Valtion tietohallinto tiivistää rivejään

Julkaistu:

Uusin tietotekniikka käyttöön

Netum Oy:n johtava konsultti Olavi Köngäs tuntee Suomen valtion tietojärjestelmähankkeet harvinaisen hyvin. Tänään nimittäin on hänen toinen päivänsä Netumin palveluksessa, ja takana 29 vuotta valtion palveluksessa, näistä viimeiset seitsemän Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston tietohallintojohtajajana.

– Aikansa kutakin. Tuntui, että on aika kokeilla jotain muutakin, Köngäs pohtii.

Osasto on näköalapaikka valtion tietohallinnon kehittämiseen, sillä sen tehtävänä on varmistaa, että tietojärjestelmät, -verkot ja palvelut ovat yhteensopivia, tarkoituksenmukaisia ja taloudellisia. Valtion tietohallinnon ohjaus aloitettiin valtiovarainministeriön järjestelyosastolla jo 1960-luvun alussa.

– Tutkimme, missä valtionhallinnossa voitaisiin tehdä yhteistyötä, tiivistää Köngäs.

Yhteinen sivustolomakkeille tehokas

Monet Köngäksen Valtiovarainministeriön aikaiset hankkeet ovatkin ylittäneet hallinnon rajoja. Suomi.fi ja Lomake.fi -verkkopalveluihin on koottu useita julkishallinnon palveluja kansalaisten, yritysten ja järjestöjen käyttöön.

– Pienten osastojen ei kannata perustaa omaa verkkopalvelua, mutta yhteisten sivustojen kautta nekin voivat tarjota verkkolomakkeitaan kansalaisille.

Köngäksen mukaan sähköisiä palveluita lisätään koko ajan, mutta määrää ei huomaa, sillä ne on tarkoitettu suhteellisen harvoille. Erityisen tyytyväinen hän on Tyvi-järjestelmään, jonka kautta yritykset ja yhdistykset voivat asioida lukuisten eri viranomaisten kanssa.

Kauppakamarin selvityksen mukaan yritykset pitivät viranomaisasiointia yhtenä tärkeimmistä internetin käyttötavoista, jonka ohi menivät vain pankkipalvelut ja yrityksen sisäinen viestintä ja tiedonsiirto.

– Osassa palveluista käytetään pankkien Tupas-tunnistepalvelua. Valtionhallinnossa ollaan tietotekniikkahankkeissa hyvin ajan tasalla.

Julkisen hallinnonjulkiset hankinnat

Myös kuuden ministeriön yhdessä hankkima henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä on näkyvä osoitus lisääntyvästä yhteistyöstä.

– Henkilöstöhallinta on aika samanlaista organisaatiosta riippumatta. Yhteishankinta oli varmasti myös taloudellisesti järkevää, veronmaksajien etuahan siinä ajatellaan, Köngäs toteaa.

Yhtenä tärkeimmistä tehtävistään valtiovarainministeriössä Köngäs pitää valtioneuvoston tietohallinnon uudistamista ja tietohallinnon palveluyksikön perustamista.

Yhteistyönä laaditaan ohjeita tietohallinto-osastoille ohjeita esimerkiksi tietojärjestelmien ja palvelujen hankinnasta, xml-rajapintojen käytöstä, verkkopalvelujen laatukriteereistä ja tietoturvasta.

– Mikään päällepäsmäri ei ole tarkoitus olla, vaan antaa neuvoja. Ne pidetään maanläheisinä, että niistä olisi hyötyäkin, Köngäs kertoo.

Julkishallinnon tietohallinto-osastot ovat suhteellisen pieniä, ja suuri osa toteutuksesta, ylläpidosta ja käytöstä on ulkoistettu. Köngäksen mukaan tietotekniikkahankinnoissa julkishallinto eroaa yrityksistä asiakkaana selkeimmin siinä, että julkisia hankintoja koskee lainsäädäntö.

– Yksityinen yritys tekee päätökset kuin parhaaksi näkee, julkishallinnon täytyy noudattaa laissa säädettyä tapaa hankinnoissaan. Siitä seuraa, että tarjouspyyntöjen laadinnassa täytyy olla tarkka, ja niissä täytyy kertoa myös valintakriteerit, Köngäs toteaa.

Yritykset ovat joskus valittaneet valtion menettelyn hitaudesta.

– Läpinäkyvä menettely on kuitenkin veronmaksajien ja myös yritysten etu, kaikki pöytäkirjat ovat julkisia.

EU voi tuoda yhteisetohjelmistot

Köngäs ei usko, että ministeriöiden ja virastojen tietohallinto-osastoja koskaan kokonaan keskittää. Vaikka valmisohjelmia käytetään mahdollisimman paljon, suuri osa valtiohallinnon keskeisistä tietojärjestelmistä on täysin ainutlaatuisia.

Esimerkiksi verotus, tulli tai oikeushallinto on joka maassa järjestetty hieman eri tavoin. Hallinnon tietojärjestelmät ovat niin kiinteä osa valtion toimintaa, että vastaavan tietojärjestelmän kopiointi toisesta maasta vaatisi myös kyseisen hallinnonalan lakien muuttamista.

– Tosin mielenkiintoista nähdä, kehitetäänkö myös yhteisiä tietojärjestelmiä, kun EU laatii yhtenäisempää lainsäädäntöä, pohtii Köngäs.

– Verotuksessa käytetään jo yhtenäisempiä järjestelmiä. Tosin se ei johdu lainsäädännöstä, vaan siitä, että verotus on käytäntönä hyvin samanlainen eri maissa.

Köngäs on myös edustanut Suomea EU:n alaisessa IDA-hankkeessa, jonka tarkoitus on edistää sähköistä tiedonsiirtoa Euroopassa julkishallinnon välillä.

Tietotekniikallalisää yhteistyötä

Kesken jääneistä hankkeista päällimmäisenä Köngäksen mieleen jäi tuottavuushanke, jossa tietotekniikalla on merkittävä osuus.

– Sen osana tutkitaan, miten Valtiovarainministeriön hallinnonalan virastojen yhteistyötä voidaan lisätä. Sitä projektia olen vetänyt, ja se jäi nyt minulta aika alkuunsa.

Yksityisen konsulttiyrityksen tehtävät eivät ennakkoon Köngästä hämmennä.

– Olihan työ valtiovarainministeriössä tavallaan konsultointia sekin, Köngäs toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    2. 2

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    3. 3

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    6. 6

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    7. 7

      Kommentti: Mikä on, kun talletukset eivät kelpaa pankille?

    8. 8

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    9. 9

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    10. 10

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää