Eloranta varoittaa hätäisistä kasvuodotuksista

Metson toimitusjohtajan mielestä toimintojen ulkoistaminen on paras keino suojautua suhdannekäänteiltä

Toimitusjohtaja Jorma Eloranta katsoo mietteliäänä Metson pääkonttorin parvekkeelta Kasarmintorin parkkihallin rakennustyömaata Helsingissä. Suomessa vilkkaana jatkuva maanrakennusbuumi hyödyttää myös kivenmurskaimia valmistavaa konepajakonsernia, mutta toimialansa globaaleja markkinanäkymiä Metson toimitusjohtaja arvioi yhä varovaisesti.

– Nähtävissä on ristikkäisiä signaaleja. Rakentaminen Itä-Euroopassa ja EU:n laajenemiseen liittyvä teiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen on meille hyvä asia. Myös USA:n talous näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa. Toisaalta metallien edestakaisin sahaavat hinnat vaikuttavat kaivosteollisuuteen. Jukos-jupakan varjostamaan Venäjän talouteenkaan eivät kaikki tunnu uskovan.

– Nykyisessä tilanteessa yhtiön johto ei voi oikeastaan luottaa muuhun kuin siihen, mikä on varmaa. Tilauskanta on yksi sellainen asia.

Metson johtoon viisi kuukautta sitten siirtynyt Eloranta seuraa yleisten talousmittarien ohella tarkasti asiakkaiden ja kilpailijoiden sekä oman alan teknologista kehitystä. Yhtiön kannalta oleellisten tiedonjyvien seulonnassa ovat apuna Metson omat asiantuntijat.

– Dataa löytyy paljon päätteeltä. Ymmärrystä on kuitenkin haettava tapaamisista oman väen ja asiakkaiden kanssa, Eloranta painottaa.

Jo neljäs johtaja viidessä vuodessa

Masa-Yardsia johtanut Eloranta otti keväällä ohjaksiinsa Metso-konsernin, joka on uinut pari viimeistä vuotta syvissä taloudellisessa vaikeuksissa. Vuonna 1999 syntyneen konsernin tasetta on rasittanut muun muassa huonosti ajoittuneen Svedala-yhtiön hankinta Ruotsista kolme vuotta sitten.

Jotakin yhtiön tilasta kertoo se, että Metson vajaan viiden vuoden aikana Eloranta on jo neljäs konsernin johtaja.

– Jos yritys ei menesty ja pääse tavoitteisiinsa, silloin haetaan korjausta johtoa vaihtamalla. Se kuuluu markkinatalouden normaaleihin mekanismeihin. Uusi johtaja löytää aina jotakin parannettavaa menestyvistäkin yrityksistä.

Elorannan mielestä viime vuonna aloitettu saneerausohjelma alkaa kuitenkin vähitellen tuottaa tulosta. Kivenkäsittelylaitteita valmistava Metso Minerals ja automaatioteknologiaa teollisuudelle toimittava Metso Automation ovat parantaneet kannattavuuttaan.

Paperikoneita valmistavassa Metso Paperissa tehostamisohjelma on vielä kesken, ja kiinteitä kustannuksia on vielä tarkoitus karsia erityisesti Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa.

– Yhtiön tase on merkittävästi vahvistunut. Nyt voimme keskittyä täysipainoisesti operatiivisen kannattavuuden parantamiseen.

Henkilöstö väheni viidenneksellä

Metson tehostamisohjelma on tarkoittanut myös rajuja henkilöstöleikkauksia. Metson palveluksessa oli kesäkuun lopussa runsaat 24 000 työntekijää, mikä on 20 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2001 lopussa.

– Henkilöstövähennykset ovat aina vaikeita. Ne on kuitenkin ymmärretty välttämättömiksi. Isossa talossa murehditaan erilaisia asioita, mutta huono henki ei ole Metsossa ongelma. Ongelmat ovat aitoja liiketoimintaan ja kilpailukykyyn liittyviä asioita.

Eloranta perustaa tietonsa muun muassa talon sisällä teettämiinsä selvityksiin. 550 konsernin päällikkötason työntekijältä pyydettiin näkemyksiä tulevaisuuden haasteista ja ongelmakohdista. Uusi toimitusjohtaja on myös rohkaissut alaisiaan lähettämään palautetta ja kommentteja sähköpostitse.

– Viestejä tulee nykyisin kahdesta viiteen viikossa, alussa paljon enemmänkin. Ne ovat olleet hyvin asiallisia.

Eniten Eloranta epäili Metsoon tullessaan, miten yhtenäinen fuusioiden kautta syntynyt konserni todellisuudessa oli.

– Epäilyt olivat turhia. Konserni on hitsautunut yhteen.

Konsernia synnyttäessä perusteena pidettiin liiketoimintojen synergiaetuja. Päällekkäisyyksiä on purettu muun muassa rahoituksessa, laskennassa ja muussa hallinnossa, ja lisää synergiaetuja etsitään jatkuvasti liiketoiminta-alueiden välillä.

– Synergiaa ei kuitenkaan pidä väkisin hakea, vaan siitä pitää olla oikeasti hyötyä.

Konsernin nykyiseen rakenteeseen Eloranta on tällä hetkellä varsin tyytyväinen.

– Mitään osto- ja myyntilistoja meillä ei ole. Konsernin taseen parantamiseksi Metsosta ei tarvitse osia myydä. Siinä tapauksessa yritysjärjestelyjä voidaan harkita, jos se on strategisesti järkevää.

Ulkoistamisella tasoitusta suhdanteisiin

Elorannan urakkaa Metson kannattavuuden parantamisessa näyttäisi helpottavan orastava suhdannekäänne konepajateollisuudessa.

Vaisun alkuvuoden jälkeen Metso sai huhti–kesäkuussa jo selvästi enemmän uusia tilauksia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilauskanta on Elorannan mielestä nyt kohtuullisella tasolla, vaikka esimerkiksi paperiteollisuuden investointeja saadaan vielä odottaa.

– Emme voi jäädä odottamaan, mitä asiakkaat päättävät tehdä. Toiminta on sopeutettava kysynnän mukaan ja kestämään suhdannevaihteluja.

Kykyä reagoida suhdannekäänteisiin parantaa muun muassa toimintojen ulkoistaminen. Metson liikevaihdosta 67 prosenttia tuotetaan konsernin ulkopuolella, jos mukaan lasketaan raaka-aineet ja alihankinta.

Ay-liikkeen mielestä alihankkijoiden käytön lisääminen uhkaa työntekijöiden asemaa ja vie työpaikat halvemman kustannustason maihin. Elorannan mielestä yritysten verkostoituminen on kuitenkin välttämätöntä tuotannon säilyttämiseksi kotimaassa.

– Suomi tarvitsee keskikokoisia konepajoja, jotka pystyvät toimimaan kustannustehokkaasti ja tuottamaan korkealaatuisia tuotteita.

Suhdanteita tasaa Elorannan mukaan myös se, että Metson liikevaihdosta huolto- ja palvelutoimintojen osuus on ollut perinteisesti suuri. Tällä hetkellä 39 prosenttia konsernin liikevaihdosta tulee huoltotoiminnoista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    2. 2

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    3. 3

      Tällainen johtaja Alkoon halutaan: 7 kriteeriä

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    6. 6

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    7. 7

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    8. 8

      Ekonomin palkka 5 000 e/kk – vastavalmistuneiden palkoissa isoin hyppy

    9. 9

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    10. 10

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    3. 3

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    4. 4

      Homepommit ostajan vastuulle? 5 keinoa välttää kalliit riidat

    5. 5

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    6. 6

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    7. 7

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    8. 8

      Burger Kingin menestys Suomessa yllätti – tulossa 10–15 uutta ravintolaa tänä vuonna

    9. 9

      Rakennusliitto pillastui suunnitelmasta "tuoda rakentajia Afrikasta ja Kiinasta"

    10. 10

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. 6

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    9. 9

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää