Lisäosinkojaheruttelemassa

Julkaistu:

Ensi vuoden verouudistusta inhoavat sijoittajat lypsäisivät yhtiöistään kernaasti vielä yhden kierroksen lisäosinkoja. Osinko-odotusten kärjessä ovat vakavaraiset yhtiöt, joilla on jakokelpoisia varoja, käyttämättömiä veroylijäämiä ja suomalaisenemmistöinen omistus. Ahti Terhemaa ahti.terhemaa@sanoma.fi Kuvankäsittely Arijukka Turtiainen
Sijoittajat odottavat lisäosinkopäätöksiä vielä täksi syksyksi, vaikka pääomaverouudistuksen varmistuminen aikaansai melkoisen osinkorallin jo viime syksynä. Ylimääräisten osinkojen jako jatkui myös keväällä.

Muutama yhtiö on jo kertonut jakavansa lisäosinkoja tänä syksynäkin, mutta vuoden loppuun mennessä maksajia toivotaan lisää. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat tällä hetkellä varsin kannattavia ja monen yhtiön vakavaraisuus kestää runsaiden osinkojen jaon. Lisäosinkojen jakoon on edelleen hyvin aikaa. Viime vuonnakin suuri osa lisäosingoista jaettiin vasta joulukuussa.

Loppukiri johtuu siitä, että osakkeenomistajan osingoista maksama verotus kiristyy ensi vuonna. Osakkaiden kannaltakaan ei ole kuitenkaan järkevää, että yhtiön vakavaraisuus vaarantuu ylisuurien osinkojen vuoksi. Muutamille yhtiöille on kuitenkin kertynyt merkittäviä veroylijäämiä, joiden purkaminen on useissa tapauksissa järkevää.

Veroylijäämiä syntyy, kun yhtiö on maksanut veroa tuloksestaan, mutta ei ole jakanut tulosta kokonaan osakkeenomistajille. Vielä nykyisin käytössä olevassa yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä yhtiön maksama vero hyvitetään osingon saajan verotuksessa.

Jos yhtiön veroylijäämiä jää käyttämättä, suomalainen osingonsaaja periaatteessa häviää. Ensi vuonna veroylijäämät menettävät merkityksensä ja kaikki maksetut osingot menevät verolle.

Tärkeä mittari osingonmaksukyvylle on voitonjakokelpoisten varojen määrä, mikä on suunnilleen sama kuin edellisten kausien voittovarat plus tilikauden voitto. Luvusta vähennetään kuitenkin tuloksen kaunistamiseksi tehdyt tasekikat, joten voitonjakokelpoisten varojen tarkka laskeminen edellyttää jonkin verran tuloksen analysointitaitoa.

Jos yhtiö maksaa osinkoja reilusti, veroylijäämät eivät välttämättä riitä ja yhtiö maksaa silloin myös täydennysveroa. Veroylijäämä on siten yritykselle kannustin osinkojen maksuun, mutta veroylijäämän puute ei välttämättä estä osinkojen maksua.

Yhtiöt eivät kerro tulosraportoinnissaan suoraan veroylijäämiä. Taloussanomien kokoama selvitys kertoi kuitenkin eilen, että suuria veroylijäämiä on ainakin UPM:llä, Stora Ensolla, SanomaWSOY:llä, Tietoenatorilla, Kemiralla, Keskolla, YIT:llä ja luultavasti myös Nokialla, joka ei kuitenkaan kerro veroylijäämien määrää.

Osakekohtaisiin voitonjakokelpoisiin varoihin ja osakkeen hintaan suhteutettuna veroylijäämät ovat Taloussanomien selvityksen mukaan merkittäviä myös Stockmannilla, Nokian Renkailla ja Vaisalalla.

Näiden yhtiöiden lisäksi julkisuudessa on mahdollisina lisäosinkojen maksajina mainittu ainakin Aspo, Beltton, Birka Line, Chips, Finnlines, Fiskars, KCI-Konecranes, Kone, Lassila & Tikanoja, Leo Longlife, Marimekko, OKO, Perlos, Ponsse, Tulikivi, Tamfelt, Uponor ja Wärtsilä.

Kaikki mainitut yhtiöt eivät kuitenkaan välttämättä maksa ylimääräisiä osinkoja. Esimerkiksi Kone on ilmoittanut, että veroylijäämien määrä ei ole merkittävä ja lisäksi yhtiö on jakautumassa ensi vuonna.

Yksinkertainen käytännön mittari osingonmaksukyvyn arviointiin on yhtiön omavaraisuusaste, mikä on oman pääoman suhde koko pääomaan. Vanhoilla yhtiöillä korkea omavaraisuusaste kertoo sekä voittojen että veroylijäämien kertymisestä.

Yleensä arvioidaan, että teollisuusyrityksen paras omavaraisuusaste on 40–50 prosenttia. Tämän tason ylittäviä lukemia voi pitää korkeina ja moni sijoittaja puhuu tällöin laiskasta rahasta.

Korkea omavaraisuus ei kuitenkaan aina tarkoita laiskaa rahaa. Omavaraisuusaste on esimerkiksi korkea monilla nuorilla tai kasvuhakuisilla yhtiöillä, jotka ovat keränneet osakeanneilla rahaa tulevaa kasvua varten. Kokenut osakesijoittaja kykenee yleensä tunnistamaan nämä yhtiöt erikseen.

Liiketoiminnan luonteen puolesta esimerkiksi kiinteistösijoitusyritykset ylläpitävät kuitenkin yleensä jonkin verran korkeampaa omavaraisuutta. Omavaraisuusastetta voi verrata myös yhtiön itse ilmoittamaan tavoitetasoon.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    2. 2

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    3. 3

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    4. 4

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    5. 5

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    6. 6

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    7. 7

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    8. 8

      Suomalainen suosii lyhyttä lainakorkoa – onko taustalla kollektiivinen trauma?

    9. 9

      Outokumpu kallistui loivan laskun keskellä

    10. 10

      EKP pelkää euron vahvistumista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    4. 4

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    5. 5

      Työpaikkoja auki yhä enemmän, mutta tekijöitä ei löydy

    6. 6

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    7. 7

      Suomalainen suosii lyhyttä lainakorkoa – onko taustalla kollektiivinen trauma?

    8. 8

      Äänekosken suuri biotuotetehdas käynnistyi

    9. 9

      Patria aloittaa yt-neuvottelut – vähentää jopa 130 työntekijää

    10. 10

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      Autoilija hämmästyi: Liikennevakuutuksen täysbonus nosti vakuutuksen hintaa

    11. Näytä lisää