Ei heikkohermoisille

Julkaistu:

Sijoitus: Tervetuloa sijoittajaksi serkkupojan autotallifirmaan! Luvassa nerokkaita keksintöjä, mielenkiintoisia ihmissuhteita, jännitystä ja osallistumisen riemua. Sijoitusseikkailijaltavaaditaan riskinsietokykyä, kokemusta yritysmaailmasta ja menetysvaraa ainakin 20 000 euroa.
Vaikka alkaviin yrityksiin ja keksintöihin sijoittaminen kuulostaa suurelta seikkailulta, yksityissijoittajat ovat Keksintösäätiön jälkeen niiden ahkerimpia rahoittajia. Yksityinen, useimmiten yrittäjän perheeltä tai lähisukulaisilta kerätty raha auttaa firmaa riskipitoisimpien vuosien yli.

Siinä missä ammattimaiset pääomasijoittajat tulevat mukaan kasvuvaiheessa ja keskittyvät usean projektin hallitustyöskentelyyn, yksityissijoittajan on työnnettävä nenänsä kiinni yrityksen alun arkeen.

– Bisnesenkelin rooli ei saisi rajoittua hallitustyöskentelyyn, sanoo Keksintösäätiön toiminnanjohtaja Juha Jutila.

Yritys tarvitsee hyviä neuvoja ja kokemusta joskus jopa enemmän kuin raha-apua. Alkuvaiheessa firmalle on eniten hyötyä myynnin, markkinoinnin ja liikkeenjohdon osaamisesta.

– Jos yrityksessä on asiantuntemusta, rahaakin on helppo saada, sanoo Suomen bisnesenkelit ry:n puheenjohtaja Antti Jussila.

Toisin päin yhtälö on hankalampi toteuttaa. Ja jos pienyrittäjää ei kiinnosta osaaminen vaan pelkät eurot, sijoittajan hälytyskellojen pitäisi soida.

Jos sijoituspäätöksiin sekoittuu tunteita, vaikeuksia on taatusti luvassa. Esimerkiksi omien lasten hankkeiden tukemista on lähes mahdoton tehdä liiketaloudellisin perustein. On vain päätettävä, antaako jälkikasvulle rahaa vai ei.

Vaisto on tärkeää: jollei keksintö kiinnosta, on turha hypätä kelkkaan. Toisaalta sijoittajan tulee kyseenalaistaa ja arvioida kylmän viileästi yrityksen toimintaa. Kun urakkaan lähtee, pitää miettiä tuleeko yrittäjän kanssa toimeen. Yritys ei välttämättä kaadu yrittäjän ja sijoittajan huonoihin väleihin, mutta toimintaa on vaikea kehittää riitaisena.

Oman suvun yhtiöissä välirikkojen seuraukset ovat tietysti vieläkin katkerampia.

Henkilökemioiden jälkeen tarkistetaan bisneksen perusteet. Jos tuotetta pystyy tuottamaan sarjana ja tuotantokustannusten ja katteen suhde on kohdallaan, on sijoituspäätöksen aika.

Keksintöihin ja alkavaan yritykseen sijoittaminen on riskirahoitusta parhaimmillaan. 30–40 prosentissa Keksintösäätiön rahoitusta saaneista hankkeista keksijä aloittaa tuotannon ja myynnin itse tai lisensoi keksintönsä. Urbaanilegendan mukaan kolmannes autotallifirmoihin sijoitetuista rahoista hukkuu kankkulan kaivoon.

Riski on kaikkein suurin, kun sen kantaa yksin. Jos mukana on muutama osaamisessa erilaistunut sijoittaja, osaaminen kasvaa, mutta ajankäyttö ja sijoitettu summa henkilöä kohden pienenevät. Tosin keksijä ei mielellään luovu isosta palasta kakkuaan.

Keksinnön kaupallistaminen nielee aikaa ja rahaa. Juha Jutilan mukaan 100 000 euroa palaa alkuvaiheen kehitystyöhön, toiset 100 000 referenssikauppoihin ja 100 000–300 000 euroa toiminnan laajentamiseen.

Kymppitonnilla ei välttämättä kannata lähteä pääomasijoittajaksi. Taskussa tulisi olla 20 000–50 000 euroa, ja jatkosijoituksiakin saattaa tarvita.

Antti Jussilan nyrkkisäännön mukaan yrityksen kassasta pitää löytyä sen verran rahaa, että toiminta voi jatkua ainakin puoli vuotta ilman ulkopuolista apua.

Keksijöiden ja sijoittajien hiekkalaatikko on toistaiseksi ollut pieni ja leikkijöitä vähän. Huijauksia tapahtuu harvoin, ja huiputtajat tuskin saavat toista mahdollisuutta.

Katteettomia lupauksia on tosin jatkuvasti kaupan: keksijän unelmat hipovat pilviä, markkinat on tutkittu huterasti, asiakkaat unohtuvat kehitystyöstä ja tietämys yritystoiminnan perusteista on jäänyt heikoksi.

Taustatutkimukseen kannattaa hakea tukea keksintöihin ja siemenvaiheen yrityksiin erikoistuneilta tahoilta.

– Jos hanke on ollut Keksintösäätiössä kolme vuotta, jolloin se on saanut rahoitusta, tukea ja neuvontaa, se ei ainakaan ole huiputusta, vinkkaa Juha Jutila.

Aniharva suomalainen on kerännyt varallisuutensa sijoittamalla autotallifirmoihin. Yksityissijoittajat ovat yleensä päivätyössä omaisuutensa tehneitä konkariyrittäjiä tai yrityskonkareita.

Autotallifirmojen tuottoja näkee useimmiten vasta viiden vuoden jälkeen. Kymmeneenkin vuoteen kannattaa varautua. Jos osakkeella ei tehdä julkista kauppaa, omistuksesta on vaikea päästä eroon.

Vaikka pääomasijoitus tähtää yrityksen myymisestä tuleviin voittoihin, exit ei ole ainoa ansaintatapa.

– Monet arvostavat lypsävän lehmän osingonjakokykyä ja ajattelevat, että osakkeen arvonnousu on ylimääräistä hyvää, kertoo Sitran toimialajohtaja Risto Kalske.

Kalske soisi verohelpotuksia riskisijoittajalle. Esimerkiksi Ranskassa tappioista saa täydet vähennysoikeudet verotuksessa, ja helpotusta saa myös osinkoveroihin, tuloutukseen ja irtautumisiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Poliisin opas varoittaa vanhuksia huijareista: Viemäritarkastaja suositti 34 000 euron turhaa remonttia

    2. 2

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    3. 3

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    4. 4

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    5. 5

      BMW vakuuttaa – me emme huijanneet

    6. 6

      Enontekiölläkin tarvitaan arabiaa – kunta hakee kielen osaajaa

    7. 7

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    8. 8

      S&P laski Nokian kilpailijan luottoluokituksen roskalainaluokkaan

    9. 9

      Kiivas tulosviikko alkoi alavireisesti – Outokumpu pysytteli plussalla

    10. 10

      ”Kaljun lihavan äijän” tarjoamaa kesätyötä haki monta hyvää nuorta – ”Kukaan ei tullut toimistoon pipo päässä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasvava bisnes: Suomalaisille kaupataan ruotsalaisilta yli jääneitä keksejä ja kahvipaketteja

    2. 2

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    3. 3

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    4. 4

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    5. 5

      BMW vakuuttaa – me emme huijanneet

    6. 6

      LM: Suomeen tulossa hopeakaivos

    7. 7

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    8. 8

      Tokmanni nappasi uuden toimitusjohtajan Keskolta

    9. 9

      IMF: Yhdysvallat ei ole enää talouskasvun veturi

    10. 10

      ”Kaljun lihavan äijän” tarjoamaa kesätyötä haki monta hyvää nuorta – ”Kukaan ei tullut toimistoon pipo päässä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      S-ryhmän 60 prosentin ”happy hour” leviää koko maahan

    3. 3

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    4. 4

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    5. 5

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    6. 6

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    7. 7

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    8. 8

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    9. 9

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    10. 10

      Tässä ovat maailman suurimmat yritykset, joista et ole kuullutkaan – tiesitkö Lidlin takaa löytyvästä monimiljardööristä?

    11. Näytä lisää