Verotus ja työllisyys

Veronkevennyksiä ja verojärjestelmän rakenteellisia muutoksia on jo pitkään tarjottu yhdeksi ratkaisukeinoksi Suomen työttömyysongelmaan. Seuraavassa hyvin lyhyt tiivistelmä siitä, mitä asiasta tiedetään tutkimusten perusteella.

Economic Policyn numerossa 30 F. Daveri ja G. Tabellini tarkastelivat 14 OECD-maan aineistolla verokiilan, reaalipalkkojen ja työttömyyden välisiä yhteyksiä. He raportoivat, että vuosien 1965 ja 1995 välillä keskimääräinen efektiivinen veroaste (palkkaverot + työnantajamaksut) nousi Manner-Euroopan maissa 28 prosentista 42 prosenttiin. Samaan aikaan työttömyys kasvoi 2,1 prosentista 10,5 prosenttiin.

Estimointitulosten mukaan verotuksen kiristyminen selitti noin puolet työttömyyden kasvusta Manner-Euroopan maissa. Tulos näytti kuitenkin pätevän vain niissä Euroopan maissa, joissa ammattiliitot ovat vahvoja, mutta palkkaneuvottelut käydään liittotasolla. Pohjoismaissa, joissa palkkaneuvottelut liittojen ja työnantajajärjestöjen välillä ovat koordinoituja, ei estimointitulosten mukaan verotuksen kiristymisellä ollut vaikutusta työttömyyden kasvuun.

Suomea koskevilla aikasarja-aineistoilla tehtyjen tutkimusten mukaan työnantajamaksujen kasvu pienentää bruttopalkkoja siten, että palkansaajat kantavat osan kasvaneesta verorasituksesta, mutta kokonaistyövoimakustannukset nousevat.

Myös tuloverotuksen suhteen tulokset ovat samansuuntaisia. Kokonaistyövoimakustannusarviot kuitenkin kvantitatiivisesti vaihtelevat.

Verotuksen työllisyysvaikutukset riippuvat lisäksi siitä, miten herkästi työvoiman kysyntä reagoi työvoimakustannusten muutokseen. Tutkimusten mukaan korkeammat palkkakustannukset pienentävät työllisyyttä, mutta vaikutuksen suuruus vaihtelee 0,2 ja 0,8 välillä. On ilmeistä, että työvoiman kysynnän palkkajoustot ovat kasvamassa markkinoiden muututtua entistä kilpailullisemmiksi.

Onko tarkennettu veroale tehokkaampi kuin yleinen? Tunnetuin työnantajamaksujen alennuskokeilu on toteutettu Ranskassa vuodesta 1993 alkaen.

Arviot Ranskan työvoimakustannusten alennuksen vaikutuksesta työllisyyteen ovat varsin positiivisia. B. Crepon ja R. Desplatz arvioivat noin 90 000 yrityksen aineistoa hyödyntäen, että vuosien 1994 ja 1997 välillä toteutetut työvoimakustannusten alennukset lisäsivät työllisyyttä noin kolme prosenttia. Heidän arviotaan tukee myös huomio, että matalapalkkaisten työpaikkojen (alle 1,4 kertaa minimipalkka) määrä on kasvanut 17 prosenttia vuosien 1990 ja 1999 välillä.

Lisätukea Ranskan työnantajamaksujen työllisyysvaikutuksista antaa F. Kramarzin ja T. Philipponin Journal of Public Economicsissa 2001 julkaistu tutkimus, jonka mukaan matalapalkkaisen työvoiman kysyntä on erittäin herkkää työvoimakustannusten muutoksille: prosentin kasvu työvoimakustannuksissa lisää työttömyysriskiä jopa puolellatoista prosentilla.

Suomen työttömyys on jäänyt huolestuttavan korkealle tasolle ja kohdistunut voimakkaasti matalapalkkaisiin työntekijöihin. Työhön kohdistuvan verotuksen kokonaistasolla on jonkin verran vaikutusta työvoimakustannuksiin ja sitä kautta työllisyyteen.

Verotuksen vaikutus työvoimakustannuksiin on kuitenkin keskimäärin pienempi, joskin silti lievästi positiivinen, Suomen kaltaisissa maissa, joissa palkkaneuvottelut käydään yleensä keskitetysti. Työn keskimääräisen verotaakan keventäminen kautta linjan ei ole tehokkain tapa kohdentaa verokevennyksiä.

Työttömyyden kohdentumisen vuoksi suurin mahdollinen työllistämispotentiaali on pienipalkkaisessa, vähän koulutetussa työvoimassa. Tutkimukset viittaavat siihen, että pienituloisiin kohdistuvilla veronalennuksilla saataisiin paras mahdollinen työllisyyshyöty menetettyjä verotuloja kohti.

Suomessa bruttopalkkojen jakauma on poikkeuksellisen kapea osaksi solidaarisen palkkapolitiikan vuoksi. Matalapalkkaisten työnantajamaksujen alennukset laskisivat kokonaistyövoimakustannuksia alimmilla palkkatasoilla varmimmin ja näyttäisivät siksi työllisyyden kannalta tehokkaimmalta tavalta toteuttaa veronalennukset alaspäin jäykkien palkkojen tilanteessa.

Eli jos veromuutoksilla halutaan parantaa työllisyyttä mahdollisimman tehokkaasti, taloustieteellisen tutkimuksen, ja Suomen nykytilanteen valossa veronkevennykset pitäisi kohdistaa pienituloisiin yleisten verokevennysten sijasta. Verotuksella on tietysti muitakin rooleja, joita en tässä ole käsitellyt.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    2. 2

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    3. 3

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    4. 4

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    5. 5

      Inflaatio kiihtyi jo lähelle tavoitetta euroalueella

    6. 6

      Tällainen on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ”sauna-bussi”

    7. 7

      Pörssiin pyrkivän autokauppias Kamuxin arvo selvisi

    8. 8

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    9. 9

      Poimi parhaat vinkit rikastumiseen – näin ammattilaiset sijoittavat omat rahansa

    10. 10

      Caverionin Lehtoranta: ”Projektiriskit saattavat olla aiemmin arvioitua korkeammat”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Eläkkeensaajat tyrmää verottajan linjauksen – ruoka biojätteeksi eikä vapaaehtoisille

    3. 3

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    4. 4

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    5. 5

      Talousvaliokunta hyväksyi esityksen hallintarekisteristä

    6. 6

      Tällainen on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ”sauna-bussi”

    7. 7

      Nordean muutto näyttää todennäköiseltä – Wahlroos vihjaili uudesta sijainnista

    8. 8

      Analyysitoimisto varoittaa: ”Nousukausi ei kestä pitkään”

    9. 9

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    10. 10

      OP:n Karhinen: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    3. 3

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    4. 4

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    5. 5

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    6. 6

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    7. 7

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    8. 8

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    9. 9

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    10. 10

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    11. Näytä lisää