Korkeakoulujen vastattavauuden yrittäjyyden syntymisestä

Julkaistu:

Suomi elää yrittäjyydestä. Yli 80 prosenttia bruttokansantuotteestamme syntyy yritystoiminnassa. Yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeä kysymys on, kuinka edistää uuden yrittäjyyden syntymistä tilanteessa, jossa meitä uhkaavat lähivuosina yrityskannan romahtaminen ja yritystoiminnan raju alueellinen polarisoituminen.

Arviolta noin 70 000 yrittäjää eli noin kolmannes yrittäjistä tulee eläkeikään vuoteen 2010 mennessä. Toisena ratkaistavana kysymyksenä on, kuinka varmistaa yritysten osaavan työvoiman saatavuus, kun yhä pienemmällä työvoiman määrällä tulisi tuottaa hyvinvointia koko väestölle.

Suomessa uskotaan ratkaisujen löytyvän korkeasta osaamisesta, Suomi on koulutusyhteiskunta. Uskomme, että muodollinen koulutus synnyttää osaamista, jolla pärjäämme. Tähän uskoon on vahvat perusteet. Suomen kilpailukyky on hyvä, Suomessa tuotetaan paljon uusia innovaatioita, ja koulutuksemme saa jatkuvasti korkeita arvioita kansainvälisissä mittauksissa.

Uskoa koulutuksen voimaan kuvaa hyvin se, että peruskoulun jälkeisiä koulutuspaikkoja on tarjolla lähes kaksinkertainen määrä ikäluokkaan nähden. Tätä selitetään elinikäisen oppimisen ajatuksella: ihmiset suorittavat useita tutkintoja elämänsä aikana.

Olemme myös korkeakoulutuksen maa: ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perustutkintojen aloituspaikkoja on noin 55 000 eli lähes ikäluokallinen. Tulevaisuudessa suurin osa työvoimasta tulee jossain elämänsä vaiheessa osallistumaan korkeakoulutukseen. Kuinka korkeakoulutus sitten pystyy vastaamaan yritysten työvoiman kysynnän ja uuden yrittäjyyden synnyttämisen haasteeseen?

Korkeakouluopintoihin käytetty aika on Suomessa pitkä. Aikaa yliopisto-opintoihin käytetään keskimäärin viisi kuusi vuotta, ja opiskelijat valmistuvat lähes kolmikymppisinä. Sinällään on hyvä, jos opinnot pitenevät hyödyllisen työkokemuksen saamisen vuoksi. Liian usein kysymyksessä on kuitenkin opiskelun päämäärättömyys. Monet opiskelijat tarvitsisivat järjestelmällisempää opinto-ohjausta. Suurissa yliopistoissa on usein pidemmät valmistumisajat. Akateeminen vapaus on hyvä, mutta se ei poista tuen tarvetta.

Yliopistot sitoutuvat edelleen liiaksi muodolliseen oppimiseen. Opiskelijan työssä ja virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella saama oppi tulisi mahdollisimman laajasti hyväksyä osaksi tutkintoa. Kun opiskelija voi hyödyntää työtään opinnoissa, hän hakeutuu mieluummin opintojen kannalta mielekkäisiin töihin. Tämä kytkee teoreettistieteellisen opiskelun paremmin käytännön työhön.

Hyödynsaajana on myös työyhteisö, sillä tarvetta pitkiin opintovapaisiin ei synny, ja opiskelija voi käyttää oppimaansa välittömästi työssä. Lisäksi tiedeyhteisö pääsee lähemmäksi yritysten kehittämistarpeita. Mallia tällaisiin järjestelyihin korkeakoulut voisivat ottaa aikuistutkintojärjestelmästä sekä oppisopimuskoulutuksesta.

Työvoiman kysynnän kannalta toinen merkittävä haaste on, kohtaavatko korkeakoulussa saavutettavat valmiudet yritysten työvoimalle kohdistamat odotukset. Pk-sektori ei ole perinteisesti ollut yliopistotutkinnon suorittaneiden ensisijainen kiinnostuksen kohde. Myöskään pienillä yrityksillä ei ole ollut joko varaa tai tarvetta yliopistotutkinnon suorittaneisiin.

Merkittävä osa uusista työpaikoista kuitenkin syntyy pk-sektorille. Vaarana on, että jolleivät koulutettujen ja yritysten tarpeet kohtaa, akateeminen työttömyys lisääntyy tai yritysten kilpailukyky heikkenee yrityksen joutuessa palkkaamaan kallista työvoimaa tehtäviin, joihin työntekijän valmiudet ovat väärät. Mahdollista ja osittain näkyvissä olevaa on myös koulutusinflaation syntyminen, eli koulutus ei enää takaa tietyn tasoisia työtehtäviä.

Ratkaisuna pk-yritysten korkean osaamisen työvoimatarpeisiin on nähty ammattikorkeakoulut. Niille on laissa asetettu elinkeinoelämän palvelutehtävä. Tämän työelämälähtöisen korkeakoulutuksen jatkoksi ollaan juuri luomassa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja. Tehokkaasti toimiessaan ammattikorkeakoulut ovat alueellisesti kattava yritysten työvoiman ja erilaisten kehittämistarpeiden täyttäjä.

Ammattikorkeakoulujen ongelmana näyttää olevan, että ne eivät ole uskaltaneet riittävästi profiloitua työelämän asiantuntijuuden ja osaamisen tuottajiksi. Arvokkaampaa tuntuu olevan yhteistyö ja toiminta yliopistosuuntaisesti kuin yhteistyö esimerkiksi ammatillisen koulutuksen kanssa. Yritykset tarvitsevat usein palveluita, joissa ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut olisivat luonnollisia kumppaneita. Elleivät ammattikorkeakoulut pysty erottautumaan yliopistoista uskottavasti, ei yhteiskunnalla varmasti ole varaa ylläpitää lähes viidenkymmenen korkeakoulun järjestelmää (yksi korkeakoulu noin sataatuhatta asukasta kohden).

