Yksipuolinen tehokkuusajatteluei ole kestävällä pohjalla

Julkinen sektori tuottaa runsaasti kansalaisten ja elinkeinoelämän tarvitsemia palveluja. Saatuihin palveluihin suhteessa maksettuihin veroihin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Kuntakyselyissä on myös usein käynyt ilmi, että enemmistö kansalaisista suostuisi veronkorotuksiin, jos näin varmistetaan hyvät kunnalliset terveyspalvelut. Tyytyväisyys kuitenkin vähenee tulojen ja verojen kasvun myötä, koska julkisten palvelujen laatu ei välttämättä riitä suurituloisille. Kaikkiin julkisiin palveluihin tai tulonsiirtoihin ei myöskään olla yhtä valmiita lisäämään verorahoitusta kuin terveyspalveluihin.

Valtaosa julkisista menoista suuntautuu peruspalveluihin ja tulonsiirtoihin eli sosiaali-, terveys- ja koulutusalojen katteeksi. Oikeuslaitos, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito käyttävät selvästi vähemmän varoja.

Varsinaiseen hallinnolliseen byrokratiaan kuluu Suomessa kansainvälisesti vertaillen suhteellisen vähän rahaa. Byrokratiaa tarvitaan varmistamaan toiminnan laillisuus ja ohjautuminen hallituksen, eduskunnan ja kunnanvaltuustonkin haluamalla tavalla. Byrokratian menettelytavat auttavat myös esimerkiksi oikeudellisten vastuiden jälkiselvittelyissä, jos sattuisi käymään vahinko.

Julkisen sektorin toimintaa suunnitellaan ja ohjataan paljolti tulosohjauksen avulla. Kyse on yhteiskunnallisista tavoitteista ja julkisen sektorin palvelukyvystä kaikilla osa-alueillaan. Tavoitteita asetetaan sekä pidemmälle että lyhyemmälle aikavälille, ja vuotuiset budjetit mitoitetaan niin, että toiminnalliset tulokset periaatteessa kyetään saavuttamaan. Vuosikertomusten ja tilinpäätösten kautta, joita kehitetään erityisessä tilivelvollisuushankkeessa, tulosohjausta ja tulostavoitteiden asettamista pyritään edelleen terävöittämään.

Budjetin tulostavoitteet kirjataan periaatteessa sellaisessa muodossa, että tavoitteen saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen voidaan jälkikäteen todeta. Selkeitä esimerkkejä ovat oikeusministeriön tavoitteet juttujen enimmäiskäsittelyajoille eri oikeusasteissa tai sisäministeriön tavoitteet toimintavalmiusajoille poliisille ja pelastuslaitoksille. Hankala esimerkki on hallituksen työllisyysastetavoite – 70 prosenttia hallituskauden loppuun mennessä – koska tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat myös monet hallituksen vaikutusvallan ulkopuolella olevat asiat, eikä tavoitteen saavuttamiseen enää oikein uskota.

Samaan hankalaan tavoitejoukkoon lukeutuvat tuottavuus ja tehokkuus. Hallitus on asettanut tavoitteeksi hallinnonalakohtaisten tuottavuusohjelmien laatimisen niin, että tavoitteiden saavuttaminen on todennettavissa. Tänä vuonna tehdään työtä viidessä pilottiministeriössä, ja jatkossa kaikki hallinnonalat pitäisi saada mukaan. Koska suuri osa julkisista palveluista tuotetaan kunnissa, tuottavuushanke on ulotettu myös sinne. Tuottavuudelle ei silti ole vielä olemassa julkisia määrällisiä tavoitteita – tämä saattaa olla viisasta varovaisuutta, mutta tavoitteet pitäisi voida muotoilla selkeiksi.

