Svea-filmin kassakriisi

Julkaistu:

Valtio ja filmiteollisuus ovat eri mieltä siitä, miten ruotsalaiset elokuvat pitäisi rahoittaa. Vanha, yhteistyöhön perustuva malli on kaatumassa, mutta uuttakaan ei ole.
Jälleen yksi päivä Sara Kadeforsin kirjaan perustuvan Sandor slash Ida -elokuvan kuvauksissa on edennyt puoleen.– Poikki!

Ohjaaja Henrik Georgsson lähettää tiimin tauolle. Näyttelijät häipyvät kuka mihinkin, jotkut pukukoppeihinsa, toiset tupakalle Trollhättanin sateenharmaaseen kevätsäähän.

Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei kuvaustahti olisi kova. Jokainen hetki maksaa, ja rahaa ei ruotsalaisessa filmiteollisuudessa ole tuhlattavana - varsinkaan näinä päivinä, kun alan rahoitusta säätelevä valtion ja teollisuuden välinen filmisopimus on katkolla.

– Tällä hetkellä rahoitusta elokuville on erittäin vaikeaa saada, koska filmisopimuksesta neuvotellaan. Tulevaisuus on epävarma, ja monet projektit ovat kriisissä, kertoo elokuvan tuottaja Karl Fredrik Ulfung.

Muutamaa päivää myöhemmin valtio ja filmiteollisuus päätyvät ratkaisuun, jossa filmisopimusta pidennetään vuodella. Näin vältetään akuutti uhka jo meneillään oleville filmituotannoille, joiden rahoitus riippuu sopimuksesta.

Ratkaisu on kuitenkin vain väliaikainen. Ruotsin vanha malli elokuvien rahoittamiselle, niin sanottu filmisopimus, on kriisissä. Sopimuksen osapuolet - valtio, elokuvateatterien omistajat, elokuvien jakelijat, tuotantoyhtiöt sekä tv-kanavat SVT ja TV4 - ovat yhä haluttomampia maksamaan osuutensa.

Vuonna 1963 syntyneessä filmisopimuksessa valtio vapautti filmiteollisuuden verosta sitä vastaan, että se maksaa Ruotsin Elokuvainstituutille 10 prosenttia kaikista lipputuloista. Tarkoituksena on näin hankkia rahaa ruotsalaisten laatufilmien tekemiseen.

Malli ajautui kuitenkin vakavaan kriisiin keväällä, kun osapuolet eivät päässeet yksimielisyyteen sen ehdoista. Syntipukeiksi leimattiin amerikkalaiset jakeluyhtiöt, jotka kieltäytyivät kuukausia allekirjoittamasta sopimusta. Ne suuttuivat siitä, etteivät ruotsalaiset teatteriomistajat SF ja Sandrew-Metronome halunneet maksaa 10 prosenttia lippuvarausten internet-maksuista Elokuvainstituutille.

Neljän vuoden välein uusittavan sopimuksen solmiminen on käynyt vaikeammaksi kerta kerralta, sillä vanha solidaarisuus vaihtunut mustasukkaisuuteen kilpailijoiden välillä.

– Eräs ongelma on, että yli puolet elokuvista katsotaan tänä päivänä videolla tai dvd:llä. Elokuvateatterit haluavat, että myös nämä yritykset ovat mukana maksamassa. Amerikkalaiset jakelijat eivät taas enää halua maksaa. Jäljellä ovat vain valtion rahat, ja silloin kaikki puolittuu, sanoo Göteborgin elokuvafestivaalien puheenjohtaja ja Film i Väst-elokuvakeskuksen kehityspäällikkö Bengt Toll.

– Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että nykyinen sopimus tulee häviämään. Mutta mitä tulee sen jälkeen; sitä ei tiedä kukaan, hän huokaa.

Yhä useammat, muun muassa Elokuvainstituutin toimitusjohtaja Åse Kleveland, vaativat täysin valtiollista elokuvapolitiikkaa. Siinä valtio hoitaisi yksin filmituen, ja rahat hankittaisiin veroilla. Veroa maksettaisiin joka kerta, kun elokuva näytetään teatterissa tai televisiossa, ja kun se vuokrataan videolla tai dvd:llä.

Tässä mallissa valtion olisi kuitenkin nostettava filmitukeaan nykyisestä 225 miljoonasta kruunusta, ja siihen kulttuuriministeri Marita Ulvskog ei ole valmis.

– Nyt jatkamme työtä kestävän ja pitkäaikaisen filmisopimuksen aikaansaamiseksi vuodesta 2006 lähtien, sanoo Ulvskog, joka uskoo yhä vanhaan malliin.

Filmiteollisuuden mielestä Ulvskog on saita; saahan Kuninkaallinen oopperakin yksinään 308 miljoonaa kruunua valtiolta joka vuosi.

Takaisin Trollhättaniin. Täällä läntisen Göötanmaan alueella elokuvateollisuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut räjähdysmäisesti, pääasiassa Trollywoodina tunnetun Film i Västin ansiosta.

Film i Västin omistavat alueen kunnat, ja keskus vetää elokuvatuotantoja lupaamalla rahoittaa niistä 15 prosenttia, mikäli tuotanto tapahtuu Trollywoodissa. Näin alueelle on saatu luotua noin 1500 työpaikkaa tuotantoyhtiöiden, tekniikkayritysten ja freelancereiden muodossa.

Trollywoodin studiot ovat täyteen varattuja kuukausiksi eteenpäin, mutta filmisopimuksen tuoman rahoitustuen puuttuessa ne ammottaisivat tyhjyyttään. Edes Ruotsin tämän hetken tähtiohjaajat - Josef Fares, Lukas Moodysson, Mikael Håfström - eivät voi tehdä elokuviaan ilman Elokuvainstituutin tukea, ja vain noin joka seitsemäs ruotsalainen filmi maksaa itsensä takaisin. Siksi pysyvän rahoitusratkaisun löytäminen on niin tärkeää.

Rahoitusriidat eivät kuitenkaan ole onnistuneet tappamaan elokuvantekijöiden luovuutta ja innokkuutta. Kriisin keskellä maahan on syntynyt neljä uutta tuotantoyhtiötä, jotka kaikki turvautuvat nuoriin ohjaajiin ja käsikirjoittajiin. Taktiikkana on tehdä elokuvia nopeasti ja pienellä budjetilla, samalla kun taiteellinen kunnianhimo pidetään korkealla.

Ehkä ruotsalaisella elokuvalla on sittenkin onnellinen loppu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Harvinaista alkuainetta löytyi Savosta kymmenien miljardien arvosta – tutkijat ratkovat käyttöönottoa

    2. 2

      H&M joutuu laskemaan hintoja – vaatevarastot paisuivat yllättäen 27 %

    3. 3

      Ero liki 1 000 euroa kuussa – näin eritasoinen korkeakoulutus näkyy palkassa

    4. 4

      Vanha nainen heitti kolikoita lentokoneen moottoriin – toivoi turvallista lentoa

    5. 5

      Työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Etera yhdistyvät – karsivat päällekkäisiä toimintoja

    6. 6

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    7. 7

      Varma menettämässä suurimman työeläkeyhtiön aseman – ”Olemme edelleen vakavaraisin”

    8. 8

      Suomalaisyritykset laiminlyövät työntekijöidensä turvallisuutta – lasku on iso

    9. 9

      Näin ex-microsoftlaiset loivat itselleen uuden työpaikan – ”Kehuimme maasta taivaaseen”

    10. 10

      Asiantuntija: Kyberiskun lunnasvaade on hämäystä – yritys peittää valtion osallisuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harvinaista alkuainetta löytyi Savosta kymmenien miljardien arvosta – tutkijat ratkovat käyttöönottoa

    2. 2

      Vanha nainen heitti kolikoita lentokoneen moottoriin – toivoi turvallista lentoa

    3. 3

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    4. 4

      Tekaistuja alennusprosentteja ja vertailuhintoja – urheiluketjut saivat 100 000 euron uhkasakot

    5. 5

      Terrori kiristää turvatoimia – suomalaisfirma keksi markkinaraon

    6. 6

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    7. 7

      Asiantuntija: Kyberiskun lunnasvaade on hämäystä – yritys peittää valtion osallisuus

    8. 8

      Työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Etera yhdistyvät – karsivat päällekkäisiä toimintoja

    9. 9

      Henkilö- ja pakettiautojen katsastusvälit harvenevat – ei koske yli 10-vuotiaita autoja

    10. 10

      TrumpFinland.com – miksi Trump varasi Suomi-osoitteen jo 2008?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Harvinaista alkuainetta löytyi Savosta kymmenien miljardien arvosta – tutkijat ratkovat käyttöönottoa

    9. 9

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    10. 10

      Vanha nainen heitti kolikoita lentokoneen moottoriin – toivoi turvallista lentoa

    11. Näytä lisää