Kilpailukykyä ja kilpailupolitiikkaa kehitettävä tasapainoisesti

Julkaistu:

Globalisaation tuomat nopeat muutokset ja syvenevä talousintegraatio asettavat Suomessa sekä kilpailupolitiikalle että kilpailukyvystä huolehtimiselle uusia haasteita. Molempien osalta kansalliset rajat ovat menettäneet merkityksensä.

Talouden kansainvälistyminen on perustunut kaupan ja investointien vapauttamiseen. Teollinen tuotanto sijoittuu maihin, joissa tuotantokustannusten edullisuus ja osaava työvoiman tarjoavat parhaat edellytykset tuotannolle. Myös suomalaiset yritykset ovat oppineet hyödyntämään globalisaation etuja siirtämällä nopeasti toimintaansa maasta toiseen.

Elinkeinopolitiikalla on pyritty huolehtimaan siitä, että yrityksillä olisi kansainvälisesti vertailukelpoiset edellytykset parantaa kilpailukykyään. Tärkeitä osa-alueita ovat teknologiapolitiikka, koulutuspolitiikka, yritysten kansainvälistymisen edistäminen, kilpailupolitiikka sekä yritys- ja pääomarahoituksen turvaaminen.

Kilpailupolitiikka on viime vuosina kehittynyt ja johdonmukaisesti kansainvälistynyt. Kansallisen kilpailupolitiikan voidaan lopullisesti katsoa menettäneen merkityksensä Suomessa viimeistään 1. toukokuuta, jolloin Euroopan unionin kilpailupolitiikan uudistus tuli voimaan.

Uudistus poisti Suomen kansallisen kilpailulainsäädännön ja EY:n kilpailusääntöjen erot. Tämä on osa johdonmukaista ja syvenevää talousintegraatiota.

Suomalaisille yrityksille on siten luotu koko EU:n alueen kattava, yhtenäinen kilpailuoikeudellinen toimintaympäristö.

Talouden kansainvälistyminen ei ole vähentänyt, vaan pikemminkin korostanut kansallisten toimenpiteiden merkitystä kilpailukyvystä huolehdittaessa.

Esimerkiksi kesäkuussa julkistetun Suomi maailmantaloudessa -selvityksen väliraportin suositukset ovat mitä suurimmassa määrin luonteeltaan kansallisia.

Väliraportissa suositellaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavarojen lisäämistä, julkisten pääomasijoitusten suuntaamista siemenrahoitukseen ja kasvuyrityksiin, ulkomaisten pääomasijoitusten verokohtelun muuttamista, ulkomaisten osaajien työllistymisen edistämistä sekä työn verotuksen alentamista.

Tällaisten kilpailukykyä tukevien toimien käyttäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Kilpailupolitiikka ja kilpailukykyä tukeva elinkeinopolitiikka törmäävät helposti toisiinsa. Kilpailun tehostaminen ja kilpailukyvystä huolehtiminen on usein koettu toisilleen vastakkaisiksi. Elinkeinopolitiikka mielletään usein vain tukipolitiikaksi, joka vääristää kilpailua.

Yhtenäiset kilpailusäännöt ovat olleet yksi EU:n toiminnan kulmakivistä, jonka vartijana Euroopan komissio on toiminut. Kilpailusääntöjen tarkoituksena on turvata terve ja toimiva talouskilpailu. Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat olleet avainasemassa.

Suomessa on sopeuduttu tiukkaan eurooppalaiseen kilpailupolitiikkaan hyvin. Tutkittavana olevat kartelliepäilyt ovat osoitus suomalaisen kilpailupolitiikan tehokkuudesta. On välttämätöntä, että tiukoista kilpailusäännöistä ja niiden tehokkaasta valvonnasta pidetään kiinni niin Suomessa kuin koko Euroopassa.

Keskeinen osa kilpailupolitiikkaa on kilpailun vääristymiseen johtavien valtion varoista myönnettyjen tukien kieltäminen siltä osin kuin vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Liian tiukka kilpailupolitiikka saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia globaalissa kilpailussa. Kilpailussa menestyminen edellyttää yhä läheisempää julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan ja yritysten yhteistyötä.

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara arvioi (Taloussanomat 29. kesäkuuta) EU:nliian tiukan kilpailupolitiikan ja toimintaa rajoittavien sääntelyn hidastavan innovaatioiden kaupallistamista ja heikentävän siten Euroopan kilpailukykyä. Tämä on tärkeä huomio, koska pelkästään kansainvälisesti kilpailukykyiset yliopistot eivät Suomessakaan riitä turvaamaan kilpailukykyä, ellei korkealaatuisia tutkimustuloksia kyetä yrityksissä hyödyntämään.

Kilpailupolitiikan uudistusten myötä Suomi ei voi enää omilla toimillaan päättää, millaista kilpailupolitiikkaa Suomessa harjoitetaan. Kansallista kilpailukykyä tukevat toimet on toteutettava siten, että julkisen vallan toimet eivät ole ristiriidassa EU:n kilpailusääntöjen kanssa. Kaavaillut toimet ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta ongelmia.

Keskeisimmät kysymykset liittynevät julkisen tuen käyttöön. Euroopan kilpailijat tulevat panostamaan julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöhön. Tämän vuoksi nykyisiä EU:n kilpailusääntöjä on tarvittaessa arvioitava uudelleen. Tehokas kilpailu sisämarkkinoilla ei riitä, kun suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten on haettava kasvua maailmanlaajuisilta markkinoilta.

Osaamisen ja korkean teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa. Kilpailupolitiikka ei saa olla esteenä kansainvälistymisen vaatiman teknologia- ja liiketoimintaosaamisen kehittämiselle.

Tämä edellyttää avointa keskustelua siitä, mihin julkista rahoitusta voidaan käyttää. Euroopan heikkoutena on ollut vanhojen ja kilpailukykynsä menettäneiden rakenteiden tukeminen. Julkisia voimavaroja on uskallettava kohdistaa menestystarinoiden tukemiseen.

Globalisaation edetessä on syytä arvioida, miten hyvin nykyiset EU:n kilpailusäännöt turvaavat eurooppalaisten yritysten kansainvälisen kilpailuaseman.

Valtiotukipolitiikan uudistaminen kilpailukykyä tukevaksi onkin yksi EU:n lähivuosien suurimpia haasteita. Kilpailupolitiikan ja elinkeinopolitiikan välillä on tämän vuoksi jatkuvasti haettava järkevää tasapainoa.

Kirjoittaja toimii elinkeinopolitiikasta ja lainsäädännöstä vastaavana johtajana Keskuskauppakamarissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    10. 10

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    9. 9

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    10. 10

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Matka Espanjaan avasi silmät: Harri, 28, kasvattaa omaisuuttaan arjen säästökikoilla ja etenee kohti unelmaa

    6. 6

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    7. 7

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    8. 8

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    9. 9

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    10. 10

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    11. Näytä lisää