Miksi yhteiskuntatiede ei vastaa?

Taloussanomien toimituspäällikkö Tapani Pitzen kysyi 12.8. kolumnissaan, mihin yhteiskuntatieteitä tarvitaan. Pitzen peräänkuulutti nykyistä vilkkaampaa keskustelua yhteiskuntamme tulevaisuudesta.

Pitzenin kritiikki osuu kieltämättä arkaan paikkaan. On pakko myöntää, että useimmat tutkijat näpertelevät omilla pienillä hiekkalaatikoillaan oman traditionsa puitteissa. Vain harvat uskaltavat astua oman asiantuntemuksensa ulkopuolelle ja rikkoa tieteiden välisiä rajoja.

Yhteiskuntatieteiden nykytilanne on erityisen oireellinen, kun katsomme ajassa hieman taaksepäin. Esimerkiksi 1960- ja 1970-lukujen muotitieteellä sosiologialla oli aikanaan tosiasiallista vaikutusvaltaa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Sosiologit keskustelivat, ja heitä myös kuunneltiin, kun nopeasti urbanisoituva Suomi alkoi rakentaa sosiaalisiin tulonsiirtoihin perustuvaa hyvinvointivaltiota.

Mikä on siis muuttunut? OECD-maista Suomi työllistää eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen erikoistunutta työvoimaa. Vaikka yhteiskuntatieteet ovat aina jääneet rahanjaossa niin sanottujen kovien tieteiden jalkoihin, myös suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimus on ainakin määrällisesti korkeammalla tasolla kuin koskaan.

Esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on viime vuosikymmenen aikana tuottanut enemmän tulevaisuutta visioivia raportteja kuin yksi tutkija kykenee järkevästi sulattamaan. Tietokirjoihin erikoistuneita kaupallisia pienkustantamoita riittää, väitöskirjoja tehtaillaan vuosi vuodelta enemmän, ja yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on omat julkaisusarjansa.

Ehkä ongelma on siinä, että nykyisessä tiedon tulvassa on huudettava yhä kovempaa tullakseen kuulluksi. Muutoin hyvätkin ajatukset uhkaavat hukkua katkeamattomaan uutisvirtaan, jos ne ensin uutiskynnyksen edes ylittävät. Tämän seurauksena Pitzenin kaipaamia kirjoja pölyttynee hyllymetreittäin kirjastoissa.

Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen professori Matti Seppälä muistutti Tieteessä tapahtuu -lehdessä, että Suomessa on noin 2 000 professoria, 10 000 muuta tutkijaa ja arviolta 4 000 väitöskirjan tekijää. Jos he kaikki kirjoittavat vain sivun verran yleistajuista tekstiä vuodessa, saamme 16 000 sivua tekstiä, jota vain harva lehti suostuu julkaisemaan ja vielä harvempi ihminen jaksaa lukea, Seppälä kirjoittaa.

Vaikka läheskään kaikkea tutkimusta ei voi eikä ole järkevää popularisoida, on helppoa päätellä, ettei omista tutkimustuloksista tiedottaminen ole mikään yksinkertainen tehtävä – kilpailu näkyvyydestä on kovaa.

Tutkimusrahoituksen realiteetit ovat oma ongelmansa. Erityisesti 1990-luvun kuluessa suomalainen yhteiskuntatiede kansainvälistyi. Nykyisin kansainvälisyyden vaatimus on lähtökohta etenkin Suomen Akatemian rahoittamille hankkeille. Käytännössä kaikki Akatemialle osoitettavat hakemukset on kirjoitettava englanniksi, ja tärkeimpien tutkimustulosten odotetaan ilmestyvän kansainvälisillä foorumeilla.

Tutkimustuloksista tiedottaminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti ei sinänsä muodosta ristiriitaa. Ongelmallisempaa sen sijaan on, että kotimaisten julkaisujen heikko arvostus ei erityisemmin houkuttele osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun Suomessa.

Toinen ongelma-alue on jatkuvasti kiristynyt kilpailu tutkimusrahoituksesta. Rahoituksen saamisesta on järkevää kilpailla, mutta "hakemustieteeseen" erikoistuminen syö liikaa aikaa varsinaiselta tutkimukselta eikä edistä rakentavaan kansalaiskeskusteluun osallistumista.

Siinä missä professorin kuuluisi tehdä tutkimusta ja ideoida, nykyisin professorin päätehtävänä on hankkia ulkopuolista rahoitusta. Näin karrikoidusti suomalaisen sosiaalipsykologian uranuurtaja emeritusprofessori Antti Eskola kuvaili akateemisen maailman raadollisuutta Aamulehden haastattelussa.

Nuoremman tieteenharjoittajan silmin näen asian olevan juuri kuten Eskola sanoo. Omat professoriesimieheni ovat lähinnä rahoitusta järjesteleviä managereita, jotka delegoivat valtaosan tutkimuksesta nuoremmille kollegoilleen.

Tässä mallissa on enemmän huonoja kuin hyviä puolia. Sen sijaan, että professorit ohjaisivat alaisiaan kuin mestarit oppipoikiaan, todelliselle keskustelulle ei tunnu koskaan riittävän tarpeeksi aikaa. Juuri kun yhdestä rahoituksen hakukierroksesta on selvitty, pitääkin jo alkaa rakentaa strategiaa seuraavalle kierrokselle!

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    3. 3

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    4. 4

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    5. 5

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    6. 6

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    7. 7

      Etla: Tasa-arvo-ongelmat alkavat heti työurien alusta

    8. 8

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    9. 9

      Pörssiin pyrkivän autokauppias Kamuxin arvo selvisi

    10. 10

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    3. 3

      Tällainen on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ”sauna-bussi”

    4. 4

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    5. 5

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    6. 6

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    7. 7

      Nordean muutto näyttää todennäköiseltä – Wahlroos vihjaili uudesta sijainnista

    8. 8

      Pörssiin pyrkivän autokauppias Kamuxin arvo selvisi

    9. 9

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    10. 10

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    3. 3

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    4. 4

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    5. 5

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    6. 6

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    7. 7

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    8. 8

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    9. 9

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    10. 10

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    11. Näytä lisää