Viennin vaihtosuhdesöi palkankorotusvaran

Julkaistu:

Tuloneuvotteluja valmistellaan, ja erilaiset esitykset vaadittavasta yleiskorotuksesta ilmailevat vilkkaasti. Enimmät korotustoiveet ovat jossakin kahden ja neljän prosentin välillä, vaikka korkeampiakin lukuja on esitetty. Kaikkiin alakohtaisiin jälkeenjääneisyyksiin toivotaan myös korjausta, ja joitakin poikkeuksellisen korkeita osinkoja pidetään perusteena reippaille yleiskorotuksille. Työnantajien ja hallituksen toiveet niukasta linjasta veroporkkanoiden mahdollisella tuella eivät juuri herätä innostusta, ja työmarkkinasyksystä odotetaan poikkeuksellisen rikkonaista.

Palkkavaatimuksia perustellaan usein työn tuottavuuden kohoamisella. Tuottavuus ei kuitenkaan ole koko totuus, vaan esimerkiksi Yhdysvalloissa tuottavuuden kasvuun on liittynyt työssäkäyvien määrän supistuminen tuotannon polkiessa jotakuinkin paikallaan. Suomessa tuottavuuden kasvu on kyllä ylläpitänyt tuotantoa ja vientiylijäämää ja siitä talouteen syntynyttä jakovaraa. Kasvanut tuotanto tai vientiylijäämä eivät kuitenkaan merkitse, että vienti toisi kansantalouteen merkittävästi lisää jaettavaa, koska ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt. Vientihintaindeksi oli elokuussa 13 prosenttia alempana mutta tuontihinnat jotakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2001.

Vienti- ja tuontihintojen kehitys alkoi eriytyä vuoden 2001 loppupuolella. Vientihintaindeksi oli tuolloin 92 ja tuontihintaindeksi noin 93 pistettä. Elokuun pisteluvut olivat 87,3 ja 99. Indeksit alkoivat sinänsä mielenkiintoisesti kehittyä eri suuntiin vuoden 2002 alussa, kun euro alkoi kiivetä 90:stä Yhdysvaltojen sentistä kohti nykyistä yli 1,20 dollarin tasoaan.

Koska sekä paperi että viestintäelektroniikka hinnoitellaan pääosin dollareissa, vahvempi euro vähentää viennin kansantalouteen tuomaa jakovaraa, vaikka öljylaskukin pienenee dollarin halventuessa. Pääosa Suomen tuotannon kustannuksista maksetaan kuitenkin euroina, ja heikentyvä vaihtosuhde merkitsee sitä, että kustannusten kattaminen vientihintojen alentuessa vaatii jatkuvaa vientimäärien kasvattamista ja tehokkaampaa tuotantoa. Karkeasti kärjistettynä: jos vuonna 2001 yhden öljytynnyrin sai sadalla nokialaisella, nyt niitä tarvitaan 115.

Markkinatalouden maailmassa työvoimakustannukset ovat viimeisiä tuotannontekijöitä, joista voidaan edes jossakin määrin sopia. Kun heikentyvä vaihtosuhde syö Suomessa tapahtuvan tuotannon kannattavuutta, eikä tilannetta enää voi korjata perinteisellä devalvaatiolla, on palkkamaltti ehdoton vaatimus. Sijainniltaan ja muulta kustannusrakenteeltaan edullisempien alueiden veto voimistuu koko ajan.

On mielenkiintoista nähdä, jatkavatko työn säilymisestä huolestuneet työmarkkinajärjestöt oman oksansa sahaamista yritysten tuotannon kannattavuuden kannalta ylimitoitetuilla palkkavaatimuksilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    5. 5

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    6. 6

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    9. 9

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    10. 10

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää