Valtiolla on kaksijakoinenrooli yritysjärjestelyissä

Julkaistu:

Valtio haluaa saada myytävistä valtionyhtiöistä mahdollisimman hyvän hinnan. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska valtion pitää toimia aivan samalla tavalla kuin muidenkin osakkeenomistajien. Valtiolla on lisäksi velvollisuus kaikkia suomalaisia kohtaan huolehtia yhteisestä omaisuudesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan osaston johtajan Markku Tapion mukaan valtio koettaa irrottautua valtionyhtiöistä ensi kädessä yritysjärjestelyiden kautta. Myytäville yhtiöille halutaan etsiä saman alan yrityksiä kumppaneiksi ja ostajiksi.

Tapio perustelee kantaansa sillä, että liittämällä omistusten myynnin osaksi isompaa fuusio- tai muuta rakennejärjestelyä valtio saa myymistään omistuksista paremman hinnan. Valtio haluaa siis olla aktiivinen toimija eri alojen rakennejärjestelyissä.

Aiempia valtionyhtiöiden rakennejärjestelyjä ovat olleet muun muassa Soneran ja ruotsalaisen Telian fuusio sekä metsäyhtiö Enson ja ruotsalaisen Storan fuusio. Aina valtio ei onnistu tavoitteessaan. Valtio etsi pitkään Sammolle pankkikumppania, mutta päätyi lopulta myymään Sammon osakkeitaan siivu kerrallaan pörssin kautta.

Sijoittajat pitävät valtio-omisteisuutta hieman arveluttavana. Jos valtio on merkittävänä omistajana, yritysten osakekurssin katsotaan kärsivän, koska valtiota ei pidetä muihin osakkeenomistajiin verrattavana omistajana. Tilanne, jossa yksi osakkeenomistaja aktiivisesti pyrkii sekaantumaan rakennejärjestelyihin yritysjohdon yli, on ongelmallinen.

Tämä nähtiin muun muassa Koneen ostaessa valtiolta Partekin osakkeita. Partekin ylimmän johdon mielestä kysymys oli vihamielisestä yritysvaltauksesta. Partekin konsernijohtaja Christoffer Taxell erosi kaupan takia.

Professori Vesa Puttosen mielestä valtion tulisi pitää näppinsä erossa yritystensä rakennejärjestelyistä ja tyytyä myymään omistuksia pala kerrallaan pörssissä.

Puttosen mukaan näin olisi toimittava, vaikka se tarkoittaisikin myymistä halvempaan hintaan. Valtion pitäisi pysytellä yrityksissään vain portfoliosijoittajana. Puttosen mielestä yrityksen johto johtaa toimintaa ja omistajan tehtävä on omistaa. Omistaja ei voi määrätä yrityksen linjaa.

Sekä Tapio että Puttonen ovat oikeassa. Tilanne on toinen yrityksissä, joissa valtiolla on strateginen omistus. Silloin yritysjärjestelyjä pitää tehdä eri tavalla. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi Fortum ja Patria. Valtakunnan energiahuoltoa ja sotilastarviketuotantoa kehitettäessä pitää ottaa huomioon muitakin kuin lyhytaikaisia taloudellisia hyötyjä. Tällaisten yhtiöiden yritysjärjestelyissä valtiolla pitää olla aktiivinen rooli. Valtion on syytä pysytellä perinteisessä omistajan roolissaan sellaisissa yrityksissä, joissa sillä on vain sijoittajaintressi.

On selvää, että suurella omistajalla on sanansa sanottavana, kun yrityksessä tehdään merkittäviä järjestelyjä, mutta strategioiden laatiminen ja niiden toteuttaminen on jätettävä yrityksen toimivalle johdolle ja hallitukselle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    3. 3

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    9. 9

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    10. 10

      Tavallinen vai itsepalvelukassa? Toinen on jopa neljä kertaa nopeampi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    6. 6

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    7. 7

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    10. 10

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää