Suomi tarvitsee vahvistusta ulkomailta

Julkaistu:

Kiina-ilmiön saamasta julkisuudesta huolimatta Suomen tärkeimmät kilpailijamaat ovat nyt ja tulevaisuudessa muut kehittyneet maat. Kehittyneillä mailla on samanlainen kasvustrategia, joka perustuu innovaatioihin ja siihen, että tuotantorakenne keskittyy osaamisintensiivisiin toimintoihin. Kilpailuedun perustana ovat samanlaiset elementit, kuten korkeatasoinen koulutus ja sijoitukset tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Uudet tuotteet ja teknologiat muuttuvat tavanomaisiksi ja siten vanhentuneiksi yhä nopeammin. Tämän tuotesyklin nopeutumisen tuloksena on jatkuva työn kansainvälinen uudelleenjako.

Globalisaation nykyvaihe vahvistaa prosesseja, jotka kiristävät kilpailua yritystoiminnan sijainnista ja työpaikoista. Siinä menestyvät parhaiten maat, jotka kykenevät erikoistumaan inhimillistä pääomaa painottavissa innovaatiotoiminnoissa. Uuden luomisessa muun muassa palkkataso ei ole yrityksen kannalta niin ratkaiseva kuin rutiinituotannossa.

Ennestään vauraille maille epäonnistuminen innovoinnissa ja sen hyödyntämisessä merkitsee pidemmän päälle väistämättä elintason laskua. Länsi-Euroopassa siitä seuraisi myös hyvinvointivaltion rahoituskriisi ja eriarvoisuuden lisääntyminen.

Suomen menestys kilpailussa edellyttää, että maahamme syntyy osaamiskeskittymiä, jotka ovat globaalisti merkittäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyillä aloilla maailmanlaajuisesti paras asiantuntemus on Suomessa, innovaatioiden kehittämiselle on riittävä rahoitus ja uutuuksia pystytään soveltamaan ja kaupallistamaan Suomesta käsin.

Väestöpohjamme ja taloutemme ovat pieniä, kun taas globaalit osaamiskeskittymät edellyttävät suuria inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja. Suomi ei pysykään pelkästään kansallisen rahoituksen ja kotimaisten osaajien turvin jatkuvasti kehityksen kärjessä tarpeeksi laajalla rintamalla, jotta kansakunnan vauraus ja hyvinvointi kasvaisivat.

Pienessä maassa osaamiseen perustuva kasvu edellyttää kykyä houkutella ulkomaisia investointeja ja osaajia. Suomen osaamis- ja innovaatioympäristö on valitettavasti paljon suljetumpi kuin sekä kotimaiset että ulkomaiset käsitykset siitä ovat. Sulkeutuneisuus näkyy siinä, ettei Suomi ole onnistunut saamaan yhtä paljon ulkomaisia investointeja kuin muut samankaltaiset pienet, kehittyneet maat, kuten Ruotsi, Tanska ja Alankomaat.

Tilanne on sama, kun tarkastellaan ulkomaalaisten halukkuutta rahoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaamme. Suomi sijoittaa vuosittain lähes viisi miljardia euroa, noin 3,5 prosenttia kansantuotteestaan tutkimukseen ja kehitykseen. Se on OECD-maiden toiseksi suurin osuus Ruotsin jälkeen. Kuitenkin vuonna 2003 ulkomaista rahaa koko summasta oli vain 3,1 prosenttia, kun taas vanhoissa EU-maissa ulkomaisen t&k-rahoituksen osuus oli keskimäärin 7,5 prosenttia.

Osaajien houkuttelussa emme ole onnistuneet yhtään paremmin. Suomessa 1,3 prosenttia tutkijoista on ulkomaalaisia EU:n keskiarvon ollessa 4,1 prosenttia. Kun vuonna 2000 noin 5 700 suomalaista tiede- ja teknologia-alan ammattilaista työskenteli muissa EU-maissa, näiltä aloilta oli tullut Suomeen töihin vain 900 ihmistä. Suomen aivotuonnin tappio oli 4 800 henkeä, mikä väestöömme suhteutettuna on paljon. Ero Ruotsiin on huikea, sillä Ruotsin saldo on lähes 9 000 henkeä plussan puolella. Ruotsin tiede- ja teknologia-ala työllisti muun muassa 3 000 suomalaista.

Suomalainen korkeakoululaitoskaan ei ole saavuttanut suurta kansainvälistä suosiota, joskin ulkomaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut melko nopeasti. Ero muihin EU-maihin on silti merkittävä. Esimerkiksi Tanskassa 6,5 prosenttia ja Ruotsissa yli 7 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on ulkomaalaisia, Suomessa vain 2,2 prosenttia.

Yksittäisenä seikkana jokainen yllä luetelluista tiedoista voidaan tulkita niin, että löydetään niille hyvä selitys, joka ei anna aihetta huoleen.

Kokonaisuutena tiedot kuitenkin paljastavat, ettei Suomi ole kansainvälisesti kiinnostava innovatiivisen toiminnan sijaintipaikkana. Päinvastoin, osaajat virtaavat pikemminkin Suomesta pois. Tämä puolestaan heikentää taloutemme pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kasvunäkymiä.

Lähtökohtaisesti asemamme on heikko. Siksi meillä on muita maita kovemmat paineet ryhtyä toimiin, joilla voisimme vahvistaa osaamiseen perustuvan kasvustrategiamme inhimillistä ja taloudellista pohjaa. Maahanmuuttopolitiikkamme tuskin on pääsyy ulkomaisten osaajien vähyyteen. Huippuammattilaisille työn sisältö, sen tarjoamat kehitysmahdollisuudet ja palkitsevuus ovat keskeisiä. Sitä ei voi sivuuttaa, että Suomessa osaajilla on eurooppalaisittain alhainen tulo- ja elintaso.

Kirjoittaja on ekonomisti Akavassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    2. 2

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    3. 3

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    4. 4

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    5. 5

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    6. 6

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    7. 7

      Näkökulma: Painajainen jatkuu yhdeksättä vuotta – kinastelu pitää Kreikkaa kyykyssä

    8. 8

      Tulosjulkistaja Kamux vajosi pörssissä

    9. 9

      Kasvispiirakka sen osoitti – asiakkaan toive voi näkyä kauppojen hyllyillä nopeasti

    10. 10

      Näin toimii uusi mobiilimaksu Suomessa – yksi iso pankki puuttuu joukosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    2. 2

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    3. 3

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    4. 4

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    5. 5

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    6. 6

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    7. 7

      Tulosjulkistaja Kamux vajosi pörssissä

    8. 8

      Näkökulma: Painajainen jatkuu yhdeksättä vuotta – kinastelu pitää Kreikkaa kyykyssä

    9. 9

      Kasvispiirakka sen osoitti – asiakkaan toive voi näkyä kauppojen hyllyillä nopeasti

    10. 10

      Tiesitkö, milloin lentoliput ovat halvimmillaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    2. 2

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    3. 3

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    6. 6

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    7. 7

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    8. 8

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    9. 9

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    10. 10

      ”Diesel on kuollut”, mutta Suomessa hinnat voivat yllättää

    11. Näytä lisää