Verotus ja työllisyys

Julkaistu:

Veronkevennyksiä ja verojärjestelmän rakenteellisia muutoksia on jo pitkään tarjottu yhdeksi ratkaisukeinoksi Suomen työttömyysongelmaan. Seuraavassa hyvin lyhyt tiivistelmä siitä, mitä asiasta tiedetään tutkimusten perusteella.

Economic Policyn numerossa 30 F. Daveri ja G. Tabellini tarkastelivat 14 OECD-maan aineistolla verokiilan, reaalipalkkojen ja työttömyyden välisiä yhteyksiä. He raportoivat, että vuosien 1965 ja 1995 välillä keskimääräinen efektiivinen veroaste (palkkaverot + työnantajamaksut) nousi Manner-Euroopan maissa 28 prosentista 42 prosenttiin. Samaan aikaan työttömyys kasvoi 2,1 prosentista 10,5 prosenttiin.

Estimointitulosten mukaan verotuksen kiristyminen selitti noin puolet työttömyyden kasvusta Manner-Euroopan maissa. Tulos näytti kuitenkin pätevän vain niissä Euroopan maissa, joissa ammattiliitot ovat vahvoja, mutta palkkaneuvottelut käydään liittotasolla. Pohjoismaissa, joissa palkkaneuvottelut liittojen ja työnantajajärjestöjen välillä ovat koordinoituja, ei estimointitulosten mukaan verotuksen kiristymisellä ollut vaikutusta työttömyyden kasvuun.

Suomea koskevilla aikasarja-aineistoilla tehtyjen tutkimusten mukaan työnantajamaksujen kasvu pienentää bruttopalkkoja siten, että palkansaajat kantavat osan kasvaneesta verorasituksesta, mutta kokonaistyövoimakustannukset nousevat.

Myös tuloverotuksen suhteen tulokset ovat samansuuntaisia. Kokonaistyövoimakustannusarviot kuitenkin kvantitatiivisesti vaihtelevat.

Verotuksen työllisyysvaikutukset riippuvat lisäksi siitä, miten herkästi työvoiman kysyntä reagoi työvoimakustannusten muutokseen. Tutkimusten mukaan korkeammat palkkakustannukset pienentävät työllisyyttä, mutta vaikutuksen suuruus vaihtelee 0,2 ja 0,8 välillä. On ilmeistä, että työvoiman kysynnän palkkajoustot ovat kasvamassa markkinoiden muututtua entistä kilpailullisemmiksi.

Onko tarkennettu veroale tehokkaampi kuin yleinen? Tunnetuin työnantajamaksujen alennuskokeilu on toteutettu Ranskassa vuodesta 1993 alkaen.

Arviot Ranskan työvoimakustannusten alennuksen vaikutuksesta työllisyyteen ovat varsin positiivisia. B. Crepon ja R. Desplatz arvioivat noin 90 000 yrityksen aineistoa hyödyntäen, että vuosien 1994 ja 1997 välillä toteutetut työvoimakustannusten alennukset lisäsivät työllisyyttä noin kolme prosenttia. Heidän arviotaan tukee myös huomio, että matalapalkkaisten työpaikkojen (alle 1,4 kertaa minimipalkka) määrä on kasvanut 17 prosenttia vuosien 1990 ja 1999 välillä.

Lisätukea Ranskan työnantajamaksujen työllisyysvaikutuksista antaa F. Kramarzin ja T. Philipponin Journal of Public Economicsissa 2001 julkaistu tutkimus, jonka mukaan matalapalkkaisen työvoiman kysyntä on erittäin herkkää työvoimakustannusten muutoksille: prosentin kasvu työvoimakustannuksissa lisää työttömyysriskiä jopa puolellatoista prosentilla.

Suomen työttömyys on jäänyt huolestuttavan korkealle tasolle ja kohdistunut voimakkaasti matalapalkkaisiin työntekijöihin. Työhön kohdistuvan verotuksen kokonaistasolla on jonkin verran vaikutusta työvoimakustannuksiin ja sitä kautta työllisyyteen.

Verotuksen vaikutus työvoimakustannuksiin on kuitenkin keskimäärin pienempi, joskin silti lievästi positiivinen, Suomen kaltaisissa maissa, joissa palkkaneuvottelut käydään yleensä keskitetysti. Työn keskimääräisen verotaakan keventäminen kautta linjan ei ole tehokkain tapa kohdentaa verokevennyksiä.

Työttömyyden kohdentumisen vuoksi suurin mahdollinen työllistämispotentiaali on pienipalkkaisessa, vähän koulutetussa työvoimassa. Tutkimukset viittaavat siihen, että pienituloisiin kohdistuvilla veronalennuksilla saataisiin paras mahdollinen työllisyyshyöty menetettyjä verotuloja kohti.

Suomessa bruttopalkkojen jakauma on poikkeuksellisen kapea osaksi solidaarisen palkkapolitiikan vuoksi. Matalapalkkaisten työnantajamaksujen alennukset laskisivat kokonaistyövoimakustannuksia alimmilla palkkatasoilla varmimmin ja näyttäisivät siksi työllisyyden kannalta tehokkaimmalta tavalta toteuttaa veronalennukset alaspäin jäykkien palkkojen tilanteessa.

Eli jos veromuutoksilla halutaan parantaa työllisyyttä mahdollisimman tehokkaasti, taloustieteellisen tutkimuksen, ja Suomen nykytilanteen valossa veronkevennykset pitäisi kohdistaa pienituloisiin yleisten verokevennysten sijasta. Verotuksella on tietysti muitakin rooleja, joita en tässä ole käsitellyt.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    4. 4

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Lufthansa ja EasyJet loppusuoralla tarjouskilpailussa Air Berlinistä – ”Uskomme, että katoaa markkinoilta”

    7. 7

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    8. 8

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    9. 9

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    10. 10

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    5. 5

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    6. 6

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kauppa pelmahti täyteen Star Wars -korusta innostuneita kiinalaisia – yrittäjälle tuhansien eurojen potti

    10. 10

      Suomeen suunnitellaan uutta 50 miljoonan euron datakeskusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää