Raastuvassatavataan!

Työelämä: Tavallinen kansa riitelee lakituvassa aiempaa enemmän, mutta kalliita oikeuskuluja pelkäävät työntekijät eivät enää uskalla viedä firmojaan käräjille. Näin siitä huolimatta, että tilastojen mukaan moni juttu päättyisi työntekijän voittoon. Janne Metso PIIRROS ARIJUKKATURTIAINEN
Kansalaiset vievät nykyisin aiempaa herkemmin keskinäiset riita-asiansa käräjille. Työntekijät sen sijaan eivät kovin helposti lähde peräämään etujaan työnantajalta oikeusteitse. Suomessa oikeuteen asti etenee noin tuhat työsuhderiitaa vuodessa. Määrä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana selvästi, sillä vuonna 1995 juttuja oli 1 650.

– Ehkä vuonna 1995 oli vielä sellaista lamalisää. Toisaalta myös asenteet ovat muuttuneet siten, että palkansaajien edunvalvonnan suosio on laskenut, Markku Vuorinen asianajotoimisto Kasanen&Vuorisesta veikkaa.

Työntekijällä on nykyään lakimuutoksen takia suurempi riski joutua maksamaan työnantajan oikeuskulut kuin vielä 1980-luvulla.

– Jos ei ole ammattiliittoa turvana, niin moni ei uskalla lähteä leikkiin, asianajaja Olavi Hölttä sanoo.

Myös arvonlisävero on heikentänyt työntekijän asemaa, sillä yhtiö voi vähentää arvonlisäveron kuluistaan, mutta yksityinen henkilö ei. Oikeudenkäynti tulee siis yksityiselle 22 prosenttia kalliimmaksi.

– Asianajajaliitto on tehnyt epäkohdasta aloitteita, mutta näköpiirissä ei taida olla muutosta, Hölttä pahoittelee.

Suurista riskeistä johtuen työoikeusjuttuja ei käytäisi Suomessa juuri lainkaan ilman ammattiliittojen tukea. Tilastojen perusteella työntekijän menestymismahdollisuudet näyttävät hyviltä. Esimerkiksi Toimihenkilöunionin jäsenten viime vuonna ajamista 62 jutusta 45 päättyi työntekijän voittoon.

Oikeudessa puidaan eniten irtisanomisia ja palkkariitoja, molempia noin 400 vuodessa. Irtisanomisriidat koskevat yleensä tuotannollisista ja taloudellisista syistä annettuja potkuja.

– Yksilöperusteisista irtisanomisista on usein vaikeampi saada näyttöä. Ne ovat erittäin raskaita prosesseja, kun työnantaja marssittaa entiset työkaverit todistamaan, kuinka huono työtekijä irtisanottu on ollut, Matleena Engblom asianajotoimisto Olavi Höltästä kuvailee.

Menossa oleva irtisanomisbuumi heijastuu myös oikeusjuttuihin. Suurten saneerausten yhteydessä kun heitetään helposti pihalle enemmän väkeä kuin tarvitsisi.

– Isossa saneerauksessa on vaikea näyttää, että joku irtisanomisista on ollut laiton, ekonomiliiton lakiasiain yksikön päällikkö Anna Lavikkala kertoo.

Oikeuteen edenneistä jutuista puolet sovitaan. Vielä enemmän sovintoja tehdään ammattiliittotasolla. Esimerkiksi ekonomiliittoon tulee vuodessa 6 000–7 000 yhteydenottoa työoikeusasioista. Niistä noin joka viides kehittyy sille asteelle, että liiton juristit neuvottelevat asiasta työnantajan kanssa. Oikeuteen ekonomiliiton jäsenet ovat vieneet tänä vuonna vain noin kymmenen juttua, ja niistäkin suuri osa sovitaan ennen tuomiota.

Riitauttamisen kynnys on sitä korkeampi, mitä ylemmäs organisaatiokaaviossa mennään, koska korkeammassa asemassa olevat pelkäävät, että hankalan ihmisen maine haittaa työllistymistä jatkossa. Toimihenkilöt ja johtajat eivät myöskään riitele palkoista yhtä hanakasti kuin työntekijät.

– Se ei vain yksinkertaisesti ole tapana. Voi siinä olla takana pelkoakin, Vuorinen puntaroi.

Ekonomiliittoon kuuluu paljon nuoria naisia. Siksi liiton juristit joutuvat usein käsittelemään tapauksia, joissa sijainen on vakinaistettu ja vanhempainlomalta palaava työntekijä irtisanottu.

– Onneksi paluuoikeus on vahva suoja. Irtisanominen on perusteltua vain, jos vapaan aikana on tapahtunut niin radikaali organisaatiomuutos, ettei palaajalla ole mitään kykyä uusiin tehtäviin, eikä yrityksessä ole tarjolla vastaavia tai muita tehtäviä, joita palaaja pystyisi hoitamaan, Lavikkala luettelee.

Työpaikkakiusaamisesta tulee paljon kyselyjä työoikeuteen perehtyneille asianajotoimistoille. Riidat kuitenkin sovitaan lähes aina ennen kuin ne ehtivät oikeuteen, koska näyttöä on vaikea saada ja jutut ovat molemmille osapuolille hyvin kiusallisia.

Hölttä uskoo, että myös koeajalla olevien työsopimusten purkamisriidat ovat lisääntyneet viime aikoina, koska työnantajat käyttävät koeaikaisuutta yhä useammin väärin.

Fuusioiden ja yrityskauppojen yhteydessä riidellään uuden työsuhteen ehdoista.

– Lain mukaan ehtojen pitäisi säilyä samoina kuin ennen yhdistymistä, mutta usein käy niin, että jos myydyssä yhtiössä on ollut paremmat edut kuin ostajassa niin niitä ei noudateta uudessa yhtiössä. Nämä riidat koskevat usein suurta työntekijäjoukkoa ja voivat tulla työnantajalle kalliiksi, Hölttä kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Lehti: Komissio haluaa euron käyttöön kaikissa EU-maissa

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Korruptioskandaali levisi lihapakkaamoon – kurssi syöksyi

    7. 7

      Kreikka-kanta muotoiltiin kiireessä – Orpo kiistää arvostelun

    8. 8

      Tablettitutkimuksen tehnyt Biohit harppasi pörssissä

    9. 9

      Saksa ja Ranska perustivat kahden maan työryhmän – tarkoitus vauhdittaa euromaiden yhteistyötä

    10. 10

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    2. 2

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Sarasvuo lahjoitti 2 miljoonaa Trainers’ Housen osaketta yhtiön toimitusjohtajalle

    5. 5

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    6. 6

      Ekonomisti povaa ”kasvuhumausta”: talouden jarrusta voi tulla vauhtipyörä

    7. 7

      Vie vapaa-ajan, palkintona yleensä palkannousu: Diplomi-insinööriksi etänä 1,5 vuodessa

    8. 8

      Näkökulma: Kreikan piina pahenee taas – pelastavatko vain silmänkääntö­temput?

    9. 9

      Suomi välttää taas EU-komission tiukan talousohjauksen

    10. 10

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmainen porno palaa televisioon

    2. 2

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    3. 3

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    4. 4

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    5. 5

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    6. 6

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    7. 7

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    8. 8

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    9. 9

      Tamperelaisfirman työntekijöille bonuksina muhkea osakepotti: ”Kuuntelivat ällistyksestä mykkinä”

    10. 10

      Siivoaako kotiasi kummajainen, kevytyrittäjä? ”Joku roti tähän pitäisi saada”

    11. Näytä lisää