Minkä loppu?

Julkaistu:

Vuosineljännes toisensa jälkeen Yhdysvalloista saapuvat makrotalouden uutiset toistavat samaa opetusta: reaalisen bruttokansantuotteen tasainen kolmen prosentin vuosikasvu ei riitä nostamaan työllisyyden tasoa Amerikassa. Edes reaalisen bruttokansantuotteen jatkuva neljän prosentin vuosikasvu ei riitä lisäämään työssäkäyvien amerikkalaisten aikuisten osuutta väestöstä.

Yhdysvalloissa työn tuottavuuden peruskasvuvauhti, jonka Bill Clintonin hallintokauden alussa kiinnitimme 1,2 prosenttiin vuodessa ja 1990-luvun korkeasuhdanteen lopulla 2–2,5 prosenttiin vuodessa, näyttää nyt kivunneen tätäkin korkeammalle: työn tuottavuuden kasvusuuntausta koskevaa arviota on yhä vaikeampi pitää alle kolmessa prosentissa vuodessa.

Arvailujen varaan jää, kuinka pitkään tuottavuuden kasvubuumi vielä jatkuu. Optimistit viittaavat informaatioteknologian vallankumouksen jälkeen jo vuoroaan odottavaan bioteknologian vallankumoukseen, ja sen takana häämöttävään nanoteknologian vallankumoukseen.

Jos nämä tuottavuuden lisäykset ovat kestäviä, ne avaavat huimia näköaloja: 50 vuoden kuluttua amerikkalainen kokopäivätyöntekijä ansaitsee 40 000 dollarin sijasta keskimäärin 160 000 dollaria vuodessa.

Yhdysvallat edustaa maailmantalouden yhtä ääripäätä. Sen toista ääripäätä edustaa Kiina – huolimatta Deng Xiaopingin Etelä-Kiinan kiertomatkaa seuranneesta talousihmeestä. Kiinassa työn tuottavuus on kuitenkin nousemassa noin kuuden prosentin vuosivauhtia.

Jos vauhti pysyy samana ja jos Kiinan talous lisäksi yhdentyy niin, että siitä voidaan ylisummaan puhua yhtenä ainoana kokonaisuutena, työn tuottavuus Kiinassa kipuaa nyky-Amerikan tasolle ennen vuotta 2050.

Entä Intia? Jos 15 viimeisen vuoden kasvuvauhti jatkuu ja maa säilyy yhtenäisenä, työn tuottavuus on Intiassa vuonna 2050 nykyisen Espanjan tasolla.

Maailma vuonna 2050 ei tietenkään ole mikään paratiisi. Edelleenkin löytyy alueita, joilla heikot valtiot eivät pysty suojelemaan omaisuutta, valvomaan lakien noudattamista, rohkaisemaan kaupankäyntiä, kouluttamaan kansalaisia eivätkä luomaan sitä fyysistä, sosiaalista tai organisatorista perusrakennetta, jota tarvittaisiin, jotta ihmiset kykenisivät hyödyntämään teollisesta vallankumouksesta lähtien kehittämiämme maagisia teknologioita.

Vastaavasti tulemme edelleen näkemään sotia, joita käydään yhä raaemmilla ja tuhoisammilla aseilla. Meillä on kuitenkin hyvä syy uskoa, että niiden määrä vähenee. Ensi talvena tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun kuolemaa ja tuhoa kylvävä armeija viimeksi marssi Rein-joen yli – tämä on pisin rauhallinen ajanjakso alueella sitten 100-luvun lopun, kun kimbrit ja teutonit haastoivat taisteluun Rooman konsulin Gaius Mariuksen armeijan Reinin laaksossa.

Maailma vuonna 2050 ei ole ”ratkaissut talouden ongelmaa”. Talous on niiden asioiden aluetta, joilla on jonkinlaista arvoa. Asioilla on arvoa silloin, kun ne ovat haluttavia ja kun niitä on niukalti.

Me ihmiset olemme erittäin taitavia keksimään tapoja, joilla niukoista asioista tehdään haluttavia. Meillä on kuitenkin mahdollisuus – ja siksi myös velvollisuus – jota millään aiemmalla sukupolvella ei ole ollut: luoda vuoteen 2050 mennessä maailma, jossa melkein kaikilla on tarpeeksi ravintoa nälän välttämiseksi, riittävästi vaatteita kylmän torjumiseksi ja kylliksi suojia kuivana pysymiseksi – ja lisäksi huipputehokas internet-laajakaistayhteys. Panokset tässä ihmiskunnan pokeripelissä ovat valtavat.

Ensimmäinen askel päävoiton saamiseksi on muokata maailman yleistä mielipidettä tukemaan pyrkimystä luoda puutteesta vapaa maailma. Eteneminen kohti tätä päämäärää on nykyisten kansainvälisten suhteiden koetinkivi.

Maailmaa eivät enää johda suurvallat, jotka yrittäisivät vahvojen, hyökkäävien ideologioiden avulla muokata sitä hinnalla millä hyvänsä ihanteidensa kaltaiseksi. Vallan tärkeimmät lähteet ja käyttötavat ovat nykyään pehmeämpiä, joskaan eivät heikompia. Niin kauan kuin pystymme säilyttämään tämän tilanteen, meillä ihmisillä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa tärkein yhteinen tehtävämme.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    2. 2

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    3. 3

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    4. 4

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    5. 5

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    6. 6

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    7. 7

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    8. 8

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    4. 4

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    5. 5

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    6. 6

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    7. 7

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    8. 8

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    9. 9

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    10. 10

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää