Puukaupan villit vuodet ovat ohi Karjalassa

Taloussanomat selvitti, mistä ja miten metsäteollisuus hankkii nyt raaka-aineensa itärajan takaa

Valtavat kasat koivupropseja odottavat junakyytiä Suomeen Niiralan raja-asemalla Venäjän puolella rajaa. Tiellä kohti Sortavalaa vastaan jyrää tukkirekkoja säännöllisin väliajoin.

Puuralli Venäjältä Suomeen käy kuumana. Kasvava tuonti itärajan takaa on taannut myös sen, että keskieurooppalaiset asiakkaat ja ympäristöjärjestöt seuraavat entistä tarkemmin suomalaisten paperi- ja sellutehtaiden raaka-aineen alkuperää.

Jopa ympäristöjärjestöt myöntävät nyt, että Karjalassa laittomat hakkuut eivät ole mittava ongelma.

Puubisneksen villit vuodet ovat ohi, vakuuttaa myös Stora Enson alue-esimies Arvo Nousiainen Sortavalassa.

– Lyhyitä voittoja hakevia jobbareita ei enää näy teiden varsilla kaupittelemassa epämääräisiä puupinoja. Ostamme puut vakiintuneilta toimittajilta, jotka noudattavat Stora Enson ympäristöperiaatteita, Nousiainen sanoo.

Alkuperä selvillätukkinipun tarkkuudella

Sanojensa vakuudeksi Nousiainen levittää pöydälle kartan, johon on merkitty suojelu- ja muut luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet. Niiltä hakattua puuta Stora Enso ei osta.

Nousiaisen mukaan yhtiön seurantajärjestelmä on kattava, eikä laillisesti hakatun puun sekaan ole helppo ujuttaa luvattomia puueriä.

– Voimme seurata puun alkuperää tukkinipun tarkkuudella leimikosta tehtaan portille asti.

Nousiainen on ollut mukana Karjalan puubisneksessä Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Hänen mukaansa ala on viime vuosina huomattavasti siistiytynyt.

– Näissä ympyröissä kaikki tuntevat toisensa. Jos joku huseeraa kuin sika vatukossa, hän jää varmasti kiinni, Nousiainen vakuuttaa.

Valtio myöntää hakkuuoikeudet

Venäjän metsät kuuluvat edelleen valtiolle, joka myöntää hakkuuoikeuksia yksityisille yrityksille.

Lisäksi esimerkiksi kaupungeille annetaan lupia kaataa ja myydä puuta toimintansa rahoittamiseksi. Hakkuuluvan saanut yritys maksaa valtiolle kantohinnan ja sitoutuu hakkuualueiden uudistamiseen.

Alueelliset metsäpiirit, lezhosit, seuraavat tarkasti hakkuiden etenemistä. Vuokraaja on velvollinen myös istuttamaan tai kylvämään uuden metsän hakatun tilalle.

– Hakkuualue tarkastetaan työn edetessä vähintään kaksi kertaa. Tämän lisäksi teemme lopputarkastuksen, Sortavalan metsäpiirin johtaja Juri Karaguzin selvittää.

Puuyhtiöt päivittelevät välillä pilkuntarkkaa syyniä.

Hakkuiden päätyttyä tarkastajat mittaavat alueella esimerkiksi metsäajoneuvojen tekemien painaumien syvyyden, kantojen pituuden ja jäljelle jääneen puutavaran määrän. Kaikki käyttökelpoinen puutavara tulee toimittaa pois metsästä. Risut on taas siirrettävä ajourien peitteeksi.

Jos huomautettavaa löytyy, puun hakkaaja joutuu maksamaan rikkeistä. Hakkuita Sortavalan alueella tekevä Aulis Tuohimaa laskee, että hän on viime vuosina joutunut maksamaan kymmenien tuhansien eurojen sakot.

– Tarkastajat rankaisevat pienemmistäkin rikkeistä. Muutaman puunrungon kaataminen hakkuulipussa määritellyn alueen ulkopuolelta tuo heti sakot, Tuohimaa tuskailee.

Mikäli sakkoja ei makseta, viranomaiset eivät myönnä yrityksille uusia hakkuulupia. Rangaistuksia ei voi välttää edes paikallisia tarkastajia lahjomalla, sillä heidän toimiaan valvoo metsähallinnon moniportainen byrokratia Moskovaa myöten.

Byrokratia työllistää runsaasti

Laatokan Karjalassa metsäyhtiöt hankkivat puun Tuohimaan kaltaisilta toimittajilta, jotka hakkaavat ja kuljettavat puutavaran suoraan suomalaiselle tehtaalle.

Toinen vaihtoehto on ostaa puueriä, jotka alihankkija on toimittanut tienvarsivarastoihin tai rautatievaunussa rajalle.

Suurin osa Stora Enson puuntoimittajista on venäläisiä yrityksiä, joiden toimintaa yhtiö valvoo pistokokein. Suomalaiset ovat myös kouluttaneet alihankkijoita ympäristöasioissa.

Nousiaisen mielestä nykyinen puun alkuperäjärjestelmä toimii niin hyvin, ettei Euroopan komission kaavailemaa tuontilupajärjestelmää tarvita.

Komission mielestä laittomien hakkuiden estämiseksi puuta ei saisi tuoda EU:hun ilman paikallisen tulliviranomaisen myöntämää vientilupaa.

Puunostajan mielestä uusi järjestelmä veisi aikaa ja rahaa.

Byrokratiaa on Nousiaisen mielestä jo nyt riittävästi.

– Puunhankinta Venäjällä on ainaista ongelmien ratkaisua. Byrokratia vie varmasti yli puolet työajasta. Viranomaismääräykset ja niiden jatkuva muuttuminen työllistävät varsin kiitettävästi, Nousiainen huokaisee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    4. 4

      Kommentti: Syydetäänkö Perälle ja kumppaneille yhä rahaa? Talvivaaran velkojat riidoissa – tästä on kyse

    5. 5

      Nobel-voittaja Holmströmin mukaan palkkapuhe ymmärretään väärin: ”Ei kukaan sano, että palkkoja alennetaan”

    6. 6

      Aurinkopaneelien hinnat vielä ”pohjamudissa” – ota nämä asiat huomioon, ennen kuin ostat

    7. 7

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    8. 8

      Saksalaispankki teki sen taas – siirsi vahingossa rahaa yli 5 miljardia euroa

    9. 9

      Valtaosa maksaa entistä suurempia osinkoja – analyytikko nostaa esiin 3 kiinnostavaa pörssiyhtiötä

    10. 10

      Juncker: Britannian pitää maksaa EU-erosta 58 miljardia euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Aurinkopaneelien hinnat vielä ”pohjamudissa” – ota nämä asiat huomioon, ennen kuin ostat

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    6. 6

      Saksalaispankki teki sen taas – siirsi vahingossa rahaa yli 5 miljardia euroa

    7. 7

      Nobel-voittaja Holmströmin mukaan palkkapuhe ymmärretään väärin: ”Ei kukaan sano, että palkkoja alennetaan”

    8. 8

      Kommentti: Syydetäänkö Perälle ja kumppaneille yhä rahaa? Talvivaaran velkojat riidoissa – tästä on kyse

    9. 9

      Valtaosa maksaa entistä suurempia osinkoja – analyytikko nostaa esiin 3 kiinnostavaa pörssiyhtiötä

    10. 10

      Näin Finnairin lentäjät pysyvät hereillä pitkillä lennoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    6. 6

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    7. 7

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    8. 8

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    9. 9

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    10. 10

      Velkojat hakevat Talvivaaraa konkurssiin

    11. Näytä lisää