Sankariyhteiskuntatieteilijä

Kirjoitin pari viikkoa sitten siitä, mihin yhteiskuntatieteitä tarvitaan. Talouden ja yhteiskunnan rakenteet mullistuvat niin, että monia muitakin kuin heikompia hirvittää. Tästä huolimatta julkisuudessa yhteiskuntatieteet näyttävät vajonneen täydelliseen hiljaisuuteen. Toisin oli 1960- ja 1970-luvun rakennemuutoksen aikaan. Silloin maaltamuutosta, Ruotsiin lähdöstä ja teollistumisesta riitti puheenvuoroja ja pamfletteja kyllästymiseen saakka.

Kolumnista tuli jonkin verran palautetta, mutta ei tulvimalla. Viimeksi asiaan puuttui tämän viikon maanantaina sosiologian ja sosiaalipsykologian tutkija Pasi Pyöriä Tampereelta. Pyöriä myöntää ihmettelyni aiheelliseksi.

Yhteiskuntatieteisiin käytetään nyky-Suomessa valituksista huolimatta paljon enemmän voimavaroja kuin 30 vuotta sitten. Tutkijoita on paljon ja he tekevät tiukalla aikataululla tarkkaan rajattua tutkimustyötä, joka julkaistaan joko kotimaisissa ja nykyisin yhä useammin kansainvälisissä englanninkielisissä julkaisusarjoissa.

Pyöriän mukaan tutkijoiden kiire syntyy tehokkaasta tutkimusten rahoitusjärjestelmästä. Elääkseen tutkijoiden täytyy tehtailla hakemuksia ja painaa ulos projekteja toisensa perään mahdollisimman nopeasti. Keskustelut ja yhteenvetojen tekeminen jäävät ajankäytössä jalkoihin.

Pyöriä on varmasti oikeilla jäljillä. Myös yhteiskuntatieteessä sankaritutkijoiden aika on ohitse samalla tavalla kuin arkkitehtuurissa. Yksittäinen tutkija on pieni ratas suuressa koneistossa. Suomessa on 2 000 professoria ja 10 000 muuta tutkijaa. Se on paljon. Tutkimus on varmasti tehokasta jaa laadukasta, mutta...

Minusta voi hyvin kysyä: mikä on tällaisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkitys? Meidän runsaan, laadukkaan ja tehokkaan tutkimuksemme vaikutusmekanismi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maailman muuttumiseen on rikki tai tuhoutunut.

Joku voi huomauttaa, että vakava tutkimus vaikuttaa perusteellisen virkamiestyöskentelyn ja harkitsevan suunnittelutyön kautta. Paskan marjat.

Nykyinen yhteiskunnallinen päätöksenteko on muuttunut yhä populistisemmaksi. Uudemmat päättäjät ovat yhä useammin imagoaan rakentavia julkkiksia, jotka tekevät linjauksensa julkisuuden paineiden mukaisesti. Toinen vallankäytön linja on talous. Tälläkään puolella vaikuttajat eivät seuraa korkeakoulujen julkaisusarjojen uutuuksia.

Vaikka sankariyhteiskuntatieteiljöiden aika voi olla ohi, minusta haikailu heidän peräänsä on hedelmällisintä, mitä tällä hetkellä voin keksiä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    2. 2

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    5. 5

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    6. 6

      Tällainen johtaja Alkoon halutaan: 7 kriteeriä

    7. 7

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    8. 8

      Analyytikko: Ericssonin kriisi vahvistaa Nokiaa

    9. 9

      Nordea: Helsinki vahvoilla pääkonttorin uudeksi sijoituspaikaksi

    10. 10

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    3. 3

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    4. 4

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    5. 5

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    6. 6

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    7. 7

      Burger Kingin menestys Suomessa yllätti – tulossa 10–15 uutta ravintolaa tänä vuonna

    8. 8

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    9. 9

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    10. 10

      Rakennusliitto pillastui suunnitelmasta "tuoda rakentajia Afrikasta ja Kiinasta"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. 6

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    9. 9

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää