Uusi teknologia ontuu – muisti pettää

Julkaistu:

Kesällä julkistettu Intel-vetoinen tietokonearkkitehtuuri on kokenut kolauksen muisteissa. Siihen tarkoitettu ddr2 ei tuo lisätehoja pöytämikroihin.

Muistivalmistaja Kingstonin maajohtajan Jarkko Pekin mukaan uuden muististandardin päähuomio onkin kannettavissa ja palvelimissa.

– Valitettavasti ddr2 ei tuo pöytäkoneisiin muuta hyötyä kuin uusinta tekniikkaa. Päähuomio on muissa teknologioissa, kuten Pci Express -näytönohjaimissa, sarja-ata-kiintolevyissä ja nopeammissa suorittimissa.

Ddr2:ta edelsi normaali ddr-arkkitehtuuri, joka on tällä hetkellä käytössä useimmissa tietokoneissa Suomessa. ITviikon tekemien testien mukaan 533 megahertsin muistit ovat tehoissaan samalla tasolla kuin 400 megahertsin ddr1-tuotteet, mikä merkitsee menoa huonompaan suuntaan.

Pekin mukaan Kingstonin laboratorioissa on saatu samansuuntaisia tuloksia.

– Asiakas ei saa mitään hyötyä uuden sukupolven muisteista. Ddr2:ssa on kuitenkin parempi yhteensopivuus erimerkkisten muistien kanssa kuin ddr1:ssä.

Pekin mukaan Suomessa myydään Kingstonin ddr2-muisteja 100-200 kappaletta viikossa.

– Tämä ei ole mikään hirveän suuri luku. Siihen vaikuttavat muistien ja emolevyjen korkea hintataso ja suorittimien saatavuus.

Ylikellotus ratkaisuksi

Pekin mukaan yksi ratkaisu lisätehoihin muisteissa on ylikellotus. Hän korostaa, että se ei onnistu rajoitusten vuoksi Intelin emolevyissä. Lisänopeutta havitteleville hän suosittaa Abitin ja Asuksen uusia 925x-emolevyjä ja Kingstonin HyperX dDDR2 -muisteja, joista on julkistettu jo 675 megahertsin versio 533 megahertsin rinnalle.

Kingston HyperX DDR2-553 -muistit käyttävät CAS-asetuksia 3-3-3-10 ja DDR2-675 -muistit vastaavasti CAS-asetuksia 4-4-4-10.

Pekin mukaan sata-kiintolevyt ja tavalliset atx-virtalähteet ovat aiheuttaneet ongelmia ylikellotuksessa. Ne poistuvat kun valitaan tilalle ata-kiintolevyjä ja btx-standardin mukainen virtalähde, jossa on 24-napainen virtaliitin.

– On tietysti ikävää, että täytyy turvautua huonompiin kiintolevyihin ylikellotuksessa. Se tavallaan sotii teknologista edistystä vastaan. koska sata-kiitolevyt ovat tätä päivää ja tulevaisuutta.

ITviikon testeissä muistit pettivät ensin. Selviin tehoparannuksiin päästään vasta myöhemmin, kun 675 megahertsiä ddr2:ssa yleistyy ja taajuudet venytetään 800 ja 1066 megahertsiin.

Eteenpäin mennään

Muistien tehottomuus ei vielä merkitse koko järjestelmän hylkäämistä. Uudet teknologiat kiintolevyissä (sata), näytönohjaimissa (pci-e) ja suorittimissa (ht-säikeistämisteknologia ja kellotaajuuden lisäys) ja niiden skaalaus ylöspäin toteutuu uuden teknologiasateenvarjon alla.

Kun ddr2-muistit hivuttautuvat kohti 1066 megahertsiä, Intelkin lisää suorittimen ulkoisen väylän 1066 megahertsiin. Tänä vuonna tavalliset P4-suorittimet oppivat ymmärtämään x86-käskykannan 64-bittisiä laajennuksia, ja ensi vuonna P4:ssä on jo kaksi suoritinydintä.

Reitti on varsin selvä. Tänä kesänä on otettu ensimmäisiä askelia, ja totutun fraasin mukaan voidaan sanoa, että huomenna on kaikki paremmin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      BBC: Yhdysvallat saattaa kieltää läppärit kaikilla kansainvälisillä lennoilla

    2. 2

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    3. 3

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    4. 4

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    5. 5

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    6. 6

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    7. 7

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    8. 8

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    9. 9

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    10. 10

      Ehdotus: Eläkeikä pitäisi nostaa vähintään 70 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    3. 3

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    4. 4

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    8. 8

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    9. 9

      Ehdotus: Eläkeikä pitäisi nostaa vähintään 70 vuoteen

    10. 10

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    2. 2

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    3. 3

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    4. 4

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    5. 5

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    6. 6

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    7. 7

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    8. 8

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    9. 9

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää