Valtion tietohallinto tiivistää rivejään

Uusin tietotekniikka käyttöön

Netum Oy:n johtava konsultti Olavi Köngäs tuntee Suomen valtion tietojärjestelmähankkeet harvinaisen hyvin. Tänään nimittäin on hänen toinen päivänsä Netumin palveluksessa, ja takana 29 vuotta valtion palveluksessa, näistä viimeiset seitsemän Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston tietohallintojohtajajana.

– Aikansa kutakin. Tuntui, että on aika kokeilla jotain muutakin, Köngäs pohtii.

Osasto on näköalapaikka valtion tietohallinnon kehittämiseen, sillä sen tehtävänä on varmistaa, että tietojärjestelmät, -verkot ja palvelut ovat yhteensopivia, tarkoituksenmukaisia ja taloudellisia. Valtion tietohallinnon ohjaus aloitettiin valtiovarainministeriön järjestelyosastolla jo 1960-luvun alussa.

– Tutkimme, missä valtionhallinnossa voitaisiin tehdä yhteistyötä, tiivistää Köngäs.

Yhteinen sivustolomakkeille tehokas

Monet Köngäksen Valtiovarainministeriön aikaiset hankkeet ovatkin ylittäneet hallinnon rajoja. Suomi.fi ja Lomake.fi -verkkopalveluihin on koottu useita julkishallinnon palveluja kansalaisten, yritysten ja järjestöjen käyttöön.

– Pienten osastojen ei kannata perustaa omaa verkkopalvelua, mutta yhteisten sivustojen kautta nekin voivat tarjota verkkolomakkeitaan kansalaisille.

Köngäksen mukaan sähköisiä palveluita lisätään koko ajan, mutta määrää ei huomaa, sillä ne on tarkoitettu suhteellisen harvoille. Erityisen tyytyväinen hän on Tyvi-järjestelmään, jonka kautta yritykset ja yhdistykset voivat asioida lukuisten eri viranomaisten kanssa.

Kauppakamarin selvityksen mukaan yritykset pitivät viranomaisasiointia yhtenä tärkeimmistä internetin käyttötavoista, jonka ohi menivät vain pankkipalvelut ja yrityksen sisäinen viestintä ja tiedonsiirto.

– Osassa palveluista käytetään pankkien Tupas-tunnistepalvelua. Valtionhallinnossa ollaan tietotekniikkahankkeissa hyvin ajan tasalla.

Julkisen hallinnonjulkiset hankinnat

Myös kuuden ministeriön yhdessä hankkima henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä on näkyvä osoitus lisääntyvästä yhteistyöstä.

– Henkilöstöhallinta on aika samanlaista organisaatiosta riippumatta. Yhteishankinta oli varmasti myös taloudellisesti järkevää, veronmaksajien etuahan siinä ajatellaan, Köngäs toteaa.

Yhtenä tärkeimmistä tehtävistään valtiovarainministeriössä Köngäs pitää valtioneuvoston tietohallinnon uudistamista ja tietohallinnon palveluyksikön perustamista.

Yhteistyönä laaditaan ohjeita tietohallinto-osastoille ohjeita esimerkiksi tietojärjestelmien ja palvelujen hankinnasta, xml-rajapintojen käytöstä, verkkopalvelujen laatukriteereistä ja tietoturvasta.

– Mikään päällepäsmäri ei ole tarkoitus olla, vaan antaa neuvoja. Ne pidetään maanläheisinä, että niistä olisi hyötyäkin, Köngäs kertoo.

Julkishallinnon tietohallinto-osastot ovat suhteellisen pieniä, ja suuri osa toteutuksesta, ylläpidosta ja käytöstä on ulkoistettu. Köngäksen mukaan tietotekniikkahankinnoissa julkishallinto eroaa yrityksistä asiakkaana selkeimmin siinä, että julkisia hankintoja koskee lainsäädäntö.

– Yksityinen yritys tekee päätökset kuin parhaaksi näkee, julkishallinnon täytyy noudattaa laissa säädettyä tapaa hankinnoissaan. Siitä seuraa, että tarjouspyyntöjen laadinnassa täytyy olla tarkka, ja niissä täytyy kertoa myös valintakriteerit, Köngäs toteaa.

Yritykset ovat joskus valittaneet valtion menettelyn hitaudesta.

– Läpinäkyvä menettely on kuitenkin veronmaksajien ja myös yritysten etu, kaikki pöytäkirjat ovat julkisia.

EU voi tuoda yhteisetohjelmistot

Köngäs ei usko, että ministeriöiden ja virastojen tietohallinto-osastoja koskaan kokonaan keskittää. Vaikka valmisohjelmia käytetään mahdollisimman paljon, suuri osa valtiohallinnon keskeisistä tietojärjestelmistä on täysin ainutlaatuisia.

Esimerkiksi verotus, tulli tai oikeushallinto on joka maassa järjestetty hieman eri tavoin. Hallinnon tietojärjestelmät ovat niin kiinteä osa valtion toimintaa, että vastaavan tietojärjestelmän kopiointi toisesta maasta vaatisi myös kyseisen hallinnonalan lakien muuttamista.

– Tosin mielenkiintoista nähdä, kehitetäänkö myös yhteisiä tietojärjestelmiä, kun EU laatii yhtenäisempää lainsäädäntöä, pohtii Köngäs.

– Verotuksessa käytetään jo yhtenäisempiä järjestelmiä. Tosin se ei johdu lainsäädännöstä, vaan siitä, että verotus on käytäntönä hyvin samanlainen eri maissa.

Köngäs on myös edustanut Suomea EU:n alaisessa IDA-hankkeessa, jonka tarkoitus on edistää sähköistä tiedonsiirtoa Euroopassa julkishallinnon välillä.

Tietotekniikallalisää yhteistyötä

Kesken jääneistä hankkeista päällimmäisenä Köngäksen mieleen jäi tuottavuushanke, jossa tietotekniikalla on merkittävä osuus.

– Sen osana tutkitaan, miten Valtiovarainministeriön hallinnonalan virastojen yhteistyötä voidaan lisätä. Sitä projektia olen vetänyt, ja se jäi nyt minulta aika alkuunsa.

Yksityisen konsulttiyrityksen tehtävät eivät ennakkoon Köngästä hämmennä.

– Olihan työ valtiovarainministeriössä tavallaan konsultointia sekin, Köngäs toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Jopa 15 000 euron erot eläkeläisten keskituloissa – näin eri ryhmät pärjäävät vertailussa

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Kahden kastin eläkeläiset: Toisten tulot pomppasivat, toisille 750 euroa kuussa

    4. 4

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    5. 5

      Lindström setvii sotkua: Yksityiset yritykset eivät haastattele työttömiä

    6. 6

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    7. 7

      Mallia Ruotsista – Finanssivalvonta harkitsee laina-aikojen rajoittamista

    8. 8

      Alko: Suomalaiset siirtyneet laadukkaampiin juomiin

    9. 9

      Ensimmäinen suomalainen peliyhtiö pörssissä takoi hurjat luvut

    10. 10

      Finnair valittiin Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi Kiinassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    2. 2

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    3. 3

      Velkojat hakevat Talvivaaraa konkurssiin

    4. 4

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    5. 5

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    6. 6

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    7. 7

      Professori vertaa Sipilän hallitusta Trumpiin: ”Tulee sutta ja sekundaa, haukkua ja parkua”

    8. 8

      Onnibus irtisanoo 60 työntekijää

    9. 9

      Yksi kuva kertoo, miten asuminen kallistuu – näillä eläkeläisillä jo 44 % tuloista

    10. 10

      Lindström setvii sotkua: Yksityiset yritykset eivät haastattele työttömiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Kiinalainen verkkokauppa koukuttaa – Suvi, 28: ”Haluan, että minulle on koko ajan tulossa paketteja”

    4. 4

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    5. 5

      Wahlroos lahjoitti yli 60 miljoonan osakepotin perheenjäsenilleen – myi Sammon osakkeita yhden sentin hinnalla

    6. 6

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    7. 7

      Bruce Oreck: Tätä Suomen suurinta ongelmaa Slush ja Supercell eivät ratkaise

    8. 8

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    9. 9

      Sote-uudistus: Jopa 60 000 suomalaista voi saada tuhansia euroja kuukaudessa omaan käyttöön

    10. 10

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    11. Näytä lisää