Julkisia menoja leikattava yhä– leikkauslistoja ei silti tarvita

Julkaistu:

Julkisen talouden suurimmat haasteet Suomessa ja koko Euroopassakin ovat menopolitiikassa, verotuksen keventämispaineiden ja monessa EU-maassa liiallisten alijäämien takia.

Menopaineita lisäävät palveluiden määrään ja laatuun kohdistuvat odotukset, mutta väestön ikääntymiseen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ja eläkemenot ovat Suomessa ehkä keskeisiä.

Ensi vuonna voimaan tulevat eläkelait vähentävät eläkemenojen nousupainetta pitkällä aikavälillä. Eläkemenojen kasvu on jo hieman nopeutunut eläkeväestön määrän kohoamisen takia.

Menokehityksen hallitsemiseksi ja välttämättömien palveluiden rahoituksen turvaamiseksi Suomen hallitus on käynnistänyt tuottavuushankkeen, jota täydentää vähemmälle huomiolle jäänyt tulosohjaus- ja tilivelvollisuushanke.

Tuottavuustavoitteita asettamalla hallitus pakottaa virkakoneiston etsimään kustannustehokkaita toimintatapoja. Tulosohjausta ja tilivelvollisuutta kehittämällä hallitus asettaa myös itsensä alttiiksi eduskunnan kritiikille, mutta samalla se ohjaa alaistaan hallintoa keskittymään oleelliseen ja katkomaan tarpeettomia rönsyjä.

EU:n piirissä julkisen talouden kohdalla on huomio tähän saakka kiinnitetty ennen kaikkea vakauteen ja velkaantuneisuuden pienentämiseen. Näissä suhteissa Suomi on eräänlainen EU:n mallimaa. Kasvavassa määrin on huomiota alettu kiinnittää myös verokilpailuun, julkisten menojen laatuun ja julkisen sektorin rooliin EU-alueen kilpailukyvyn luojana.

EU:n "talouspolitiikan laajat suuntaviivat" ohjaavat talouspolitiikkaa ja välillisesti julkisen talouden hoitoa jäsenmaissa. Suuntaviivojen päivityksessä keväällä pääpaino oli uusien jäsenvaltioiden liittämisessä nykyiseen talouspolitiikan koordinointijärjestelmään.

Talouspolitiikan suuntaviivoissa painotetaan samoja asioita kuin aikaisemminkin.

Talouspolitiikan tulee tähdätä kasvuun ja vakauteen. Rakenteellisilla uudistuksilla tulee parantaa talouksien kasvupotentiaalia. Kestävyyttä on edistettävä a) taloudessa varautumalla väestön ikääntymisen vaikutuksiin, b) sosiaalisella ulottuvuudella erityisesti työmarkkinoilla, c) ympäristöulottuvuudella, jolloin katse kohdistuu muun muassa liikenteeseen ja energiasektoriin.

Uusilla jäsenmailla on näissä asioissa erityisen paljon parannettavaa, mutta helpolla eivät pääse vanhat jäsenetkään. Tällä hetkellä esimerkiksi Saksa ja Ranska kokevat erityisen vaikeaksi päästä eroon julkisen talouden liiallisista alijäämistä.

EU-komission vuotuisessa julkisen talouden raportissa käydään läpi osittain samoja teemoja kuin talouspolitiikan suuntaviivoissa, mutta perusteellisemmin ja myös maakohtaisesti.

Taustaa tälle antaa myös EU:n rakenneindikaattoreita koskeva kehitystyö, jossa reilun 100 tilastollisen indikaattorin avulla pidetään yllä jäsenmaiden välistä epävirallista kilpailukykyvertailua – tässä ei tosin lasketa kokonaispisteitä kuten kaupallisilla markkinoilla olevissa kilpailukykyvertailuissa.

EU-keskustelussa julkisten menojen laatu on kytketty investointeihin – ajatuksena on, että julkisilla investoinneilla rakennetaan ja pidetään yllä kokonaisuuden ja talouskasvun kannalta välttämätöntä infrastruktuuria. Viime vuoden raportissa tarkasteltiin nimenomaan julkisia investointeja.

Kuluvan vuoden raportissa tarkastellaan julkisen menotalouden rakennetta kokonaisuudessaan.

Julkisen talouden kestävyyden parantamisen ohella korostetaan myös laatua. Laadulla tarkoitetaan nyt laajemmin julkisten voimavarojen jakoa ja voimavarojen tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä suhteessa todettuihin strategisiin prioriteetteihin – kestävä kasvu, täystyöllisyys, sosiaalinen yhdenvertaisuus ja kilpailukyky.

Kansantalouden kasvutavoitteisiin suhteutettuna julkisten menojen jakaminen "tuottaviin" ja "tuottamattomiin" menoeriin on hankalaa.Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että tutkimus- ja tuotekehitysmenot, koulutusmenot ja infrastruktuuri-investoinnit voidaan lukea tässä mielessä tuottaviksi menoiksi. Tuottaviksi menoiksi on eräissä tapauksissa tulkittu kuitenkin myös puolustusmenot, terveydenhuoltomenot, asumismenot sekä ympäristön ja luonnonsuojelumenot.

Kyse on siitä, että tuotannolliseen pääomakantaan voidaan ajatella liitettäväksi perinteisen "kovan kaman" lisäksi inhimillistä ja sosiaalista pääomaa, joilla on myös tuotantoa, työllisyyttä ja hyvinvointia lisäävä vaikutus.

Meillä Suomessa on erityisen tärkeä muistaa inhimillisen ja sosiaalisen pääoman merkitys julkisten menojen suunnittelussa. Ne noteerataan positiivisessa hengessä kansainvälisissä kilpailukykytutkimuksissa ja tätä kautta edelleen eri hallinnonaloilla, kun perustellaan lisämäärärahojen tarvetta.

Laatutekijää on kuitenkin syytä eritellä enemmän, koska kaikki opetus ja tieteen tekokaan ei merkitse tuotantomahdollisuuksien lisäystä.

Talouskasvu ei ole ainoa varteenotettava arvo yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, vaan sivistyksellä, sosiaalisella vastuulla, oikeusvaltion toteutumisella ja yleensä turvallisuudella on itsenäinen olemassaolon oikeutuksensa.

Laatuajattelu ja kokonaisuuden hallinta ovat nyt valttikortteja. Tämän pitäisi näkyä julkisten tehtävien järjestämisenä uudelleen ja menojen priorisointina, jolloin myös julkiset kokonaismenot supistuvat ilman varsinaisia leikkauslistoja.

Molemmat kirjoittajat ovat finanssineuvoksia valtiovarainministeriössä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    2. 2

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    3. 3

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    4. 4

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    7. 7

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    8. 8

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    9. 9

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    10. 10

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    2. 2

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    5. 5

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    6. 6

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    7. 7

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    8. 8

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    9. 9

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    10. 10

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää