Julkisia menoja leikattava yhä– leikkauslistoja ei silti tarvita

Julkisen talouden suurimmat haasteet Suomessa ja koko Euroopassakin ovat menopolitiikassa, verotuksen keventämispaineiden ja monessa EU-maassa liiallisten alijäämien takia.

Menopaineita lisäävät palveluiden määrään ja laatuun kohdistuvat odotukset, mutta väestön ikääntymiseen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ja eläkemenot ovat Suomessa ehkä keskeisiä.

Ensi vuonna voimaan tulevat eläkelait vähentävät eläkemenojen nousupainetta pitkällä aikavälillä. Eläkemenojen kasvu on jo hieman nopeutunut eläkeväestön määrän kohoamisen takia.

Menokehityksen hallitsemiseksi ja välttämättömien palveluiden rahoituksen turvaamiseksi Suomen hallitus on käynnistänyt tuottavuushankkeen, jota täydentää vähemmälle huomiolle jäänyt tulosohjaus- ja tilivelvollisuushanke.

Tuottavuustavoitteita asettamalla hallitus pakottaa virkakoneiston etsimään kustannustehokkaita toimintatapoja. Tulosohjausta ja tilivelvollisuutta kehittämällä hallitus asettaa myös itsensä alttiiksi eduskunnan kritiikille, mutta samalla se ohjaa alaistaan hallintoa keskittymään oleelliseen ja katkomaan tarpeettomia rönsyjä.

EU:n piirissä julkisen talouden kohdalla on huomio tähän saakka kiinnitetty ennen kaikkea vakauteen ja velkaantuneisuuden pienentämiseen. Näissä suhteissa Suomi on eräänlainen EU:n mallimaa. Kasvavassa määrin on huomiota alettu kiinnittää myös verokilpailuun, julkisten menojen laatuun ja julkisen sektorin rooliin EU-alueen kilpailukyvyn luojana.

EU:n "talouspolitiikan laajat suuntaviivat" ohjaavat talouspolitiikkaa ja välillisesti julkisen talouden hoitoa jäsenmaissa. Suuntaviivojen päivityksessä keväällä pääpaino oli uusien jäsenvaltioiden liittämisessä nykyiseen talouspolitiikan koordinointijärjestelmään.

Talouspolitiikan suuntaviivoissa painotetaan samoja asioita kuin aikaisemminkin.

Talouspolitiikan tulee tähdätä kasvuun ja vakauteen. Rakenteellisilla uudistuksilla tulee parantaa talouksien kasvupotentiaalia. Kestävyyttä on edistettävä a) taloudessa varautumalla väestön ikääntymisen vaikutuksiin, b) sosiaalisella ulottuvuudella erityisesti työmarkkinoilla, c) ympäristöulottuvuudella, jolloin katse kohdistuu muun muassa liikenteeseen ja energiasektoriin.

Uusilla jäsenmailla on näissä asioissa erityisen paljon parannettavaa, mutta helpolla eivät pääse vanhat jäsenetkään. Tällä hetkellä esimerkiksi Saksa ja Ranska kokevat erityisen vaikeaksi päästä eroon julkisen talouden liiallisista alijäämistä.

EU-komission vuotuisessa julkisen talouden raportissa käydään läpi osittain samoja teemoja kuin talouspolitiikan suuntaviivoissa, mutta perusteellisemmin ja myös maakohtaisesti.

Taustaa tälle antaa myös EU:n rakenneindikaattoreita koskeva kehitystyö, jossa reilun 100 tilastollisen indikaattorin avulla pidetään yllä jäsenmaiden välistä epävirallista kilpailukykyvertailua – tässä ei tosin lasketa kokonaispisteitä kuten kaupallisilla markkinoilla olevissa kilpailukykyvertailuissa.

EU-keskustelussa julkisten menojen laatu on kytketty investointeihin – ajatuksena on, että julkisilla investoinneilla rakennetaan ja pidetään yllä kokonaisuuden ja talouskasvun kannalta välttämätöntä infrastruktuuria. Viime vuoden raportissa tarkasteltiin nimenomaan julkisia investointeja.

Kuluvan vuoden raportissa tarkastellaan julkisen menotalouden rakennetta kokonaisuudessaan.

Julkisen talouden kestävyyden parantamisen ohella korostetaan myös laatua. Laadulla tarkoitetaan nyt laajemmin julkisten voimavarojen jakoa ja voimavarojen tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä suhteessa todettuihin strategisiin prioriteetteihin – kestävä kasvu, täystyöllisyys, sosiaalinen yhdenvertaisuus ja kilpailukyky.

Kansantalouden kasvutavoitteisiin suhteutettuna julkisten menojen jakaminen "tuottaviin" ja "tuottamattomiin" menoeriin on hankalaa.Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että tutkimus- ja tuotekehitysmenot, koulutusmenot ja infrastruktuuri-investoinnit voidaan lukea tässä mielessä tuottaviksi menoiksi. Tuottaviksi menoiksi on eräissä tapauksissa tulkittu kuitenkin myös puolustusmenot, terveydenhuoltomenot, asumismenot sekä ympäristön ja luonnonsuojelumenot.

Kyse on siitä, että tuotannolliseen pääomakantaan voidaan ajatella liitettäväksi perinteisen "kovan kaman" lisäksi inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, joilla on myös tuotantoa, työllisyyttä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus.

Meillä Suomessa on erityisen tärkeä muistaa inhimillisen ja sosiaalisen pääoman merkitys julkisten menojen suunnittelussa. Ne noteerataan positiivisessa hengessä kansainvälisissä kilpailukykytutkimuksissa ja tätä kautta edelleen eri hallinnonaloilla, kun perustellaan lisämäärärahojen tarvetta.

Laatutekijää on kuitenkin syytä eritellä enemmän, koska kaikki opetus ja tieteen tekokaan ei merkitse tuotantomahdollisuuksien lisäystä.

Talouskasvu ei ole ainoa varteenotettava arvo yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, vaan sivistyksellä, sosiaalisella vastuulla, oikeusvaltion toteutumisella ja yleensä turvallisuudella on itsenäinen olemassaolon oikeutuksensa.

Laatuajattelu ja kokonaisuuden hallinta ovat nyt valttikortteja. Tämän pitäisi näkyä julkisten tehtävien järjestämisenä uudelleen ja menojen priorisointina, jolloin myös julkiset kokonaismenot supistuvat ilman varsinaisia leikkauslistoja.

Molemmat kirjoittajat ovat finanssineuvoksia valtiovarainministeriössä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    3. 3

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    4. 4

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    5. 5

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    6. 6

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    7. 7

      Etla: Tasa-arvo-ongelmat alkavat heti työurien alusta

    8. 8

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    9. 9

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    10. 10

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    3. 3

      Tällainen on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ”sauna-bussi”

    4. 4

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    5. 5

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    6. 6

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    7. 7

      Nordean muutto näyttää todennäköiseltä – Wahlroos vihjaili uudesta sijainnista

    8. 8

      Pörssiin pyrkivän autokauppias Kamuxin arvo selvisi

    9. 9

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    10. 10

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    3. 3

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    4. 4

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    5. 5

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    6. 6

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    7. 7

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    8. 8

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    9. 9

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    10. 10

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    11. Näytä lisää