Onko luottorekisteri sopiva lisäasuntopolitiikan arsenaaliin?

Julkaistu:

Suomi on maailman kärkimaita, kun lasketaan asuntojen määrää suhteessa väkilukuun. Asumisen väljyyskin on lähes kolminkertaistunut yhden sukupolven aikana, vaikka väljyys kansainvälisesti vertaillen on edelleen varsin keskinkertainen. Asuntopolitiikka voi ottaa hyvästä kehityksestä sulan hattuun – kuten se onkin tehnyt.

Lisäbonusta suomalainen asuntopolitiikka saa siitä, että asuntoalueet ovat sosiaalisesti enimmäkseen terveitä. Segregaatio ja slummit on pääosin kyetty estämään.

Aikaisempi heikkolaatuinen elementtirakentaminen ja uusi sosiaalipolitiikka saattavat tosin korostaa asuntoalueiden hintaeroja ja näkyä myös asukasrakenteissa.

Ongelmia siis riittää asumisessa, asumisen kustannuksissa ja asuntojen hintakehityksessä.

Muutaman viimeisen vuoden aikana erittäin nopeasti kasvaneet asuntoluotot ovat herättäneet pelkoa kotitalouksien ylivelkaantumisesta. On myös epäilty, että luottojen nopea kasvu on osaltaan lisännyt ilmaa asuntojen hintoihin.

Asiaa on korostanut, että suurituloiset saavat suurimmat asuntoluotot, ja asuntolainojen dramaattinen pidentyminen on vielä lisännyt luotonhoitokykyä. Kun kerran ostajilla on maksukykyä, niin myyjät ovat ottaneet löysät pois.

Ilmaa hintoihin on voinut tulla myös tukijärjestelmistä, koska tuet helposti valuvat muualle kuin tarkoitettuihin kohteisiin.

Alueelliset hintaerot osoittavat, että uusrakentamista tarvitaan kasvukeskuksissa. Tämä on huomioitu aravamäärärahoissa, jotka pyritään kohdentamaan nimenomaan sinne, missä on tarvetta.

Viime vuonna aravaraha ei tosin käynyt kaupaksi. Eräät institutionaaliset vuokranantajat päinvastoin vähensivät omistustaan, ja asunnontarvitsijatkin valitsivat entistä useammin omistusasumisen vuokra-asumisen sijaan.

Matala korko teki omistusasumisesta edullisemman vaihtoehdon. Vapaarahoitteinen rakentaminen myös kannattanee hyvin, koska rakennuskustannukset ovat kohonneet selvästi asuntojen hintoja hitaammin.

Alalla on kaikkiaan kohtuullisen hyvät näkymät, vaikka ennätysmatalien korkojen odotetaan ennen pitkää pakosta kohoavan.

Korot eivät välttämättä kohoa nopeasti tai tuntuvasti. Suomi seuraa euroalueen tahtia. Euroopan näköalat ovat vaimeat ja tämän takia korot pysynevät suomalaisittain myös lähivuosina varsin kohtuullisina.

Pidempi tähtäin on tietenkin epävarma, mikä näkyy siinäkin, että markkinoilla pitkät korot ovat tuntuvasti lyhyitä korkeammat.

Kohonneet lainamäärät, korkosidonnaisuuksien lyhyys ja epävarmuus korkokehityksestä korostavat riskien hallinnan tärkeyttä.

Asuntolainojen ohella myös kulutusluotot ovat kasvaneet – on huomattava, että asuntoluotoilla voidaan rahoittaa kulutusta ja kulutusluotoilla on jouduttu hoitamaan myös asuntoluottojen juoksevia kustannuksia.

Luottohäiriöt eivät ole lisääntyneet dramaattisesti, mutta ne ovat lisääntyneet selvästi. Luottoaikojen pidentyminen ja matala korko ovat lisänneet asunnon ostajien luotonhoitokykyä, mikä on hyvä asia.

Ongelmallisempaa on, että varautuminen korkotason mahdolliseen nousuun on jäänyt pieneksi, puhumattakaan siitä, että olisi kunnolla varauduttu työttömyyteen tai sairauksiin, jotka voivat alentaa tuloja.

Uudet luotonhoitovakuutuksetkaan eivät voi poistaa tällaisia riskejä. Pelivara luottojen uudelleen järjestämiselle on monessa tapauksessa liian pieni.

Luottoja sovittaessa riskeihin pitäisi tietenkin varautua. Varautumista parantaisi, jos luotonmyöntäjällä olisi tiedossaan luotonhakijan koko velkamäärä.

Suomesta puuttuu ns. positiivinen luottorekisteri, jonka avulla voitaisiin jarruttaa ylivelkaantumista. Rekisterin perustaminen on aikaisemmin torjuttu tietoturvan nimissä.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Matti Inha on ehdottanut tällaista jälleen, Ruotsin mallin mukaisesti. Aika olisi ehkä nyt kypsä, vaikka tilanne on pääosin edelleen hallinnassa.

Ylivelkaantumiselta varjeltuminen lienee yksilölle tärkeämpi asia kuin yhteiskunnan valvovan silmän pelko. Näin ehkä myös vältyttäisiin pahimmilta asuntojen ylihinnoilta.

Positiivisesta markkinakehityksestä uolimatta julkista sektoria tarvitaan asuntomarkkinoilla. Tärkein perustelu on, että kohtuullisia ja kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi.

Koska asunto-ongelmat ovat alueellisesti hyvin erilaisia, tarvitaan eriytynyttä toimintalinjaa. Kuntia ja maakuntia on lisäksi patistettava ottamaan vastuuta asunto- ja työpaikkakehityksen tasapainosta.

Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tontteja osoitetaan enemmän asuntotuotantoon ja vähemmän uusien työpaikkojen luomiseen.

Valtiovallan sekaantumista asuntomarkkinoiden toimintaan voidaan perustella sosiaalisin perustein ja hyvän asumisen ulkoisvaikutuksilla. Levenevä tulonjako uhkaa jättää kasvavan osan väestöstä niin heikkoon asemaan, että he eivät selviä ilman julkista tukea.

Hyvä asunto vähentää muiden sosiaalisten tukien tarvetta ja tukee työssäkäyntiä.

Kirjoittaja on finanssineuvos valtiovarainministeriön kansantalousosastolla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    5. 5

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Miksi mökistä yritetään kiskoa ylihintaa? ”Monet joutuvat luopumaan itselleen rakkaasta mökistä”

    9. 9

      Suomalaisyritys sai miljoonadiilin ”Kremlin klinikalle” – ”olemme uineet vastavirtaan”

    10. 10

      OP:n Reijo Karhinen eläkkeelle – uusi pääjohtaja valittu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    5. 5

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    6. 6

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    7. 7

      Päiväkodeissa tehdään töitä pienellä palkalla – lastenhoitaja HS:lle: ”Jotkut joutuvat tekemään keikkatöitä”

    8. 8

      Kaupankäynti Fortumin osakkeella keskeytetty – Bloomberg: aikoo tehdä tarjouksen energiayhtiö Uniperista

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Saksa ja Ranska haluavat erilaisen EU:n kuin Suomi

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    10. 10

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    11. Näytä lisää