Kiinastako Suomen mallimaa?

Julkaistu:

Suomi onnistui 1990-luvulla siinä missä moni muu ei. Suomen elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan rakenne uusiutui ja opimme hyödyntämään suomalaista yhteen hiileen puhaltamista. Saavutuksenamme oli yksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista. Pahoja jälkiäkin jäi: työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden taakka painaa Suomen ratkaisuissa taloudellisesti ja moraalisesti. Menestystarinassa käytettiin kahta Suomi-ilmiötä, joihin ei muualla maailmassa usein törmää: erittäin laajapohjaisia poliittisia hallituksia sekä kolmikantayhteistyötä ja kattavia tulopoliittisia kokonaisratkaisuja.

Maailman tuulet kuitenkin muuttivat suomalaisten yritysten ajattelumaailmaa yllättävän nopeasti: yritysten pitkäjänteinen toiminta alkoi merkitä henkilöstösuunnittelussa usean vuoden sijasta muutamaa kuukautta ja yritysten sijoituspaikkaa valittaessa Suomi oli vain yksi ehdokas. Tämä uusi maailma johti noin vuosi sitten voimakkaaseen vastakkainasetteluun työmarkkinajärjestöjen välisessä keskustelussa.

Suomessa keskustellaan Kiina-ilmiöstä sen pohjalta, kannattaako Suomessa enää teettää töitä. Yritysten kannalta kyse on ollut sijoittumisesta halvan työvoiman maahan, mukanaolosta suurilla ja kasvavilla markkinoilla ja kansainvälistymisen välttämättömyydestä. Palkansaajille huoli ulosliputetuista yrityksistä on tuonut turvattomuuden tunteen ja vienyt kertaheitolla myös yritysten sijaintipaikkakuntien tulevaisuudelta pohjan pois.

Nyt työn ja yritysten siirtymisessä pois Suomesta on meneillään uusi ilmiö. Esimerkiksi metalliteollisuuden yritykset siirtävät toimintojaan uusiin EU-maihin mitä moninaisimmin perustein.

EU-kilpailu työstä ja investoinneista hätkähdyttää: onko Suomen mielekästä rakentaa integraatiota, jossa jäsenmaat kilpailevat toistensa kanssa vaarantaen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi havaitut periaatteet? Tällaisia ovat esimerkiksi laadukkaat julkiset palvelut ja mahdollisuus rakentaa palkkatyön turvin tulevaisuutta. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkkien tulisi olla myös eurooppalaisia.

Yhteinen raha ja markkina-alue eivät riitä, vaan onnistunut integraatio edellyttää poliittisesti toimintakykyistä unionia. Tämä onnistuu kasvattamalla unionin roolia yhteiskunnallisena toimijana. EU:n tulisi kiireesti hakea hyvinvointipolitiikan periaatteisiin yhteiset linjat ja keskustella verotuksen integraatiosta. Suomalaistenkin kannalta on viisasta, että EU:lla on yhtenevä työlainsäädäntö, samoin perustein toimivat työmarkkinat ja jollakin tavalla yhteismitallinen sosiaaliturva.

Jos suomalainen tulopolitiikka ja kolmikanta tuottavat tulosta syksyn neuvotteluissa, voi olettaa, että laajalla yhteistyöllä kyetään hakemaan ratkaisuja myös globalisaatio-ongelmiin. Koheesioon ja yhteistyöhön perustuva yhteiskunta on ison valinnan edessä.

Kansainvälisyydellä Suomi on tähänkin asti pärjännyt. 1990-luvulla uudet markkina-alueet, kilpailun lisääntyminen, rajojen kaatuminen ja uuden teknologian vyöry muuttivat suomalaisten yritysten toimintakenttää ja palkansaajien asemaa työelämässä nopeasti.

Jos yritykset siirtyvät Baltian maihin ”paremman yritysilmaston” perässä, miten Suomi tähän voi vastata? Emme kai voi ruveta leikkaamaan suomalaisia palkkoja kymmenillä prosenteilla turvataksemme työpaikat? Eikö yhteiskuntaa pidäkään rakentaa korkean tuottavuuden ja osaamisen varaan?

Rakennemuutokseen vaikuttaminen ei tapahdu nopeasti. Olennaista on, miten Suomi kykenee jatkossa kilpailemaan työpaikoista ja yrityksistä. Yritysten sijaintipaikkakunnasta, työn hinnasta ja verotuksesta kilpaillaan uudella tavalla.

Suomen menestys perustuu jatkossakin työhön ja työllisyysasteen kehittymiseen. Suuri haaste on, miten ikääntyvät saadaan pysymään työelämässä terveinä ja motivoituneina eläkeikään asti. Työllisyysastetta ei nosteta vain kaavamaisilla eläkeikään liittyvillä ratkaisuilla.

Työllisyys on myös työmarkkinaratkaisujen keskeinen tavoite. Finanssipolitiikkaa ja työmarkkinapolitiikkaa on yhdistetty työllisyyden, talouskasvun, inflaation ja teollisuuden kilpailukyvyn vuoksi. Palkkapolitiikassa on siirrytty nimellispalkka-ajattelusta ostovoima-ajatteluun. Näin on kasvatettu työllisyyttä.

Sijaintipaikan valinta on yrityksille strateginen kysymys. Matalat työvoimakustannukset eivät voi olla ainoa päätökseen vaikuttava tekijä. Yritysinvestointien kohteena olevien maiden on tarjottava vähimmäismäärä infraa, koulutusta ja turvallisuutta. Yritystoiminnan riskejä arvioidessaan yritykset etsivät vakautta ja luotettavuutta ennen investointipäätöksen tekemistä.

Suomi on investointikohteena houkutteleva maa, kunhan jatkossakin tarjolla on tervettä ja koulutettua työvoimaa, laadukasta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä huollettu infrastruktuuri. Erittäin merkittäviksi kilpailutekijöiksi tulevaisuudessa nousevat vakaat ja turvalliset olosuhteet sekä maailman vähiten korruptoitunut hallinto. Verotuksessa on harkittava uusia kannusteita investointien lisäämiseksi, esimerkiksi ulkomaisten pääomasijoitusten verokohtelussa on parantamisen varaa.

Suomessa on edistettävä sellaisten yritysten perustamista ja kasvua, jotka investoivat voimakkaasti uusiin tuotteisiin ja palveluihin teknologiaa ja tutkimusta soveltamalla. Ainoastaan hyödyntämällä Suomen tarjoamia valtteja voimme parantaa maamme kilpailukykyä ja lisätä sijoittajien halua investoida Suomeen.

Suomalaisille yrityksille Kiina – tai mikä tahansa muu maa – voi olla mahdollisuus. Kiinaa ja muitakaan maita on kuitenkin mahdoton tarkastella ihannemaina niin kauan kuin kansalaisoikeudet ovat kyseenalaisia, korruptio rehottaa, ammattijärjestötoiminta on tosiasiassa kielletty ja toisinajattelijat sekä ay-vaikuttajat istuvat vankilassa.

Yritysten tulee voida tehdä hyvää bisnestä niin, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Kirjoittaja on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja sekä Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n hallituksen ja työvaliokunnan suomalaisjäsen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yksi kikka: Näin voit välttyä asumistuen pienenemiseltä

    2. 2

      Poliisin opas varoittaa vanhuksia huijareista: Viemäritarkastaja suositti 34 000 euron turhaa remonttia

    3. 3

      Sanoman tulos painui

    4. 4

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    5. 5

      Kasvava bisnes: Suomalaisille kaupataan ruotsalaisilta yli jääneitä keksejä ja kahvipaketteja

    6. 6

      Enontekiölläkin tarvitaan arabiaa – kunta hakee kielen osaajaa

    7. 7

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    8. 8

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    9. 9

      Kiivas tulosviikko alkoi alavireisesti – Outokumpu pysytteli plussalla

    10. 10

      S&P laski Nokian kilpailijan luottoluokituksen roskalainaluokkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Yksi kikka: Näin voit välttyä asumistuen pienenemiseltä

    3. 3

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    4. 4

      Kasvava bisnes: Suomalaisille kaupataan ruotsalaisilta yli jääneitä keksejä ja kahvipaketteja

    5. 5

      Poliisin opas varoittaa vanhuksia huijareista: Viemäritarkastaja suositti 34 000 euron turhaa remonttia

    6. 6

      BMW vakuuttaa – me emme huijanneet

    7. 7

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    8. 8

      LM: Suomeen tulossa hopeakaivos

    9. 9

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    10. 10

      ”Kaljun lihavan äijän” tarjoamaa kesätyötä haki monta hyvää nuorta – ”Kukaan ei tullut toimistoon pipo päässä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    3. 3

      S-ryhmän 60 prosentin ”happy hour” leviää koko maahan

    4. 4

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    5. 5

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    6. 6

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    7. 7

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    8. 8

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    9. 9

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    10. 10

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    11. Näytä lisää