Vanhan keskusteluyhteyden uusi ulottuvuus

Yrittäjäomistajien ja työntekijöiden vuoropuhelu yrityksissä on päivittäistä. Se on ollut sitä jo kauan aikaa. SAK:n ja Perheyritysten liiton yhteinen tiedote tuo keskusteluyhteydelle järjestöllisen ulottuvuuden. Kumpikin osapuoli määrittelee nyt toinen toisensa. Tiedote on ensimmäinen vakava signaali työntekijäpuolelta siitä, että kysyntää hyville omistajille löytyy.

Miljoonan jäsenen SAK ilmaisee tavoittelevansa nyt samanlaista yritysilmapiiriä kuin perheyritykset: Suomea, jossa on hyvä yrittää, omistaa ja tehdä työtä. SAK tukee myös perheyritysten verotavoitetta.

Käytännössä SAK asettuu tukemaan varallisuusveron poistamista yritysvarallisuudelta. Eli työpaikkojen luomisesta ja ylläpitämisestä ei pidä omistajaa veroilla rangaista. Perheyritysten varallisuuden muodostumisessa työntekijät eivät ole vain kustannustekijä, vaan kriittinen menestystekijä. Yhteiskunnassa ymmärretään hyvien ja osaavien työntekijöiden merkitys. Mutta annetaanko arvoa hyville omistajille?

"Järjestöt katsovat, että jatkossakin suomalaisten hyvinvoinnin voi taata vain vahva, kilpailukykyinen kansantalous ja sen kasvu. Siksi Suomen pitää olla tulevaisuudessakin hyvä ja kilpailukykyinen paikka tuotannon sijoittua, palkansaajien elää ja omistajien yrittää ja omistaa yrityksiä", sanotaan yhteisessä tiedotteessa.

Yhteiskunnan on korkea aika herätä myös siihen, että hyvistä omistajista kilpaillaan jo tänään ja tulevaisuudessa yhä kiihtyvämmin. Hyvät omistajat ovat sellaisia, jotka henkilökohtaisesti sitoutuvat yritykseen, vastuuseen ja hoitavat velvollisuutensa yrityksen sidosryhmiä kohtaan. Hyviä omistajia on kaikenlaisissa yrityksissä, myös muissa kuin perheyrityksissä. Perheyritykset poikkeavat muista yrityksistä lähinnä siinä, ettei perheyrityksen osakkeita ole tarkoitus myydä, vaan siirtää omistus aikanaan seuraavalle sukupolvelle. Perheyritysten omistajat ovat kasvollisia, elinikäiseen vastuuseen sitoutuneita yrittäjiä, joiden määräysvalta yrityksessä merkitsee henkilökohtaista sopimusten noudattamista, arjen yhteiskuntavastuuta.

"Sukupolvenvaihdosten onnistuminen niin, että turvataan sekä yritystoiminnan jatkuminen että henkilöstön työpaikat on SAK:n ja Perheyritysten liiton yhteinen tavoite. Eduskunnan hyväksymät huojennukset sukupolvenvaihdosten verokohteluun edistävät tätä päämäärää.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksiin kuuluu kyky neuvotella ja sopia. Järjestöt arvostavat molemminpuolista järjestäytymistä ja sopimista työmarkkinoilla sekä ajan haasteisiin vastaamaan kykenevää kolmikantayhteistyötä valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen kesken. SAK osallistuu näihin neuvotteluihin työntekijäpuolta edustavana sopimusosapuolena.

Perheyritysten liitto ei ole työmarkkinaosapuoli, eikä sellaiseksi pyri. Liiton jäsenyritykset ovat valtuuttaneet perinteiset työnantajajärjestöt sopimaan puolestaan työehdoista. Liitto edustaa sen sijaan omistajanäkökulmaa ja määräysvaltaa suomalaisesti omistetuissa perheyrityksissä, jotka ovat merkittäviä työllistäjiä ja toimivat kasvuhakuisesti sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla."

Perheyritysten ja SAK:n yhteistyösuhde on informatiivinen, eikä se perustu sopimuksiin, kuten työmarkkinoiden sopimussuhteet. Niiden sitovuus ja niihin vuosikymmenten aikana yhteen sovitettu lainsäädäntö ja hallitusten myötävaikutus on luonut nyky-Suomen poliittisen kulttuurin. Tiedotetta on luettava myös niin, että kolmikannan on ansaittava paikkansa ajan hengessä yhä kovemmaksi käyvässä eurooppalaisessa kilpailussa. Perheyritysten muisti ja kokemus on pitkä. Sopimusyhteiskunnan edut ovat piirtyneet myös kansankunnan yhteiseen muistiin ja niitä verrataan helposti aikaan, jolloin oli mahdotonta sopia.