Uuden yrittäjyyden synnyttämisessä korkeakouluilla on edessään suuria ponnistuksia. Yrittäjillä on keskimäärin sama koulutustaso kuin muulla väestöllä. Työvoiman koulutustaso nousee nopeasti suurten ikäluokkien eläköityessä. Tällä hetkellä noin 12 prosentilla kaikista yrittäjistä on korkeakoulututkinto ja 2000-luvulla yrityksensä perustaneista jo noin viidenneksellä.

Ammattikorkeakoulujärjestelmä rakennettiin noin kymmenen vuotta sitten, jolloin monet opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi. Jotkin opistot jäivät tarjoamaan ammatillista koulutusta. Opistotutkinnot loppuivat pari vuotta sitten. Edelleen kuitenkin uusista yrittäjistä kolmanneksella on vanha opistotutkinto. Nyt voisi olettaa, että opistojen muututtua ammattikorkeakouluiksi amk-tutkinto antaisi hyvän pohjan yrittäjäksi ryhtymiselle. Tilastot ovat kuitenkin karua luettavaa. Viiden vuoden kuluessa valmistumisestaan vain 1,8 prosenttia amk-tutkinnon suorittaneista toimii yrittäjinä. Yrittäjäosaamista opistot tuskin antoivat enempää kuin ammattikorkeakoulutkaan, mutta täyttävätkö ammattikorkeakoulut riittävästi työelämäläheisyyden tehtäväänsä?

Ammattikorkeakouluista puolustaudutaan sanomalla, että yrittäjäksi ryhtyminen vaatii myös pitkää kokemusta työelämästä. Tilastot näyttävätkin siltä, että yrittäjiksi ryhdytään usein lähempänä neljääkymmentä ikävuotta. Yliopistotutkinnon suorittaneilla yrityksen perustamisikä näyttää vieläkin voimakkaammin painottuvan yli neljänkymmenen.

Yhteiskunnan kannalta tilanne on huolestuttava, ja nyt monet korkeakoulutkin ovat heränneet miettimään keinoja, joilla yrittäjyysaktiivisuutta nostettaisiin jo opiskeluvaiheessa. Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat alkaneet lisätä yrittäjyysopintoja kaikkiin koulutusohjelmiinsa. Joissain koulutusohjelmissa yrittäjyyden perusopinnot ovat kaikille opiskelijoille pakollisia.

Yrittäjyyden tuominen kaikkiin opintoihin on perusteltua, koska yrittäjyys on laajentunut kaikille työelämän sektoreille ja yrittäjämäinen toimintatapa liittyy kaikkeen toimintaan. Esimerkiksi palvelusektorilla sosiaali- ja terveysalan yritykset ovat toiseksi voimakkaimmin kasvava toimiala. Perinteisesti toimiala on aiemmin mielletty julkissektorin tehtäväksi. Ala on lisännyt myönteisesti naisyrittäjien määrää.

Korkeakoulut ovat alkaneet rakentaa erilaisia yrityshautomoratkaisuja, joissa opiskelijat pääsevät kehittämään liikeideoitaan ja rakentamaan innovaatioidensa ympärille liiketoimintaa. Parhaimmillaan hautomot verkostoituvat ympäröivään elinkeinoelämään ja tarjoavat ratkaisuja esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa.

Ei kuitenkaan riitä, että korkeakoulut tarjoavat erilaisia yrittäjyyden opintoja. Samaan tapaan kuin joitain lahjakkaita opiskelijoita ohjataan tutkimusryhmiin ja jäämään tieteelliselle uralle tulisi määrätietoisesti ohjata yrittäjyyteen opiskelijoita, joiden kiinnostus ja taipumukset viittaavat tähän.

Yleissivistävä- ja ammatillinen koulutus ovat opetussuunnitelmauudistuksissaan selkeästi sitoutuneet yrittäjyyden eteenpäinviemiseen. Myös korkeakoulujen tulee tehdä selkeitä sisällöllisiä ja toiminnallisia päätöksiä työelämäyhteyksien hoitamisesta sekä yrittäjyyden edistämisestä. Onnistumisen edellytyksenä on, että korkeakouluopettajilla on riittävät valmiudet huomioida yrittäjyys opetuksessa. Yrittäjyyttä ei saa ulkoistaa vain joidenkin opettajien tehtäväksi. Tämä on haaste opettajien perus- ja täydennyskoulutukselle.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien koulutusasiamies.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    2. 2

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    3. 3

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    4. 4

      Mullistus Suomen käteisautomaateilla: pankeille luvassa merkittävästi lisää kuluja – ilmaiset nostot vaarassa

    5. 5

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    6. 6

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    7. 7

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    8. 8

      OP: Suhdannenousu vasta alkutekijöissä

    9. 9

      Harhaluulot ikääntyneistä jylläävät työelämässä – eivät sen sairaampia tai muutosvastaisempia kuin muutkaan

    10. 10

      Ekonomisti: Nousukauden huipussakaan ei ylletä samaan kuin muissa Pohjoismaissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    2. 2

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    3. 3

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    4. 4

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    5. 5

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    6. 6

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    7. 7

      Oikeusasiamies: Merkittävä määrä velallisia saanut virheellisesti maksuhäiriömerkinnän

    8. 8

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    9. 9

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    10. 10

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Seppälää haetaan konkurssiin

    11. Näytä lisää