Tuottavuus käsitteenä on periaatteessa yksiselitteinen – tuotokset suhteessa panoksiin – mutta tuottavuuden sateenvarjon alle kerätään helposti kaikki tehokkuuteen liittyvät asiat, jolloin tuloksena on lähinnä hallinnollista mössöä. Kustannustehokkuus tavoitteena tuottavuuden asemasta voisi selkeyttää ja ohjata tuotteistamaan ja kehittämään julkisen sektorin kustannuslaskentaa.

Ongelma syntyy myös siitä, että hallinnonalakohtaisesti käsiteltynä tuottavuus- ja tehokkuustavoitteet määritellään kapea-alaisesti. Suurimmat tehokkuushyödyt voisivat syntyä hyppäyksinä vanhoista prosesseista kokonaan uusiin yhdistämällä hallinnonaloja, uutta tekniikkaa ja käyttäen ehkäpä kokonaan uusia toimintatapoja. Toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu yksittäisissä virastoissa tai yksittäisissä toiminnoissa saattaa vaarantaa yhteiskunnan kokonaisedun, jos järjestelmiä ei nähdä kokonaisuuksina.

Hyviä esimerkkejä uudesta ajattelusta on olemassa. Julkisen sektorin ei tarvitse itse toimia palvelutuottajana, vaikka se edelleen toimisi rahoittajana. Julkista palvelutuotantoa tai rakentamista voi korvata tulonsiirroilla, lainoilla, takauksilla tai vaikkapa korkotuella tai verohuojennuksilla. Korvaavia toimintamalleja ja kokemuksia niistä on olemassa, ja uusi it-tekniikka mahdollistaa entistä keveämmän tuntuisen hallintobyrokratiankin, jos lainsäädäntö ei tätä estä. Eräänlainen ongelma on, että uusi tekniikka mahdollistaa myös entistä raskaamman valvonnan, ja tähän on selvästikin myös halukkuutta.

On nähtävissä, että julkinen ja yksityinen sektori ovat jakamassa palvelutuotantoa uudella tavalla siten, että yksityinen sektori kasvattaa osuuttaan nimenomaan suurissa kasvukeskuksissa, joissa ovat toimivat markkinat ja varakkaimmat ja laatutietoisimmat asiakkaat. Silti näilläkin alueilla ja vielä enemmän haja-asutusalueilla jää tarvetta julkisen sektorin omalle palvelutuotannolle. Tämä johtuu siitä, että julkisella sektorilla on yleisvastuu ja yksityisen sektorin palvelukyky on rajoitettu.

Huono-osaisimmat ja vaikeimmat asiakkaat jäänevät myös jatkossa julkisen sektorin palveluvastuulle. Tehokkuus- ja tuottavuuslaskelmissa tämä asiakkaiden uudelleenjako merkitsee sitä, että julkisen sektorin hoitamissa laitoksissa tekninen tuottavuus pyrkii edelleen laskemaan, vaikka yksityisissä saman alan laitoksissa tuottavuus voi kohota. Järjestelmän kokonaistehokkuus voi silti parantua tällaisessa työnjaossa, ja vähintäänkin epäreilua on tällöin syyttää julkista palvelutuottajaa, esimerkiksi kunnallista vanhainkotia, tehottomuudesta.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    2. 2

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    3. 3

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    4. 4

      Lehti: Komissio haluaa euron käyttöön kaikissa EU-maissa

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    7. 7

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    8. 8

      Pankilta rohkea povaus: Sähköautojen hinta perinteisten tasolle jo ensi vuonna

    9. 9

      Tilikorot nollilla, minne rahat kannattaa panna?

    10. 10

      Kreikka-kanta muotoiltiin kiireessä – Orpo kiistää arvostelun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    5. 5

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    8. 8

      Vie vapaa-ajan, palkintona yleensä palkannousu: Diplomi-insinööriksi etänä 1,5 vuodessa

    9. 9

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    10. 10

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    2. 2

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    7. 7

      Ilmainen porno palaa televisioon

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    11. Näytä lisää