Työmarkkinajärjestelmään tai sopimuksiin vuoropuhelulla ei nyt kuitenkaan vaikuteta. Sukupolvenvaihdosten kokonaisuuden oivaltaminen "elämää suurempana" haasteena on keskeinen yhteinen päätelmä. Sukupolvenvaihdokset olivat ennen eduskuntavaaleja 2003 kummankin järjestön agendalla pääasiana.

Perheyritysten liitto hyväksyi loppuvuodesta 2003 strategian, jota on määrä toteuttaa seuraavat neljä vuotta ja arvioida sitten tilannetta ja tuloksia. Perheyritysten tahtotila syntyy Perheyritysten liitossa, jonka kyky välittää tahtotilan mukaisia toiveita ja tavoitteita on keskeinen edellytys strategian onnistumiselle. Perheyritykset ovat verkottuneet kansallisesti ja kansainvälisesti moniin järjestöihin ja toimintamuotoihin. Perheyritykset eivät yksin kykene kantamaan omistajuuden soihtua yhteiskunnassa, missä henkilökohtainen vastuuntunto kilpailee kasvottoman "yhteisvastuun" kanssa. Siihen tarvitaan elinkeinoelämän hyvää ja laaja-alaista yhteistyötä. Työväenliikkeen aikaisempaa parempi ymmärrys omistajuudesta vain tukee tätä pyrkimystä.

Tilanne on verrannollinen yrityksen kasvuun. Kun saavutetaan riittävän korkea markkina-asema kansainvälisessä kilpailussa, yhden suvun tai perheen varallisuus ei välttämättä riitä turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuutta. Perheyritykset ja niiden omistajayrittäjät tietävät tämän omakohtaisesti, koska toimivat omilla varoillaan, omalla vastuullaan. Suurin haaste on siinä, että tämä yritysvarallisuus, jonka arvoketjussa suomalainen työ ja osaaminen ovat olennainen osa, on vain lainassa seuraavalta sukupolvelta. Se on pystyttävä antamaan takaisin seuraajille paremmassa kunnossa kuin se oli saataessa tai perustettaessa. Siitä elämässä on kysymys.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Talousvaliokunta hyväksyi esityksen hallintarekisteristä

    3. 3

      Näin paljon uusi kunnanvaltuutettu tienaa

    4. 4

      Suri ei ole täysin tyytyväinen Nokian kehitykseen

    5. 5

      EKP piti ohjauskorkonsa ja osto-ohjelmansa odotetusti ennallaan

    6. 6

      Koneen tilaukset Kiinasta vähenivät alkuvuonna

    7. 7

      Stora Enso yllätti tulosparannuksella

    8. 8

      Nokian ja Alcatel-Lucentin fuusion vaikutukset alkavat näkyä – ”Voidaan sanoa, että se oli hyvä yrityskauppa”

    9. 9

      Nordea uhkasi taas pääkonttorin siirrolla – päätös ”mieluiten ennen kesää”

    10. 10

      4 päivän työviikko kelpaisi monelle – voi olla totta tuleville sukupolville

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    2. 2

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    3. 3

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    4. 4

      Tokmanni ryntäsi Anttilan raunioille – liiketappio kasvoi selvästi

    5. 5

      Postissa ulosmarssi – liki miljoona kirjelähetystä voi viivästyä

    6. 6

      Ekonomisti: Asumistuen muutos ”iskee ehkä lujimmin työssäkäyviin”

    7. 7

      Tässä on maailman eniten myyty urheiluauto – myös Suomessa

    8. 8

      Suurille konepajoille sataa nyt kauppoja – yhtiöillä jo miljardien eurojen tilauskanta

    9. 9

      Näin päivähoitomaksut muuttuvat – hallituksen päätös alentaa monien perheiden maksuja

    10. 10

      Nokia kiitää pörssissä – tulos yllätti osakemarkkinat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    3. 3

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    4. 4

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    5. 5

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    6. 6

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    7. 7

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    8. 8

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    9. 9

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    10. 10

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    11. Näytä lisää