Saa surettaa

Julkaistu:

Työelämä: Työpaikoilla ovat alkamassa valitusviikot: ”Olisipa loma vielä jatkunut.” Valitus on rituaali, joka auttaa sopeutumaan lomaltapaluun aiheuttamaan stressiin. Mutta se ei vie eteenpäin. Moni miettii lomalla työtapojaan ja on töihin palattuaan valmis muutoksiin. Tähän hetkeen työyhteisön kannattaisi tarttua.
Ne päivät lähestyvät. Hetket, jolloin notkutaan kahvilla työkavereiden kanssa ja rutistaan, miksei loma voisi jatkua. Ihan varmasti mökillä paistaa aurinko juuri nyt.

Työterveyspsykologi Sirkku Kivistö sanoo, että valittaminen kuuluu asiaan ja on vielä hyväksikin.

– Se on hyödyllinen rituaali, jolla sekä yksilö että työyhteisö sopeutuvat loman loppumisen aiheuttamaan stressiin.

Työterveyslaitoksella työskentelevä Kivistö katsoisi kuitenkin lomanjälkeisessä tilanteessa paljon pidemmälle.

– Ajatellaan näin, että ihminen ei palaa lomalta samana ihmisenä kuin hän sinne lähti. Hän on himpun verran viisaampi ja tarkastellut asioita etäämpää. Ei ehkä tietoisesti, mutta työkuvio on ollut loman aikana mielenpohjalla.

– Kun ihminen palaa lomalta, monella on ideoita oman työn kehittämisestä. Jos tämä resurssi osattaisiin ottaa työyhteisössä käyttöön, se veisi yksilöitä ja koko työyhteisöä eteenpäin, Kivistö sanoo.

Nyt hänestä näyttää, että tämä mahdollisuus hukataan liian usein. Työyhteisö herää muutoksiin vasta myöhemmin syksyllä, ja silloin lomalta palannut ihminen on ehtinyt jo turtua takaisin vanhoihin rutiineihinsa.

Tarvetta muutokselle on. Moni päättää vakaasti, että työtavat muuttuvat, kunhan arki taas alkaa. Tutkimukset todistavat samaa. Kivistö on tutkinut sairauslomalta töihin palaavia: 78 prosenttia vastaajista sanoi, että heillä on tarve tehdä töitä eri tavalla kuin ennen sairauslomaa.

– Seurantakysely antoi kuitenkin aika lohduttoman kuvan. Kun kysymys koski toteutuneita muutoksia tai edes uskoa siihen, että muutos voisi olla mahdollinen, tähän uskovien prosentti pieneni kuin pyy maailmanlopun edellä.

Kivistön mielestä ihmisten halua muutokseen ei pitäisi tuhlata. Hän sanoo, että ”on hirveän arvokas ajatus”, kun ihminen ymmärtää haluavansa tehdä asioita toisella tavalla. Mutta hätäillä ei kannata: muutokset tapahtuvat vaiheittain.

Kivistö kertoo terveyskäyttäytymisen vaihemallista, jonka mukaan muutoksessa on tunnistettavissa erilaisia vaiheita. Pelkkä halu muutokseen ei riitä, asian eteen täytyy myös tehdä jotain. Se taas vaatii, että muutostarve täsmentyy ensin omassa mielessä. Jos asiassa tuntuu olevan esteitä, kannattaa miettiä, mikä este on todellinen.

– Sitten tarvitaan taitoharjoittelua. Asia pitää tehdä riittävän monta kertaa toisin, jotta tulee kokemusta siitä, että se onnistuu tällä uudellakin tavalla.

Aina muutos ei onnistu, ei vaikka tahtoa olisi kuinka paljon. Työyhteisö saattaa torpata yksilön vakaat muutosaikomukset, ja se taas aiheuttaa moninkertaista vahinkoa.

– Tällaisesta tilanteesta kärsivät sekä yksilö että työnantaja. Työnantaja tekee itselleen vahinkoa, jos ei osaa ottaa viisaalla tavalla tämän vaiheen energiaa hyödyksi. Yksilö puolestaan turhautuu, ja hänen on myöhemmin entistä vaikeampi innostua muutoksesta. Hän olisi valmis muutokseen nyt, Kivistö perustelee.

Hän nostaisi kunniaan ”pienten askelten politiikan”.

– Minä arvostan pieniä muutoksia työn kehittämisessä ihmisen mittaiseksi. Lomakauden jälkeen voisi olla otollinen aika tehdä niitä, kun ihmisillä on siihen halua.

Esimerkin Kivistö ottaa omasta elämästään. Kun työhuone on täynnä papereita ja mappeja ja tietokoneella tietoa on vielä enemmän, ”elämä on taiteilua sen kanssa, miten asiat pysyvät järjestyksessä”.

– Koetan kohentaa jotain asiaa, jos en ihan päivittäin, niin melkein. Siitä tulee tunne, että kaikki ympäristössäni ei ole kontrolloimatonta. Voin viedä pienillä teoilla asioita haluamaani suuntaan.

Mennään vielä lomalle. Onko se edes hyvä, jos työasiat pyörivät mielessä? Eikö lomalla pitäisi ajatella jotain ihan muuta?

– Se ei ole ihan tahdonvallanalainen asia, miten paljon työt pyörivät lomalla mielessä. Mutta minä lähestyisin asiaa toisin, Kivistö sanoo.

Ensinnäkin, loma on työsuojelukysymys. Työlainsäädännössä palkallisen loman perusteluina on käytetty ensisijaisesti työntekijöiden terveydensuojelua. Myös elämänlaadun kohentaminen löytyy perusteluista.

– Olen koettanut itsellenikin sanoa, ettei pidä ihan kevyesti luovuttaa sellaisessa asiassa, joka on todettu yhteiskunnallisesti tärkeäksi ja jonka eteen on tehty paljon töitä, Kivistö napauttaa.

– Ainakin pitää miettiä, mikä poikkeusyksilö on, jos ei tarvitse sellaista, joka on lainsäädännöllä itselle turvattu.

Toiseksi, kysymys hyvästä lomasta on paljolti kysymys hyvästä työstä. Ruotsissa tehty tutkimus osoitti, että huonosta työstä on paljon vaikeampi päästä irti kuin hyvästä.

Loman lähestyessä loppua huono työ alkaa myös rassata aikaisemmin ajatuksissa. Tutkimuksessa työ määriteltiin huonoksi sekä liiallisen työmäärän että yksilön heikon omaan työhönsä vaikutusmahdollisuuden takia.

– Jos lomalla alkaa kovin aikaisin huolestua paluusta töihin, se liittyy osaksi työn laatuun. Silloin olisi erityisen tärkeää, ettei ihmisen tarvitsisi jatkaa töissä samalla tavalla kuin ennen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    5. 5

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Miksi mökistä yritetään kiskoa ylihintaa? ”Monet joutuvat luopumaan itselleen rakkaasta mökistä”

    9. 9

      Toivoton yhtälö koskettaa yhä useampaa – puolella miljoonalla suomalaisella vaikeuksia selvitä kotinsa remontista

    10. 10

      Suomalaisyritys sai miljoonadiilin ”Kremlin klinikalle” – ”olemme uineet vastavirtaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    5. 5

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Kaupankäynti Fortumin osakkeella keskeytetty – Bloomberg: aikoo tehdä tarjouksen energiayhtiö Uniperista

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    10. 10

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    11. Näytä lisää