Valtiolla on kaksijakoinenrooli yritysjärjestelyissä

Valtio haluaa saada myytävistä valtionyhtiöistä mahdollisimman hyvän hinnan. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska valtion pitää toimia aivan samalla tavalla kuin muidenkin osakkeenomistajien. Valtiolla on lisäksi velvollisuus kaikkia suomalaisia kohtaan huolehtia yhteisestä omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan osaston johtajan Markku Tapion mukaan valtio koettaa irrottautua valtionyhtiöistä ensi kädessä yritysjärjestelyiden kautta. Myytäville yhtiöille halutaan etsiä saman alan yrityksiä kumppaneiksi ja ostajiksi.

Tapio perustelee kantaansa sillä, että liittämällä omistusten myynnin osaksi isompaa fuusio- tai muuta rakennejärjestelyä valtio saa myymistään omistuksista paremman hinnan. Valtio haluaa siis olla aktiivinen toimija eri alojen rakennejärjestelyissä.

Aiempia valtionyhtiöiden rakennejärjestelyjä ovat olleet muun muassa Soneran ja ruotsalaisen Telian fuusio sekä metsäyhtiö Enson ja ruotsalaisen Storan fuusio. Aina valtio ei onnistu tavoitteessaan. Valtio etsi pitkään Sammolle pankkikumppania, mutta päätyi lopulta myymään Sammon osakkeitaan siivu kerrallaan pörssin kautta.

Sijoittajat pitävät valtio-omisteisuutta hieman arveluttavana. Jos valtio on merkittävänä omistajana, yritysten osakekurssin katsotaan kärsivän, koska valtiota ei pidetä muihin osakkeenomistajiin verrattavana omistajana. Tilanne, jossa yksi osakkeenomistaja aktiivisesti pyrkii sekaantumaan rakennejärjestelyihin yritysjohdon yli, on ongelmallinen.

Tämä nähtiin muun muassa Koneen ostaessa valtiolta Partekin osakkeita. Partekin ylimmän johdon mielestä kysymys oli vihamielisestä yritysvaltauksesta. Partekin konsernijohtaja Christoffer Taxell erosi kaupan takia.

Professori Vesa Puttosen mielestä valtion tulisi pitää näppinsä erossa yritystensä rakennejärjestelyistä ja tyytyä myymään omistuksia pala kerrallaan pörssissä.

Puttosen mukaan näin olisi toimittava, vaikka se tarkoittaisikin myymistä halvempaan hintaan. Valtion pitäisi pysytellä yrityksissään vain portfoliosijoittajana. Puttosen mielestä yrityksen johto johtaa toimintaa ja omistajan tehtävä on omistaa. Omistaja ei voi määrätä yrityksen linjaa.

Sekä Tapio että Puttonen ovat oikeassa. Tilanne on toinen yrityksissä, joissa valtiolla on strateginen omistus. Silloin yritysjärjestelyjä pitää tehdä eri tavalla. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Fortum ja Patria. Valtakunnan energiahuoltoa ja sotilastarviketuotantoa kehitettäessä pitää ottaa huomioon muitakin kuin lyhytaikaisia taloudellisia hyötyjä. Tällaisten yhtiöiden yritysjärjestelyissä valtiolla pitää olla aktiivinen rooli. Valtion on syytä pysytellä perinteisessä omistajan roolissaan sellaisissa yrityksissä, joissa sillä on vain sijoittajaintressi.

On selvää, että suurella omistajalla on sanansa sanottavana, kun yrityksessä tehdään merkittäviä järjestelyjä, mutta strategioiden laatiminen ja niiden toteuttaminen on jätettävä yrityksen toimivalle johdolle ja hallitukselle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näkökulma: Ranska pelaa kovien panosten talousrulettia

    2. 2

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    3. 3

      ”Toiselle loppusiivoukseksi riittää, että imuroi huoneen keskeltä”

    4. 4

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    5. 5

      Puhelimet pois turisteilta – tässäkö Suomen uusi matkailuvaltti?

    6. 6

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    7. 7

      Valuutta­markkinoilla jeni ja rupla vahvistuvat – odotukset talouskasvusta viriävät

    8. 8

      Nordean palvelut nurin pitkälle iltaan – käteistä ei nouse eikä verkkopankkiin pääse

    9. 9

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    10. 10

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    2. 2

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    3. 3

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    4. 4

      Puhelimet pois turisteilta – tässäkö Suomen uusi matkailuvaltti?

    5. 5

      Näkökulma: Ranska pelaa kovien panosten talousrulettia

    6. 6

      ”Toiselle loppusiivoukseksi riittää, että imuroi huoneen keskeltä”

    7. 7

      Nordean palvelut nurin pitkälle iltaan – käteistä ei nouse eikä verkkopankkiin pääse

    8. 8

      Nordean kortit eivät toimi sunnuntaina – pankkiautomaateilla on jo jonoa

    9. 9

      Ikea-johtaja: Lihapullat ovat parhaita sohvamyyjiämme

    10. 10

      Valuutta­markkinoilla jeni ja rupla vahvistuvat – odotukset talouskasvusta viriävät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sanna osti lähes uuden asunnon – kahden vuoden jälkeen se osoittautui karmeaksi virheeksi

    2. 2

      Pankkia vaihtamalla voi säästää yli tuhat euroa vuodessa

    3. 3

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    4. 4

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    5. 5

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    6. 6

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    7. 7

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    8. 8

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    9. 9

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    10. 10

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    11. Näytä lisää