Venäjällä kauppa onkiinteä osa politiikkaa

Julkaistu:

Venäjän ja Euroopan unionin kauppasuhteet ovat edenneet kriisistä toiseen. Viimeksi maanantaina EU:n maatalousministerit totesivat, että EU:ta ja Venäjää uhkaa kauppasota, jos Venäjä katkaisee eläinpohjaisten elintarvikkeiden tuonnin EU:sta syyskuun alussa.

Virallisesti kiistan taustalla on Venäjän huoli tarttuvien eläintautien leviämisestä EU:n alueelta Venäjälle. Venäjä haluaa EU-maiden käyttävän yhteisiä vientitodistuksia. EU:n mukaan yhteiseen todistukseen voidaan pyrkiä vasta, kun nykyinen kauppa on saatu vakiintumaan. Kiistaa on kärjistänyt vappuna EU:hun liittyneiden maiden saama EU-status.

Kauppapoliittisissa kiistoissa EU:n ja Venäjän välillä ei ole mitään uutta. Muun muassa suomalaiset elintarvikeviejät ovat saaneet tottua moniin tuontirajoitusuhkiin ja siihen, että rekat joutuvat seisomaan Venäjän rajalla pitkään. Viimeksi elintarvikerekat pysähtyivät kesän alussa. Pari päivää kestänyt kriisi päättyi, kun Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi ja Venäjän pääministeri Mihail Fradkov sopivat, että kiista pyritään ratkaisemaan syyskuun loppuun mennessä.

Suomesta viedään Venäjälle elintarvikkeita noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Valion vientijohtajan Veijo Meriläisen mukaan elintarvikevientiä Venäjälle ovat viime vuosina vaikeuttaneet koko ajan muuttuvat viranomaissäännökset ja niiden tulkinta.

Suomen Moskovan-suurlähettiläänä lähes neljä vuotta toiminut René Nyberg sanoi hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa, että alkukesän lihaboikotti oli esimerkki Venäjän turhan usein käyttämistä kovista otteista. Nybergin mukaan Venäjän asettama lihaboikotti ei ollut looginen toimenpide. Boikotti tuli pian sen jälkeen, kun Venäjä ja EU olivat päässeet sopimukseen, että EU tukee Venäjän jäsenyyttä maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. WTO:n tärkein tavoite on nimenomaan kaupan esteiden purkaminen.

Venäjän talous kasvaa huomattavasti nopeammin kuin EU-maiden taloudet. Suurista mahdollisuuksista huolimatta suomalainen teollisuus ei ole lähtenyt merkittävässä määrin investoimaan Venäjälle. Nybergin mielestä omaisuuden suojan takaaminen on suurin poliittinen tulevaisuuden kysymys Venäjällä. Nybergin mukaan Venäjä ei ole kyennyt tekemään selväksi, onko omaisuuden suoja maassa ehdoton vai ehdollinen. Ilman omaisuuden suojaa ulkomaisten yritysten investoinnit Venäjälle eivät lähde toden teolla käyntiin.

Kovista puheista huolimatta Venäjän ja EU:n ei uskota ajautuvan kauppasotaan. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mielestä kovat sanat ja boikoteilla uhkailu ovat olennainen osa kauppaneuvotteluja, joissa suuret toimijat ajavat omia etujaan. Jalas uskoo, että EU:n ja Venäjän taloussuhteet syvenevät lähivuosina, koska yhteistyön edut ovat molemmille osapuolille niin ilmeiset.

Ongelmista huolimatta Jalas rohkaisee suomalaisyrityksiä etsimään Venäjältä potentiaalisia investointikohteita. Jalaksen mielestä perusvire Venäjän kehityksessä on myönteinen ja yritysten toimintaedellytykset paranevat koko ajan.

Venäjän-kaupassa on todella suuret mahdollisuudet mutta myös riskit. Toistuva boikoteilla uhkaaminen osoittaa, että Venäjällä kaupankäynti on edelleen vahvasti alisteista poliittisille tavoitteille.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    4. 4

      Jättilasku – nämä talot hajoavat ennen aikojaan

    5. 5

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    6. 6

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    7. 7

      Helsingin pörssi pakkaselle – Fortum harvoja nousijoita

    8. 8

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    9. 9

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    10. 10

      Yrityssaneerauksessa oleva Componenta sai jatkuvien toimintojen tuloksen plussalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    3. 3

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää