Bol?evikkien propagandaa

Julkaistu:

Suomen taloushistoriassa on ollut vahva näkemys siitä, että teknologinen kehitys Suomessa sai loistavan startin 1860-luvulla nälkävuosien jälkeen hyödyntämällä valtavan Venäjän alikehittyneitä markkinoita.1800-luvun alun halveksituista tsuhnista tuli vuosisadan loppuun mennessä imperiumin parasiitteja. Lopulta suomalaisten kohtuuton menestys sai Venäläiset hermostumaan ja edessä olivat sortovuodet. Toki taustalla oli lukuisia muitakin syitä. Suomen tarina jatkui itsenäistymisen, sotien ja sotakorvausten kautta teknologian ihmemaaksi primitiivisen jättiläisen kupeessa.

Suomalaisten itseymmärrys perustuu taloustilastoihin. Niiden mukaan Suomen teollisuustuotanto ja talous kasvoivat 1890-luvulta aina vuoteen 1917 saakka nopeasti, sen sijaan Venäjällä kehitys mateli ja talous kurjistui. Kehitys huipentui lopulta vallankumoukseen.

Luin kesällä New Yorkin yliopiston taloushistorian professorin Niall Fergusonin kirjaa ensimmäisen maailmansodan syistä erityisesti talouden kannalta. Julma sota -kirjassa on mielenkiintoisia tietoja Venäjän talouskehityksestä ennen ensimmäistä maailmansotaa. Fergusonin mukaan Venäjän taloudessa elettiin 1890-luvulta lähtien erittäin voimakasta taloudellista nousukautta. Kansantuote kasvoi nykyistä Kiinan vauhtia eli jopa yli kymmenen prosenttia vuodessa, teollisuustuotanto jopa yli kaksikymmentä prosenttia parhaina vuosina.

Näihin lukuihin nähden suuriruhtinaskunnan talouskasvu oli hitaampaa, mutta toki nopeaa, sillä kasvukeskus oli juuri Pietarin alue. Fergusonin mukaan jo ennen vuotta 1914 maailmantalouden tutkijat pitivät selvänä, että talouskasvun painopiste on nopeasti siirtymässä pois vanhasta Euroopasta sekä Venäjälle että Amerikkaan. Näistä maista erityisesti Venäjän kasvu oli juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa varsinaisessa nousukiidossa.

Mistä ihmeestä meidän oma historiakäsityksemme on sitten syntynyt? Fergusonin mielestä yksinkertaisesti bol?evikkien propagandasta. Vuoden 1917 jälkeen he levittivät käsitystä, että Venäjä on taloudellinen takapajula, jonka talous oli vain taantunut. Syynä propagandaan oli tarve oikeuttaa oma horjuva vallankumous. Venäjän taloushistoria kirjoitettiin uudelleen parilta vallankumousta edeltäneeltä vuosikymmeneltä.

Venäjän näkeminen 1900-luvun alun taloustiikerinä muuttaa käsityksemme historiasta kertaheitolla. Ilman ensimmäistä maailmansotaa Suomi ei olisi itsenäistynyt, mutta se olisi pysynyt osana maailman nopeimmin kasvavaa jättitaloutta. Markkinoista ja talousdynamiikasta ei olisi ollut puutetta. Itsenäisyys olisi jäänyt haaveeksi, mutta todennäköisesti taloudellisesti vahva Venäjä olisi integroitunut Euroopan yhteisöön viimeistään 1950-luvulla. Vaikka historia ei tunnekaan jos-lauseita, toisinaan niiden pohtiminen on kiinnostavaa. Fergusonin väitteet Venäjän kehityksestä kannattaisi selvittää myös suomalaisesta näkökulmasta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Hallitus selvittää kolmen valtionyhtiön listaamista pörssiin – ”Nyt tarvitaan poliittista päätöksentekoa”

    5. 5

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    6. 6

      Lännen Media: Posti on kiinnostunut saattohoidon järjestämisestä Turussa

    7. 7

      Kiinalle toinen luottoluokituksen pudotus – paisuva velka lisännyt riskejä

    8. 8

      Suomeen suunnitellaan uutta 50 miljoonan euron datakeskusta

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    3. 3

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Nella, 16, johtaa pian Kotipizzaa – yhden päivän

    9. 9

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    9. 9

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    10. 10

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    11. Näytä lisää