Esko Aho pelastaa Suomea Sitrassa

Julkaistu:

Juhlarahastosta rakennetaannäkyvä yhteis-kunnallinentoimija. Pääoma-sijoituksissakeskitytäänpieniin, alku-vaiheessa olevien innovaatioiden kaupallistamisen tukemiseen.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston uuden yliasiamiehen Esko Ahon ensimmäinen työpäivä on alkanut puoli tuntia sitten. Pitkin kevättä on julkisuudessa jo ehditty arvailtu, mihin suuntaan poliitikko Aho Sitraa alkaa kehittää. Suunnitelma on selvä. Aho aikoo nostaa Sitran merkitystä yhteiskunnallisena toimijana.

– Tulevaisuudessa Sitra ei ainoastaan kerro mitä on tulossa ja mitä pitäisi tehdä. Tutkimuksen ja koulutuksen, kehityksen ja pääomasijoituksen välineillä Sitra on myös aktiivinen tekijä, Aho linjaa.

Todellisuudessa Aho on käärinyt hihansa jo aikaa sitten. Sitran strategian uudistaminen on jo pitkällä ja muutoksen tuulet ovat alkaneet puhaltaa.

Strategian muutoksella Aho haluaa täsmentää Sitran toimintaa ja luopua yleisellä tasolla kelluvista toiminnan kuvauksista.

– Sitran toimintamallissa tullaan menemään kapeammille alueille, joissa sitten vaikutetaan syvällisesti.

Sitran uusiksi fokus-alueiksi tulevat terveydenhoito, innovaatiotoiminnan uudistaminen ja Venäjä. Kahta tai kolmea kehittelyssä olevaa painopistettä hän ei vielä suostu vielä paljastamaan, mutta viesti on selvä: nyt keskitytään konkreettisiin asioihin.

– Jokainen voi nähdä, millaisessa tilassa terveydenhoitomme on 15 vuoden kuluttua. Sitran tehtävänä on kertoa, miten voimme välttää tällaisia uhkaavia kriisejä.

Lähemmäksiyhteiskuntaa

Esitellessään näkemyksissään Suomen tulevaisuuden kirkastamiseksi, Aho pääsee vauhtiin. Huolellisten sanavalintojen välistä kurkistaa poikamainen innostus. Aho on jälleen kerran pelastamassa Suomea.

Sitran maine herrakerhona, joka kutsuu osallistujat pitämiinsä keskustelutilaisuuksiin edustaa mennyttä aikaa. Kabineteissa ja saunan lauteilla tehtyjen tulevaisuudensuunnitelmien aika on ohi.

– Kyllä Sitra tulee näkymään enemmän kannanottajana ja aloitteentekijänä kuin ennen. Meidän pitää uskaltaa nostaa esiin asioita, jotka ovat kaatumassa päälle.

–  Nyt pitäisi huolehtia siitä, että Suomi ei joudu samanlaiseen tilanteeseen kuin 1990-luvun laman aikana. Sitralla on erinomaiset mahdollisuudet tunnistaa ja ryhtyä ajoissa vaikuttamaan sellaisiin tekijöihin, jotka ovat taloudelliselle päätöksenteolle liian kaukaisia.

Teknologia on ollut Sitran pääomasijoituksen keskiössä. Uusien painopistealueiden myötä Sitra ei luovu teknologiasta vaan hakee uutta näkemystä sen hyödyntämiseen. Ajatus siitä, että pärjäisimme pelkillä teknologisilla innovaatioilla on Ahon mielestä virheellinen.

– Jotta teknologiaa olisi todellista hyötyä, vaatii se uusia toimintamalleja ja sosiaalisia innovaatioita, joilla voidaan edistää ihmisten kykyä hyödyntää teknologiaa. Tämä on mielestäni se kaikista mielenkiintoisin alue, josta voi pieni maa hyötyä paljon.

Evalle tekemässään Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteita käsittelevässä raportissa Aho mainitsee amerikkalaisen konsultin Chris Zookin, jonka mukaan vain 30 prosenttia lanseeratuista uusista tuotteista, alle 10 prosenttia aloittavista yrityksistä, noin 20 prosenttia joint venture -hankkeita tai 30 prosenttia yritysostoista tuottaa pysyvää etua omistajille.

– Nämä luvut osoittavat, että jos lähdet tavoittelemaan varmoja nakkeja, et saa yhtään mitään. Toivoisin, että Sitra voisi omalla toiminnallaan edistää ihmisten kykyä ottaa riskejä ja ymmärtää riskeihin liittyvän epäonnistumisen mahdollisuuden.

Vauhtiapääomasijoitukseen

Toiminnan miehenä Aho ei ole jäänyt pyörittelemään pelkästään strategisia uudistuksia. Fokusalueiden painottaminen tulee näkymään myös pääomasijoittamisessa. Vanhana pokerinpelaajan Aho tietää, että ilman riskiä ei pääse kassan kautta kotiin.

– Fokusalueiden ulkopuolella tarkoitus on luopua kasvuvaiheen yritysten rahoittamisesta. Suurin haasteemme on alkuvaiheen yritysten ideoiden muuttamisessa kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi.

Huolimatta yli 560 miljoonan euron peruspääomastaan Sitra ei ole onnistunut houkuttelemaan ulkomaisia investointeja Suomeen. Sitra Life Sciences -yksikön sijoitukset suomalaisiin biotekniikka-alan yrityksiin ovat nielleet jo100 miljoonaa euroa.

Ahon mukaan sijoituskohteiden uudelleentarkastelu ei tarkoita biotekniikasta luopumista.

– Pääomasijoituksen resursseistamme on käytetty 70 prosenttia bioalaan ja lääketieteeseen. Jos emme nyt tekisi mitään, meillä ei olisi muuta mahdollisuutta kuin jatkaa lähes pelkästään näiden alojen rahoittamista. Kysymys ei ole siitä, että Sitra olisi luopumassa näistä sijoituksistaan, Aho sanoo.

Sitra

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota valvoo eduskunta.

Sitra pyrkii tutkimuksen ja koulutuksen, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan kehittämisen ja pääomasijoittamisen keinon edistämään Suomen taloudellista hyvinvointia.

Sitran toiminta rahoitetaan peruspääoman tuoton ja pääomasijoittamisen tuotoilla.

Sitran peruspääoman markkina-arvo oli viime vuoden lopussa 562 miljoonaa euroa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    6. 6

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    9. 9

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    10. 10

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    3. 3

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    4. 4

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    5. 5

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    8. 8

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    11. Näytä lisää