Saa surettaa

Työelämä: Työpaikoilla ovat alkamassa valitusviikot: ”Olisipa loma vielä jatkunut.” Valitus on rituaali, joka auttaa sopeutumaan lomaltapaluun aiheuttamaan stressiin. Mutta se ei vie eteenpäin. Moni miettii lomalla työtapojaan ja on töihin palattuaan valmis muutoksiin. Tähän hetkeen työyhteisön kannattaisi tarttua.
Ne päivät lähestyvät. Hetket, jolloin notkutaan kahvilla työkavereiden kanssa ja rutistaan, miksei loma voisi jatkua. Ihan varmasti mökillä paistaa aurinko juuri nyt.

Työterveyspsykologi Sirkku Kivistö sanoo, että valittaminen kuuluu asiaan ja on vielä hyväksikin.

– Se on hyödyllinen rituaali, jolla sekä yksilö että työyhteisö sopeutuvat loman loppumisen aiheuttamaan stressiin.

Työterveyslaitoksella työskentelevä Kivistö katsoisi kuitenkin lomanjälkeisessä tilanteessa paljon pidemmälle.

– Ajatellaan näin, että ihminen ei palaa lomalta samana ihmisenä kuin hän sinne lähti. Hän on himpun verran viisaampi ja tarkastellut asioita etäämpää. Ei ehkä tietoisesti, mutta työkuvio on ollut loman aikana mielenpohjalla.

– Kun ihminen palaa lomalta, monella on ideoita oman työn kehittämisestä. Jos tämä resurssi osattaisiin ottaa työyhteisössä käyttöön, se veisi yksilöitä ja koko työyhteisöä eteenpäin, Kivistö sanoo.

Nyt hänestä näyttää, että tämä mahdollisuus hukataan liian usein. Työyhteisö herää muutoksiin vasta myöhemmin syksyllä, ja silloin lomalta palannut ihminen on ehtinyt jo turtua takaisin vanhoihin rutiineihinsa.

Tarvetta muutokselle on. Moni päättää vakaasti, että työtavat muuttuvat, kunhan arki taas alkaa. Tutkimukset todistavat samaa. Kivistö on tutkinut sairauslomalta töihin palaavia: 78 prosenttia vastaajista sanoi, että heillä on tarve tehdä töitä eri tavalla kuin ennen sairauslomaa.

– Seurantakysely antoi kuitenkin aika lohduttoman kuvan. Kun kysymys koski toteutuneita muutoksia tai edes uskoa siihen, että muutos voisi olla mahdollinen, tähän uskovien prosentti pieneni kuin pyy maailmanlopun edellä.

Kivistön mielestä ihmisten halua muutokseen ei pitäisi tuhlata. Hän sanoo, että ”on hirveän arvokas ajatus”, kun ihminen ymmärtää haluavansa tehdä asioita toisella tavalla. Mutta hätäillä ei kannata: muutokset tapahtuvat vaiheittain.

Kivistö kertoo terveyskäyttäytymisen vaihemallista, jonka mukaan muutoksessa on tunnistettavissa erilaisia vaiheita. Pelkkä halu muutokseen ei riitä, asian eteen täytyy myös tehdä jotain. Se taas vaatii, että muutostarve täsmentyy ensin omassa mielessä. Jos asiassa tuntuu olevan esteitä, kannattaa miettiä, mikä este on todellinen.

– Sitten tarvitaan taitoharjoittelua. Asia pitää tehdä riittävän monta kertaa toisin, jotta tulee kokemusta siitä, että se onnistuu tällä uudellakin tavalla.

Aina muutos ei onnistu, ei vaikka tahtoa olisi kuinka paljon. Työyhteisö saattaa torpata yksilön vakaat muutosaikomukset, ja se taas aiheuttaa moninkertaista vahinkoa.

– Tällaisesta tilanteesta kärsivät sekä yksilö että työnantaja. Työnantaja tekee itselleen vahinkoa, jos ei osaa ottaa viisaalla tavalla tämän vaiheen energiaa hyödyksi. Yksilö puolestaan turhautuu, ja hänen on myöhemmin entistä vaikeampi innostua muutoksesta. Hän olisi valmis muutokseen nyt, Kivistö perustelee.

Hän nostaisi kunniaan ”pienten askelten politiikan”.

– Minä arvostan pieniä muutoksia työn kehittämisessä ihmisen mittaiseksi. Lomakauden jälkeen voisi olla otollinen aika tehdä niitä, kun ihmisillä on siihen halua.

Esimerkin Kivistö ottaa omasta elämästään. Kun työhuone on täynnä papereita ja mappeja ja tietokoneella tietoa on vielä enemmän, ”elämä on taiteilua sen kanssa, miten asiat pysyvät järjestyksessä”.

– Koetan kohentaa jotain asiaa, jos en ihan päivittäin, niin melkein. Siitä tulee tunne, että kaikki ympäristössäni ei ole kontrolloimatonta. Voin viedä pienillä teoilla asioita haluamaani suuntaan.

Mennään vielä lomalle. Onko se edes hyvä, jos työasiat pyörivät mielessä? Eikö lomalla pitäisi ajatella jotain ihan muuta?

– Se ei ole ihan tahdonvallanalainen asia, miten paljon työt pyörivät lomalla mielessä. Mutta minä lähestyisin asiaa toisin, Kivistö sanoo.

Ensinnäkin, loma on työsuojelukysymys. Työlainsäädännössä palkallisen loman perusteluina on käytetty ensisijaisesti työntekijöiden terveydensuojelua. Myös elämänlaadun kohentaminen löytyy perusteluista.

– Olen koettanut itsellenikin sanoa, ettei pidä ihan kevyesti luovuttaa sellaisessa asiassa, joka on todettu yhteiskunnallisesti tärkeäksi ja jonka eteen on tehty paljon töitä, Kivistö napauttaa.

– Ainakin pitää miettiä, mikä poikkeusyksilö on, jos ei tarvitse sellaista, joka on lainsäädännöllä itselle turvattu.

Toiseksi, kysymys hyvästä lomasta on paljolti kysymys hyvästä työstä. Ruotsissa tehty tutkimus osoitti, että huonosta työstä on paljon vaikeampi päästä irti kuin hyvästä.

Loman lähestyessä loppua huono työ alkaa myös rassata aikaisemmin ajatuksissa. Tutkimuksessa työ määriteltiin huonoksi sekä liiallisen työmäärän että yksilön heikon omaan työhönsä vaikutusmahdollisuuden takia.

– Jos lomalla alkaa kovin aikaisin huolestua paluusta töihin, se liittyy osaksi työn laatuun. Silloin olisi erityisen tärkeää, ettei ihmisen tarvitsisi jatkaa töissä samalla tavalla kuin ennen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Jo perutut lauttamaksut iskivät saariston matkailuun? ”Alkukesä voi olla hankalaa”

    2. 2

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    3. 3

      UPM yllätti tulosparannuksella – kysyntä oli hyvä etenkin Aasiassa

    4. 4

      Sammon osakkeiden kohtalo kuumentaa tunteita – poliisille tutkintapyyntö salailusta

    5. 5

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    6. 6

      Kela hyvittää toimeentulotuen viipymisiä – korvauksia lähes 150 000 viivästyksestä

    7. 7

      Suursijoittaja kehuu talouden vetoa – ”Yllättävintä on ollut euroalueen pirteä kasvu”

    8. 8

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    9. 9

      Valmetin tulos parani selvästi – tilaukset nousivat ennätykseen

    10. 10

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    2. 2

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    3. 3

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    4. 4

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    5. 5

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    6. 6

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    7. 7

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    8. 8

      Kreikka yllätti: talous kääntyi reippaasti ylijäämäiseksi

    9. 9

      Kela hyvittää toimeentulotuen viipymisiä – korvauksia lähes 150 000 viivästyksestä

    10. 10

      Sammon osakkeiden kohtalo kuumentaa tunteita – poliisille tutkintapyyntö salailusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    3. 3

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    4. 4

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    5. 5

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    6. 6

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    7. 7

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    8. 8

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    9. 9

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    10. 10

      Nordea: Varatkaa käteistä sunnuntaiksi

    11. Näytä lisää