Miksi yhteiskuntatiede ei vastaa?

Julkaistu:

Taloussanomien toimituspäällikkö Tapani Pitzen kysyi 12.8. kolumnissaan, mihin yhteiskuntatieteitä tarvitaan. Pitzen peräänkuulutti nykyistä vilkkaampaa keskustelua yhteiskuntamme tulevaisuudesta.

Pitzenin kritiikki osuu kieltämättä arkaan paikkaan. On pakko myöntää, että useimmat tutkijat näpertelevät omilla pienillä hiekkalaatikoillaan oman traditionsa puitteissa. Vain harvat uskaltavat astua oman asiantuntemuksensa ulkopuolelle ja rikkoa tieteiden välisiä rajoja.

Yhteiskuntatieteiden nykytilanne on erityisen oireellinen, kun katsomme ajassa hieman taaksepäin. Esimerkiksi 1960- ja 1970-lukujen muotitieteellä sosiologialla oli aikanaan tosiasiallista vaikutusvaltaa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Sosiologit keskustelivat, ja heitä myös kuunneltiin, kun nopeasti urbanisoituva Suomi alkoi rakentaa sosiaalisiin tulonsiirtoihin perustuvaa hyvinvointivaltiota.

Mikä on siis muuttunut? OECD-maista Suomi työllistää eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen erikoistunutta työvoimaa. Vaikka yhteiskuntatieteet ovat aina jääneet rahanjaossa niin sanottujen kovien tieteiden jalkoihin, myös suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimus on ainakin määrällisesti korkeammalla tasolla kuin koskaan.

Esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on viime vuosikymmenen aikana tuottanut enemmän tulevaisuutta visioivia raportteja kuin yksi tutkija kykenee järkevästi sulattamaan. Tietokirjoihin erikoistuneita kaupallisia pienkustantamoita riittää, väitöskirjoja tehtaillaan vuosi vuodelta enemmän, ja yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on omat julkaisusarjansa.

Ehkä ongelma on siinä, että nykyisessä tiedon tulvassa on huudettava yhä kovempaa tullakseen kuulluksi. Muutoin hyvätkin ajatukset uhkaavat hukkua katkeamattomaan uutisvirtaan, jos ne ensin uutiskynnyksen edes ylittävät. Tämän seurauksena Pitzenin kaipaamia kirjoja pölyttynee hyllymetreittäin kirjastoissa.

Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen professori Matti Seppälä muistutti Tieteessä tapahtuu -lehdessä, että Suomessa on noin 2 000 professoria, 10 000 muuta tutkijaa ja arviolta 4 000 väitöskirjan tekijää. Jos he kaikki kirjoittavat vain sivun verran yleistajuista tekstiä vuodessa, saamme 16 000 sivua tekstiä, jota vain harva lehti suostuu julkaisemaan ja vielä harvempi ihminen jaksaa lukea, Seppälä kirjoittaa.

Vaikka läheskään kaikkea tutkimusta ei voi eikä ole järkevää popularisoida, on helppoa päätellä, ettei omista tutkimustuloksista tiedottaminen ole mikään yksinkertainen tehtävä – kilpailu näkyvyydestä on kovaa.

Tutkimusrahoituksen realiteetit ovat oma ongelmansa. Erityisesti 1990-luvun kuluessa suomalainen yhteiskuntatiede kansainvälistyi. Nykyisin kansainvälisyyden vaatimus on lähtökohta etenkin Suomen Akatemian rahoittamille hankkeille. Käytännössä kaikki Akatemialle osoitettavat hakemukset on kirjoitettava englanniksi, ja tärkeimpien tutkimustulosten odotetaan ilmestyvän kansainvälisillä foorumeilla.

Tutkimustuloksista tiedottaminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti ei sinänsä muodosta ristiriitaa. Ongelmallisempaa sen sijaan on, että kotimaisten julkaisujen heikko arvostus ei erityisemmin houkuttele osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun Suomessa.

Toinen ongelma-alue on jatkuvasti kiristynyt kilpailu tutkimusrahoituksesta. Rahoituksen saamisesta on järkevää kilpailla, mutta "hakemustieteeseen" erikoistuminen syö liikaa aikaa varsinaiselta tutkimukselta eikä edistä rakentavaan kansalaiskeskusteluun osallistumista.

Siinä missä professorin kuuluisi tehdä tutkimusta ja ideoida, nykyisin professorin päätehtävänä on hankkia ulkopuolista rahoitusta. Näin karrikoidusti suomalaisen sosiaalipsykologian uranuurtaja emeritusprofessori Antti Eskola kuvaili akateemisen maailman raadollisuutta Aamulehden haastattelussa.

Nuoremman tieteenharjoittajan silmin näen asian olevan juuri kuten Eskola sanoo. Omat professoriesimieheni ovat lähinnä rahoitusta järjesteleviä managereita, jotka delegoivat valtaosan tutkimuksesta nuoremmille kollegoilleen.

Tässä mallissa on enemmän huonoja kuin hyviä puolia. Sen sijaan, että professorit ohjaisivat alaisiaan kuin mestarit oppipoikiaan, todelliselle keskustelulle ei tunnu koskaan riittävän tarpeeksi aikaa. Juuri kun yhdestä rahoituksen hakukierroksesta on selvitty, pitääkin jo alkaa rakentaa strategiaa seuraavalle kierrokselle!

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    2. 2

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    3. 3

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    4. 4

      Talouselämä: Rovio-omistajan 18-vuotiaasta pojasta tulossa monimiljonääri

    5. 5

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    6. 6

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    7. 7

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    8. 8

      Saksan vaalitulos syöksee euro­alueen yhden­tymisen epä­varmuuden aikaan

    9. 9

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    10. 10

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    2. 2

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    3. 3

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    4. 4

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    5. 5

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    6. 6

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    7. 7

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    8. 8

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    9. 9

      Kiinalaisten turistiryntäys saa lisää ilmaa alleen – Lucky Air aloittaa lennot Helsinki-Vantaalle

    10. 10

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    11. Näytä lisää