Uskon asioita

Kansantalous: Sitkeät uskomukset kahlitsevat suomalaista talouskeskustelua, sanovat elinkeino-elämän vaikuttajat Taloussanomien kyselyssä. Heidän mielestään moni väärä totuus jarruttaa yhätalouden toimintaa.
Tämänkin syksyn tupo- ja budjettikeskustelussa elää sitkeästi totena pidettyjä uskomuksia, jotka voivat vaarantaa talouden menestystä. Näin arvioidaan lehtemme talousvaikuttajille tekemässä kyselyssä.

Lunta tulee tupaan niin suomalaiselle käsitykselle hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen kestävyydestä kuin Suomen hyvästä kilpailukyvystäkin. Samanlaisia uskonasioita ovat muun muassa yrittäjyyden lisäämisen tai eläkkeelle lähdön lykkäämisen tarve.

Työn määrä on vakio?

Eräs vastaaja pitää vaarallisimpana ajatusta, että kansantaloudessa olisi jokin vakiomäärä työtä.

– Sen ajatuksen pohjalta on tehty megaluokan töppäyksiä eläkepuolella, kuten työn jakamisessa, eräs sanoo.

Toisen mielestä meillä toimitaan ikään kuin Suomen pieni ja avoin talous voi kasvaa vain vientivetoisesti. Tämän mukaisesti olisimme kansainvälisten suhdannevaihtelujen armoilla, emmekä voisi itse olennaisesti parantaa työllisyyttä.

– Tälle "totuudelle" vastaesimerkkejä ovat muun muassa Islanti, Irlanti ja Tanska.

Entä hoitaako suurten ikäluokkien eläköityminen automaattisesti työttömyysongelmat?

– Ei hoida kuin siltä osin, mitä suurten ikäluokkien työttömistä siirtyy eläkkeelle. Meillä tulee koko ajan uusia työttömiä, vaikka työpaikkojen määrä pysyisi ennallaan, ja nuorisotyöttömyys on melko korkea. Suomessa on erityinen syy pelätä työpaikkojen häviämistä, sillä työttömyys voi nousta samaan aikaan kun työikäisen väestön määrä vähenee, yksi ekonomistivastaajista sanoo.

Eläkkeellä oleva ex-pääjohtaja puolestaan epäilee, ettei maahanmuuttajista ole apua työvoimapulaan.

– Kuka hoitaa heidän palvelunsa ja monet muut tarpeensa? Maahanmuuton kerrannaisvaikutuksia työmarkkinoille ei ole oikeastaan tutkittu.

Yleiskorotusten autuus?

Ekonomisti lähettää terveisiä syksyn tulokierrokselle: tuottavuuden kasvuun perustuva yleinen palkkanormi voi viedäkin työpaikkoja.

– Palkkojen nousua perustellaan kansantalouden keskimääräisellä tuottavuuden nousulla lisättynä odotetulla inflaatiolla. Palkkanormia pidetään hyvänä, koska se säilyttää palkkojen ja voittojen suhteen ennallaan ja tehostaa koko taloutta siirtämällä resursseja heikommista paremmin tuottaviin yrityksiin.

Näin ei kuitenkaan käy, jos muutaman toimialan kasvu on huomattavasti keskimääräistä nopeampaa, ja samankin alan yrityskohtaiset tuottavuuserot ovat isoja. Ihmiset eivät niin vaan kävele heikommista paremmin tuottaviin yrityksiin. Ja olisivatko ne yritykset edes kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa Suomessa?

Solidaarinen palkkapolitiikka sai neljä mainintaa työpaikkojen tuhoajana. Joskin osa vastaajista tarkoitti sillä palkkanormia, osa solidaarisuuskorotuksia, joiden "seurauksena kolmen prosentin yleinen palkankorotus voi olla matalapalkka-alalla 7–8 prosenttia", kuten yksi akavalainen etujärjestöjohtaja sanoo.

Hyvinvointiyhteiskunta?

Vastaajat ihmettelevät, miksi Suomea pidetään pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana, vaikka täällä on noin 15 prosentin todellinen työttömyysaste ja sietämättömän alhainen työllisyys.

– Jotain on vialla suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnan määritelmässä, kun siihen sisältyy korkea verotus, korkeat sosiaaliset tulonsiirrot, korkea työttömyys ja matala työllisyys.

– Meillä elää vahvana usko siihen, että korkea verotus tuo hyvän sosiaaliturvan, joka takaa tasapainoisen talouskehityksen

– Jos korkea verotus sinällään takaisi hyvät palvelut ja hyvinvoinnin, meidän pitäisi kaikkien vaatia lisää veroja.

– Totta kai infrastruktuurista, turvallisuudesta ja sosiaaliturvasta halutaan maksaa, mutta jotain on pielessä, jos huomattava osa veroina kerätyistä varoista menee työttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Alemmalla veroasteella mutta korkeammalla työllisyysasteella voisimme rahoittaa kasvavaa hyvinvointipalvelujen tarvetta.

Yksi johtaja oudoksuu, miksei näytöistäkin huolimatta meillä kerta kaikkiaan uskota veronalennusten synnyttävän dynamiikkaa, joka vahvistaa verotuloja ja turvaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Ay-puolen etujärjestöjohtaja leimaa pelkäksi myytiksi myös sen, että veroratkaisut suosivat meillä pieni- ja keskituloisia.

– Tosiasiassa valtion tuloverotus nousee jyrkästi heti siirryttäessä niin sanotuista pienituloisista keskituloisiin.

Teknologianihmemaa?

Erään tutkimusjohtajan mukaan luulo siitä, että Suomi on maailman johtava tietoyhteiskunta, on hidastanut tietotekniikan sovellusten käyttöönottoa.

– Ehkä hetken olimme lähellä maailman kärkeä tietoyhteiskunnan tarvitseman teknologian tuottajina, emme koskaan käyttäjinä, hän sanoo.

Talouskeskustelua pidetään liian teknologiapainotteisena. Yksi ekonomisteista kyselee, miksi Suomessa halutaan turvata talouskasvua vain panostamalla entistä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Jopa yksityistämistulot pitäisi käyttää julkisen t&k -tuen kasvattamiseen.

– Melkein kaikki vannovat tämän nimiin, vaikka näyttöä ei kovin paljon olekaan. Moottoriteiden rakentaminenkin saattaa olla parempi keino, ekonomisti sanoo.

Liian vähän yrittäjiä?

Valtion virkamies sanoo, ettei meillä ole koskaan ollut yrityksiä niin paljon kuin nyt. Niiden määrä suhteessa väestöön on pohjoiseurooppalaista keskitasoa.

– Suomessa on yrittäjiä ja yrityksiä aivan riittävästi. Niiden lisäämisen sijaan tarvitaan lisää työpaikkoja nykyisiin yrityksiin, sanoo toinenkin vastaaja.

Samaa mieltä on pk-yrityksen toimitusjohtaja. Hänen mielestään vanhat, hyvät pk-yritykset ovat myös tulevaisuuden keskeiset työllistäjät. Mutta vain jos edessä olevassa sukupolvenvaihdoksessa niihin saadaan veres yrittäjäpolvi, joka uskaltaa lähteä kansainvälistymään ja luomaan innovaatioita.

Osa vastaajista pitikin nimenomaan ukkoutumista suomalaisyritysten ongelmana.

Yksi varoitti, ettei eläkeiän nosto ole välttämättä siunauksellinen asia taloudelle, vaan eläkejärjestelmän rahapulmat pitäisi ratkaista rahoitusrakenteita muuttamalla.

– Yritysjohdossa olevat vanhat ukot ja heidän kokemuksensa yhdistettynä kyynisyyteen ei luo mahdollisuuksia uusille, radikaaleille ratkaisuille. Suomesta on tullut riskiä välttävä yhteiskunta, sanoo suuria ikäluokkia edustava yritysjohtaja. Hän kaipaa selvää nuorennusleikkausta yritysjohtoon.

Kvartaalikapitalismi?

Rahoitusalan professori kysyy pörssiyritysten kolmen kuukauden tulosrytmin arvostelijoilta, miten pitkään yritysten pitäisi saada polttaa omistajien rahoja rauhassa?

Kilpailun pelko kuulunee yhä suomalaiseen talousarkeen. Ketjuyrityksen toimitusjohtaja sanoo, että aina kun ketjuun ollaan avaamassa uutta yritystä uudelle paikkakunnalle, kilpailijoiden lisäksi käsittämätön määrä muitakin paikallisia toimijoita todistaa, ettei näille markkinoille enää mahdu, koska kilpailu on jo kovaa, tai ettei tuollainen toimintamalli, markkinointikampanja tai palvelu käy täällä päin maata.

– Aina on mahtunut ja käynyt, vaikka riskin ottavaa tulokasta ystävällisesti yritetään suojella, hän arvioi ironisesti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Haaveiletko vappulounaasta suosikkiravintolassa – ”Emme ole vuosiin pystyneet ottamaan uusia varauksia”

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      1669 e/kk – katso 20 vähiten tienaavaa ammattia

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    6. 6

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    7. 7

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    8. 8

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    9. 9

      Colorado Bar & Grill -ravintolat vaihtavat omistajaa

    10. 10

      Katso 1 700 ammatin palkat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haaveiletko vappulounaasta suosikkiravintolassa – ”Emme ole vuosiin pystyneet ottamaan uusia varauksia”

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    4. 4

      Näkökulma: Tästä syystä talouskasvu on vahvistunut edes vähän

    5. 5

      Yrittäjäperheen Joel Harkimo rynnistää politiikkaan – ”Joskus toivon, että olisin enemmän kuin isä”

    6. 6

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    7. 7

      1669 e/kk – katso 20 vähiten tienaavaa ammattia

    8. 8

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    9. 9

      Colorado Bar & Grill -ravintolat vaihtavat omistajaa

    10. 10

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    5. 5

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    6. 6

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    7. 7

      Haaveiletko vappulounaasta suosikkiravintolassa – ”Emme ole vuosiin pystyneet ottamaan uusia varauksia”

    8. 8

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    9. 9

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    10. 10

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    11. Näytä lisää