Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 500 rekkaa ruokaajoka päivä Puolet postipaketeistaedin piirissä Anturit maailmallekuriiripalveluilla

Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä ja yritysten sisälläkin poikkeavat toisistaan.
Kehityspäällikkö Juhani Salonen metsäteollisuusyhtiö UPM:n logistiikan tietojärjestelmistä sanoo, että logistiikan tavoitteet Suomessa valmistetulla ja esimerkiksi Keski-Euroopassa valmistetulla tuotannolla ovat erilaiset.

”Suomessa valmistetun tuotannon suurin tavoite on saada miljoonia tonneja toimitetuksi pitkän toimitusketjun läpi markkina-alueille. Esimerkiksi Saksassa Nordland Papier taas toimittaa nopeasti ja joustavasti pieniä eriä tukkureille”, Salonen sanoo.

UPM:n Suomen tuotannosta valtaosa menee vientiin. Perinteisesti tavaravirtoja on allokoitu taulukkolaskentamenetelmällä, mutta tätä nykyä logistiikan suunnittelujärjestelmänä käytetään i2:ta. Myyntitiedot järjestelmään saadaan SAP:n myyntijärjestelmästä.

”Kun tilaus tulee Kymin tehtaille, se lähtee eteenpäin valmiiksi määriteltyä reittiverkostoa pitkin. Tavaran valmistuessa syntyy järjestelmässä kuljetusaikataulu ja VR:lle ja laivakuljettajalle lähtevät elektroniset varaukset. Rahtikirjoista 97 prosenttia on sähköisiä ja vastaavasti myös laskutuksesta”, Salonen kertoo.

Suomen tehtailla on jo vuosikausia ollut keskitetyt systeemit ja tiedonvaihto logististen toimittajien kanssa ollut harmonisoitu. Sen sijaan esimerkiksi Kiinassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa on joka tehtaalla ollut omat järjestelmänsä.

UPM laatii globaaliajärjestelmää

”Nyt ollaan laatimassa globaalia järjestelmää, joka toimii kaikkien markkinoiden kanssa, mutta olemme silti vielä kaukana kansainvälisen sanomaliikenteen kattavasta standardoinnista”, Salonen sanoo.

Edifact on ollut olemassa jo pitkään, minkä lisäksi Suomessa on Vipro-projektissa yhdenmukaistettu eri osapuolten ajattelutapaa ja rajapintoja. Nyt Vipron mukaista sanomastandardointia yritetään Salosen mukaan saada myös EU:hun.

Salonen huomauttaa, että logistiikan järjestelmät ovat lähteneet kulutustavaraliikenteen lähtökohdista. Ne eivät vastaa suuren tavaramäärän siirtämisvaatimuksia. Parhaillaan UPM onkin kehittämässä logistiikan operatiivista järjestelmää yhdessä amerikkalaisen Glogin kanssa.

Uudenlaiseen työnjakoon

”Kuljetuspalveluiden ennakkosuunnittelussa ja kapasiteetin varauksessa on menty entistä pidemmälle. Tulevien kapasiteettivirtojen ennustaminen tilausinformaation mukaan on varsin hyvin hallinnassa. Operatiivisia järjestelmiä on integroitu ja tietoa ketjutetaan verkostotaloudessa eri osapuolten välillä”, WM-datan kehitysjohtaja Esa Salmi näkee.

Joissakin yrityksissä mietitään Salmen mukaan prosessista lähtien, miten kuljetuspalvelu ja kuljetusten optimointi kytketään siihen. Näin on myös päädytty uudenlaisiin työnjakomalleihin. Tuottavan yrityksen tilausten vastaanottotoiminto on esimerkiksi voitu siirtää kuljetusyritykseen.

Toiminnanohjausjärjestelmiin liittyy useimmissa yrityksissä Salmen mukaan valmius kuormien ja lähetystoiminnan suunnitteluun. Se, että kuljetustilaus lähtee järjestelmästä sähköisesti alkaa Salmen mielestä olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Kaukokiito ei kaipaa gps:ää

Monien suomalaisten kuljetusliikkeiden katto-organisaationa toimivan Suomen Kaukokiito Oy:n verkostoon kuuluu noin 1000 autoa ja noin 2000 ihmistä. Kaukokiito tarjoaa kuljetusyrityksilleen muun muassa terminaalipalveluita ja tietoteknisiä palveluita.

Kaukokiidolla ei toimitusjohtaja Jussi Sipilän mukaan ole käytössä autojen gps-seurantaa. Vaikka it-huuman aikana annettiin ymmärtää, ettei ilman sellaista järjestelmää tule toimeen, osoittautui, että asiakkaat eivät tarvinneet reaaliaikaista tietoa lähetystensä sijainnista.

”Jos Tampereelta lähtee kuorma autonrenkaita Korpilahdelle, ei kukaan halua tietää, onko kuorma ohittanut Jämsän jo kello 14.15. Ongelma tulee silloin, jos tavara ei tule perille”, Sipilä sanoo.

Tavaran etenemistä asiakas voi seurata Kaukokiidon internet-sivuilta rahtikirjaseurannasta. Yrityksen eri puolilla maata sijaitsevissa 31 terminaalissa tehdään järjestelmään merkintä, kun tavara on lähtenyt terminaalista. Kaukokiito lukee tavaran rahtikirjan optisesti tietojärjestelmäänsä.

Suomessa liikaarahtikirjamalleja

Sipilä pitää Suomen rahtikirjojen suurta kirjoa ongelmallisena. Täällä rahtikirjamalleja on käytössä kymmeniä, kun esimerkiksi Ruotsissa on käytössä vain yksi rahtikirja, jossa viivakoodit ja kentät ovat aina samassa paikassa.

”Ruotsissa yhdenmukaisen rahtikirjan ympärille on voitu rakentaa massiivinen it-puoli, mutta Suomessa ei monista ponnisteluista huolimatta ole löydetty yhteistä säveltä”, Sipilä sanoo.

”Suomalaisen kuljetusjärjestelmän pitää löytää yhteiset pelisäännöt. Tämä olisi myös asiakkaan etu. Esimerkiksi lähetysten virhemarginaali pienenisi ja kuljetusyhtiön vaihtaminen helpottuisi”, Sipilä sanoo.

Lentoliikenteessä IATAn standardit rahdissakin

Lentoliikenteessä käytetään kansainvälisen ilmailuliiton IATAn yhteisiä standardeja rahtitietojen sanomanvälitykseen. Standardien käyttö yleistyi 1990-luvun alussa ja nykyään se on jo välttämättömyys.

Kuljetuspäällikkö Lars-Erik Lehtoranta sanoo, että Finnairin kanssa asioivien maapalveluasiamiesten pitää olla kiinni järjestelmässä. Finnair ostaa rahtitavaran käsittelypalvelut muualla kuin Suomessa näiltä paikallisilta operaattoreilta. Helsinki-Vantaan kautta yhtiö kuljettaa 100000 tonnia rahtia vuodessa.

Järjestelmän avulla Finnair voi seurata, missä tavara on menossa. Se näyttää esimerkiksi, milloin tavara on otettu vastaan terminaalissa, milloin se on lastattu konttiin ja milloin tullut määränpäähän sekä milloin se on luovutettu asiakkaalle. Myös asiakas voi seurata tavaran kulkua netin kautta rahtikirjan numeron perusteella.

Kansainvälisen järjestelmän avulla lentoyhtiöt voivat myös kertoa toisilleen, mihin yksikköön tavarat on sijoitettu. Esimerkiksi MD-11 -kone vetää matkustajien ja näiden matkatavaroiden lisäksi noin 20 000 kiloa rahtia. Kun vastaanottopäässä on tarkoin tiedossa mihin pakettiin rahti on pakattu, sen käsittelyä voidaan tarvittaessa nopeuttaa.

USA vaatii sähköisetrahtikirjatiedot

Yhdysvallat alkaa vaatia 13.8. alkaen tiedot rahtitavarasta elektronisessa muodossa. Lehtoranta kertoo, että tietojen pitää olla perillä Yhdysvaltojen tullissa neljä tuntia ennen koneen laskeutumista. Muuten seurauksena on lastin erikoistarkastus tai pahimmassa tapauksessa jopa takaisinkäännytys.

Rahtikirjatietojen elektroninen siirto nopeuttaa koneen käsittelyä ja luovutusta. Kun rahtikirjatiedot on syötetty järjestelmään valmiiksi, saadaan muun muassa terminaali- ja rahtikulut kohdistetuiksi nopeammin.

Prosessia nopeuttaisi myös, jos tavarat voitaisiin tullata jo lennon aikana, mutta Suomessa ei voi tehdä etukäteistullauksia. Tullikin on kyllä tehostanut toimintaansa. Kesäkuun alussa otettiin käyttöön niin sanottu integroitu tullausjärjestelmä, jossa asiakkaan ei enää tarvitse tulla tiskille tullauttamaan tavaroitaan.

Eri maiden tulleillakansallisia vaatimuksia

Paperittomaan tullaukseen on silti vielä matkaa. Kehittämisjohtaja Kari Suvila tullin ulkomaankauppaosastolta kertoo, että kun muutama vuosi sitten luotiin EU:n ja EFTAn passitusjärjestelmä, mietittiin myös kuinka tavarat voisivat liikkua paperittomasti. Paperittomuuteen ei kuitenkaan päädytty.

Suvila vertaa tullausasiakirjoja kirjanpitomateriaaliin. Molempien pitää olla käytettävissä vuosikausia tapahtumien jälkeen esimerkiksi verotuksen tai rikosten selvittelyyn. Kirjanpitoaineistokin säilötään yleensä joko optiselle levylle tai mikrofilmille, sillä tietokantarakenne voi muuttua.

”Tullaus pyritään hoitamaan pääsääntöisesti elektronisesti. Nyt keskustellaan myös tietoelementtien lisäämisestä, mutta ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on vähentää niitä. Eurooppaan tuontia harjoittavien yritysten etu olisi, että ne voivat toimia yhdenmukaisesti eri puolilla Eurooppaa, mutta eri mailla on edelleen kansallisia vaatimuksia”, Suvila sanoo.Liiketoimintajohtaja Heljä Salomaa Postista sanoo, että puolesta postin kuljettamista paketeista tulee edi-sanomat. Postin vuosittainen pakettivolyymi on 25 miljoonaa. Myös yksityiset ihmiset käyttävät edi-sanomia täyttäessään netissä osoitekortin, joka lähettää edi-sanoman.

Vaikka tavoitteena onkin Salomaan mukaan tulla toimeen ilman paperia, siihen pääseminen vie vielä kauan, etenkin yksityisten ihmisten lähetyksissä. Huolimatta muun muassa sähköisistä saapumisilmoituksista tavaran viimeinen maili eli jakajan työ on edelleen paperisidonnaista. Jakaja katsoo paketista osoitteen tehdessään jakelusuunnitelmaa hyvin tuntemilleen kaduille.

Posti ei sen sijaan seuraa autojensa liikkeitä esimerkiksi niin, että tiedettäisiin milloin autot ovat jossakin tienhaarassa. Posti ei myöskään linkitä paketteja tiettyyn autoon. Kalusto on yksinkertaisesti niin laaja, että tällaista järjestelmää ei ole rakennettu.

Salomaa kertoo tehneensä gradutyönsä kolmisenkymmentä vuotta sitten jakelureittien suunnittelusta. Ohjelmistot ovat sen jälkeen kehittyneet, eikä Posti enää tee näitä ohjelmistojaan itse vaan ostaa ulkopuolisilta yrityksiltä. Runkokuljetukset ja tavalliset kuljetukset on Postissa suunniteltu näillä ohjelmilla jo kauan.Ruokakesko Oy:n logistiikkajohtaja Antti Palomäki kertoo, että Ruokakesko kykenee SAPin toiminnanohjausjärjestelmällä seuraamaan tavaravirtoja tietyissä solmukohdissa. Kunhan järjestelmä saadaan levitetyksi joka paikkaan, sen avulla pyritään parantamaan hyllysaatavuutta.

Myyntijärjestelmä on kauppiaan apuväline, joka tekee tilausehdotuksia. Aiempi itse 1980-luvulla tehty logistiikkajärjestelmä palveli tukkukaupaa. Uusi järjestelmä on sen sijaan vähittäiskaupan ohjausjärjestelmä.

Ruokakesko ohjaa joka arkipäivä noin 500–600 rekkakuormaa tavaraa asiakkaille. Kuljetuksiin käytetään Kespedin 250:tä sopimusautoilijaa. Kespedin kanssa Ruokakesko keskustelee tietojärjestelmin.

Kuljetusten optimointiin Ruokakeskossa käytetään Manugistics-ohjelmistoa, jonka avulla suurissa volyymeissä voidaan säästää tilaa, ajokilometrejä ja polttoainetta. Tietokonetta käytetään myös laatimaan ehdotukset siitä, mitä kuormiin tulee.

”SAPin myötä siirrymme hyvä- eli hyllyvälikeräilyyn, mikä tarkoittaa sitä, että kauppojen hyllyt ja meidän hyllymme ovat samassa järjestyksessä. Tämä rationalisoi työtä erityisesti vähittäiskaupan päässä, kun kuormia puretaan hyllyihin. Se on nostanut myös autojen täyttöastetta”, Palomäki sanoo.Antureita valmistavan VTI Technologiesin toimitusketjupäällikkö Kai Utela kertoo, että yritys käyttää tuotteidensa toimittamiseen maailmalle etupäässä kuriiripalveluita. Tavarat ovat pieniä ja kevyitä.

Lähetysten seurantaan VTI käyttää palveluntarjoajien seurantajärjestelmiä. Tosin yleensä ei tavaran liikkeitä ole tarpeen seurata niin sanottua toimituskriittistä tilanneetta lukuunottamatta.

Autoteollisuus käyttää VTI:n antureita ja jos autotehtaan alihankkijan varastosta puuttuu antureita, siitä voi olla seurauksena autotehtaan toiminnan hidastuminen. Logistiikan päätarkoitus onkin Utelan mukaan se, ettei tällaista pääse tapahtumaan.

Sähköisiä rahtiasiakirjoja VTI:llä ei käytetä. Logistiikassa kyllä mennään web-edin kautta asiakkaan järjestelmiin, josta nähdään tulevia toimitustarpeita. Logististen optimointiohjelmistojen käyttöön VTI on Utelan mukaan liian pieni yritys. Yritys selvittää parhaillaan mahdollisuuksia käyttää ulkoista kumppania, joka toteuttaisi sähköistä tiedonsiirtoa VTI:n ja asiakkaiden välillä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    3. 3

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    4. 4

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    5. 5

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    6. 6

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    7. 7

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    8. 8

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    9. 9

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    10. 10

      Eläkkeensaajat tyrmää verottajan linjauksen – ruoka biojätteeksi eikä vapaaehtoisille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    3. 3

      Tällainen on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ”sauna-bussi”

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    6. 6

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    7. 7

      Pörssiin pyrkivän autokauppias Kamuxin arvo selvisi

    8. 8

      Nordean muutto näyttää todennäköiseltä – Wahlroos vihjaili uudesta sijainnista

    9. 9

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    10. 10

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    5. 5

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    6. 6

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    7. 7

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    8. 8

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    9. 9

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    10. 10

      Puhelimet pois turisteilta – tässäkö Suomen uusi matkailuvaltti?

    11. Näytä lisää