Hyvienuutisten ystävä

Julkaistu:

Henkilö: Nordean pääekonomisti Juha Ahtola tietää, että oikea ennustaminenvaatii elämänkokemusta ja kykyä yhdistellä asioita. Taloudessakin on ensi talvenapaljon toivoa jäljellä. Merja Saarinen merja.saarinen@sanoma.fi Kuvat Anni Koponen
Nordean pääekonomistia Juha Ahtolaa harmittaa, kun televisio syytää synkkiä talousuutisia yt-neuvotteluista ja keskustelua hallitsevat uhkakuvia maalailevat pahanilmanlinnut.

Ei siksi, etteivätkö uutiset olisi totta, mutta kun hyvät asiat jäävät kertomatta ja suuri yleisö saa väärän käsityksen siitä, mitä taloudessa tosiasiassa tapahtuu. Kansa pysyy turhan pessimismin vallassa.

– Suurelle yleisölle on syntynyt kuva, että taloudessa on mennyt huonommin kuin on mennytkään, Ahtola tuskailee.

Puhuuko tässä nyt valtakunnan optimistisimpana pidetty ekonomisti, joka maanantaina 6.9. aikoo jälleen kertoa pankistaan Suomen optimistisimman talousennusteen?

Ahtola puistelee päätään.

– En ole optimisti, vaikka sitä leimaa minuun yritetään lyödä. Minähän päinvastoin olen ylpeä, jos löydän taloudesta uuden mörön, josta kukaan mukaan ei ole vielä huomannut varoittaa. Nuorempana minua pidettiin valtakunnan pessimistinä, Ahtola korjaa.

Sitä ei kuitenkaan käy kiistäminen, että Nordean ennusteet ovat useimmiten ennustaneet muita kovempaa kasvua. Ahtola muistuttaa, että nekin ovat usein jääneet jälkeen todellisuudesta. Muu ennustajakaarti on ollut vain vieläkin pessimistisempää.

Talouskeskustelua vaivaa Ahtolan mukaan historian painolastina se, että niin media kuin muutkin keskustelijat peilaavat Suomen taloutta edelleen vain isojen teollisuusyritysten kautta. Huomaamatta on jäänyt, että samaan aikaan kotimarkkina-, palvelu- ja pienyrityspuolella on mennyt jo pidempään erittäin hyvin.

– No, täytyy toivoa, että ihmiset kohta havahtuvat huomaamaan, että täällähän menee ihan hyvin, kun teollisuuskin on pääsemässä vauhtiin.

Nykyinen synkkyys ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Moniin muihin maihin verrattuna suomalaiset kuvittelevat aina elävänsä huonommassa talousympäristössä kuin missä he todellisuudessa elävät.

Tämä johtuu Ahtolan mielestä siitä, että toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa talouskeskustelua käyvät aktiivisimmin julkisuudessa ennen kaikkea eri etujärjestöjen ja intressipiirien edustajat. Heillä on tapana esitellä asioita omien tarkoitusperiensä mukaan. Ennusteilla on perinteisesti haluttu saada aikaan talouspoliittisia päätöksiä.

– Silloin ei koskaan saa sanoa, että taloudessa menee hyvin vaan mieluummin hakea niitä heikkoja kohtia. Jos niitäkään ei ole, niin aina voi pohtia mahdollisia epävarmuuksia ja riskejä. Suomessa ei puhuta siitä, miten taloudessa menee vaan käännetään asia niin, että miten huonosti pian voi mennä.

Kyynikon rooli on Ahtolan mukaan toki helppo ottaa. Paljon haastavampaa olisi yrittää katsoa, miten niitä mahdollisia susia voisi väistää. Eikä vain huutaa, että siellä niitä susia on, katsokaa kuinka kauheaa.

Ettei vaan Ahtolakin ajaisi nyt omia tarkoitusperiään? Pankkimieshän haluaa selvästi vauhdittaa lainakauppaa maalailemalla valoisia suhdannenäkymiä. Ahtola kiistää epäilyt.

– Se olisi lyhyt tie. Luottotappiot kävisivät kalliimmiksi kuin vilkastunut lainananto, hän huomauttaa.

Vaikka turha pessimismi harmittaakin, Ahtola ei pelkää sen johtavan noidankehään, jossa kulutus hiljenisi ja investoinnit hiipuisivat.

– Pessimismi voi näkyä kuluttajien luottamuskyselyissä, mutta tosielämässä suomalainen kuluttaa sen minkä rahkeet kestävät eikä luottamuksen mukaan. Suuryrityksissäkään investointipäätöksiä ei tehdä julkisuudessa esitettyjen ennusteiden perusteella, mutta pienyrityksissä ne voivat toki aiheuttaa varovaisuutta, hän arvioi.

Nordean dealing-salissa, Helsingin Vallilassa paperi- ja lehtipinot Ahtolan työpöydällä ovat kasvaneet tavallistakin korkeammaksi, kun uusi suhdanne-ennuste on tekeillä.

Ahtola plaraa läpi lukemista odottavaa päivän annosta. Kotimaista ja kansainvälistä tietoa. Suosikki on Business Week, hän tunnustaa. Sen analyysit osuvat kohdalleen.

Ahtola korostaa, että ekonomistin ennuste ei synny tyhjiössä pelkkien tilastojen perusteella. Ei ole olemassa mitään kaavaa, jolla talouden kasvuennusteen voisi laskea. Ennustamisessa on ennen kaikkea kyse kyvystä yhdistellä asioita.

– Suurin haaste on erottaa, mikä osa tiedosta on lillukanvarsia, johon ei kannata takertua ja mikä tukevaa maata, jonka päällä kannattaa seistä.

Näkemyksen rakentaminen on myös yhteistyötä. Ahtolan vieressä dealing-salissa istuvat Nordean kaksi muuta Suomessa toimivaa ekonomistia, Reijo Heiskanen ja Mika Erkkilä. Kuuloetäisyydellä istuu pääanalyytikko Roger Wessman.

Dealing-salissa vallitsee aamun verkkainen rauha, kun Ahtola naputtaa tietokoneellaan viestiä pankin sisäisessä chatissa. Hän keskustelee Ruotsissa istuvan kollegansa kanssa juuri tulleesta teollisuustuotantoluvusta.

Vaikka Nordean 16 ekonomistia istuvatkin neljässä eri maassa, he muodostavat yhteisen tiimin, jossa vuoropuhelu on tiivistä. Ahtola on Nordean Suomen pääekonomisti.

Vaikka syvällisiä oppiristiriitoja ei Nordean ekonomistien välillä ole, tulkintaeroja on Ahtolan mukaan mahdotonta välttää. Ennuste on aina yhteinen näkemys, ja se puserretaan tälläkin kertaa kasaan mielipiteenvaihdon jälkeen.

Inhimilliset luonteenpiirteet eivät voi olla näkymättä. Jollain on luontainen taipumus kaivella enemmän myönteisiä puolia ja toisella taas enemmän huolestuttavia uhkia.

Ahtola uskoo esimerkiksi tuntevansa kontaktiensa ja kokemustensa ansiosta Yhdysvaltain taloutta sen verran hyvin, että pystyy tulkitsemaan amerikkalaiskuluttajien käyttäytymistä.

11.9.2001 Ahtola joutui keskelle New Yorkin terrori-iskua osallistuessaan World Trade Centerissä ekonomistikokoukseen. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan vaikuttanut hänen analyyseihinsa, vaikka hän tietääkin monen amerikkalaiskollegan muuttuneen hetkessä optimistista pessimistiksi. Juostessaan pakoon iskun alta hän tajusi kuitenkin heti, että nyt oli tapahtumassa jotain, joka muuttaisi amerikkalaisten ajattelua kertaheitolla.

– Koko sen loppuvuoden yritin kuvitella olevani amerikkalainen kuluttaja ja miettiä, käyttäytyisinkö jotenkin eri tavalla, ostaisinko auton, panostaisinko perheeseen, olisinko isänmaallinen.

Sen kummemmin päivän kauhut eivät Ahtolaan purreet.

Kun Ahtola maanantaina astelee pankin auditoriossa tiedotusvälineiden eteen, hän aikoo kertoa, ettei huoleen ole syytä. Maailmantalous näyttää hänen ennusteissaan edelleen vahvalta. Kesällä virinnyt pelko nousun tyssäämisestä on täysin ennenaikaista, hän sanoo.

Yritysten investoinnit ovat Yhdysvalloissa vauhdissa, eikä öljyn hinnannousu riitä pilaamaan kasvua.

Hän aikoo kertoa myös, että Suomen talous näyttää selkeästi vahvistuvalta. Teollisen tuotannon kasvupyrähdyksestäkin näyttää tulevan jopa vähän voimakkaampi kuin alkuvuonna ennustettiin, niin että koko vuoden kasvuennustetta pitää vähän nostaa.

– Hyvältä näyttää. Kyllä tästä ihan kiva talvi tulee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Irkut MC-21 teki ensilentonsa – ensimmäinen iso venäläinen matkustajakone sitten Neuvostoliiton hajoamisen

    2. 2

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    3. 3

      Tesco-yhteistyö laajentaa S-ryhmän valikoimaa – etenkin erityisruokavalioita noudattaville

    4. 4

      Työeläkkeelle jäi ennätysmäärä väkeä – keskieläke 1 771 euroa

    5. 5

      Peliyhtiö Remedy aloitti pörssissä reippaassa nousussa

    6. 6

      AL: Taloyhtiö vastuussa leikkipaikan turvallisuudesta – vaikkei talossa edes asuisi lapsia

    7. 7

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    8. 8

      Suomen ensimmäinen sähkölautta starttaa juhannuksena

    9. 9

      Suomalaisten talousluottamus nousi uuteen ennätykseen

    10. 10

      Uutechnic aloittaa yt-neuvottelut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    3. 3

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    4. 4

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    5. 5

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Irkut MC-21 teki ensilentonsa – ensimmäinen iso venäläinen matkustajakone sitten Neuvostoliiton hajoamisen

    8. 8

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    9. 9

      AL: Taloyhtiö vastuussa leikkipaikan turvallisuudesta – vaikkei talossa edes asuisi lapsia

    10. 10

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    3. 3

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    4. 4

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    5. 5

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    9. 9

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää