Järjestörakenne selkeytyy, muuttuuko yrittäjien edunvalvonta?

Julkaistu:

Yritysmaailman edunvalvonta on selkeytymässä Etelärannan uuden etujärjestön myötä entistä harvempien toimijoiden käsiin. Elinkeinoelämän keskusliiton syntyminen vahvistaa elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuuksia poliittisessa päätöksenteossa ja työmarkkinapöydässä. Uuden järjestön aloittaminen onkin elinkeinoelämän kannalta myönteinen asia.

Etelärannan järjestöt ovat tähän mennessä torjuneet Suomen Yrittäjät ry:n pyrkimyksen päästä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kaksikantamenettelyihin eli niin sanottuun tupo-pöytään. On kehotettu pitäytymään yrittäjäasioissa, kun taas Eteläranta hoitaa työmarkkinakysymykset Etelärantaan kuulumattomien yrittäjienkin puolesta. Nyt Eteläranta panostaa aikaisempaa enemmän yrittäjyyteen. Tämä näkyy myös uuden järjestön organisaatiossa. Pitäisikö SY:n vuorostaan olla tästä mustasukkainen ja kehottaa EK:ta pysymään perinteisellä reviirillään ja jättämään yrittäjäasiat SY:lle?

Tällainen reviirin vartiointi yrittäjäasioissa olisi yrittäjien kannalta yhtä epäviisasta kuin se on ollut työnantajille työmarkkinakysymyksissä. On hyvä, että mahdollisimman moni vaikutusvaltainen taho puhuu ja toivottavasti myös oikeasti toimii yrittäjien toimintaolosuhteiden parantamisen puolesta. Siksi toivotamme EK:n mielihyvin mukaan entistä aktiivisempaan vaikuttamiseen yrittäjäasioissa.

Sama logiikka pätee myös tupo-pöytäkysymyksessä: on kaikkien työnantajien etu jos työnantajien voima neuvottelupöydässä laajan pienyrittäjäjoukon mukaantulon seurauksena kasvaisi. Kenties uuden järjestön syntyminen antaa tässäkin suhteessa eväitä päästä jähmeistä asetelmista eteenpäin.

Aktiivisempi suuntautuminen yrittäjyyteen ei kuitenkaan tee EK:stä uutta yrittäjien etujärjestöä, ei siitäkään huolimatta, että EK:n noin 15 000 jäsenestä yli 90 prosenttia on pk-yrityksiä.

Ensiksikin on selvää, että kansallisesti tärkeät, suuret veturiyritykset tulevat jatkossakin olemaan keskeisimpiä vaikuttajia Etelärannan päätöksenteossa. Sinänsä ei ole syytä epäillä myöskään näiden yritysten halua edistää yrittäjyyttä. On kuitenkin niin, että tuhansien henkilöiden suuryrityksen ja muutaman henkilön pienyrityksen käytännön olot, ongelmat ja haasteet painottuvat eri tavalla. Tavoitteet eivät useinkaan ole ristiriidassa, mutta painotukset ovat erilaisia.

Toiseksi, EK:n edustavuus on koko pk-kentässä suppea, vaikka pk-sektorin kärkiyritykset ovatkin EK:n toiminnassa melko kattavasti mukana. Suomen 225 000 yrityksestä EK:hon kuuluu noin 15 000. SY:llä on 88 000 jäsentä, joista työnantajia noin 42 000. EK ei siis edusta suuria yrittäjäjoukkoja, joten heidän valtakirjaansa Etelärannalla ei ole. SY:llä sellainen on. Samasta syystä on selvää, että EK ei edusta koko elinkeinoelämää, vaan "vain" omia, toki merkittäviä jäseniään.

Vaikka EK jäsenkuntansa rakenteen ja pienyrittäjäkentän suppean edustavuuden vuoksi ei ole yrittäjien uusi etujärjestö eikä sitä sellaiseksi liene tarkoitettukaan, on todennäköistä, että uuden organisoitumisen seurauksena yrittäjäasiat ovat aikaisempaa enemmän esillä Etelärannan työssä. Kuten sanottu, tämä on pelkästään hyvä asia.

Uuden järjestön syntyminen herättää kysymyksiä Kauppakamareiden roolista. Kauppakamareiden ja EK:n jäsenkunta on pitkälti sama. Uskon – kansainvälisten esimerkkien mukaisesti – että Kauppakamareille jää jatkossakin oma tehtäväkenttänsä, muutakin kuin pelkästään säädöspohjaiset toiminnot. Silti muutoksia saattaa olla tulossa. Aika näyttää millaisia.

Elinkeinoelämän ja työnantajien järjestökentän selkeytyminen luo aikaisempaa parempia edellytyksiä elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyölle. Yhteistyön tiivistäminen onkin ilmeisen perusteltua. Sen osoittaa historia, siihen viittaa tulevaisuus. Esimerkiksi yritysverouudistuksesta olisi tullut parempi, jos elinkeinoelämä olisi – myös kulissien takana – toiminut yhtenäisemmin. Tulevaisuuden haasteet yrittäjyyden edistämisessä ja yritysten sekä työpaikkojen pitämisessä Suomessa ovat puolestaan sitä luokkaa, että yhteistyön tarvetta tulevaisuudessa tuskin voi asettaa kyseenalaiseksi.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    8. 8

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    9. 9

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    5. 5

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää