Tietoyhteiskunta vaatii elinikäistä oppimista

Suomessa käydään vilkasta keskustelua tulevaisuuden työvoimapulasta ja ihmisten hyvinvoinnista työpaikoilla. Miten varmistamme, että organisaatioissa oleva tietotaito ei liukene hukkaan suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle? Miten voimme edistää työntekijöiden hyvinvointia organisaatioissa, jotta ihmiset viihtyisivät töissä pidempään? Entä miten tämä kaikki liittyy elinikäiseen oppimiseen vai liittyykö ollenkaan?

Elinkäistä oppimista tarjotaan työkaluna ja ratkaisuna moneen tietoyhteiskunnan ja sen kansalaisten ongelmaan. Se on vastaus tietoyhteiskunnan kysynnän ja kilpailukyvyn parantamisen dynaamisiin tarpeiseen. Siihen liittyy työllisyyden, taloden, sosiaalisen ja henkilökohtaisen kehittämisen tavoitteita. Elinikäinen oppiminen liitetään myös tutkimiseen, liikkumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Se käsittää muodollisen, ei-muodollisen ja työssä tapahtuvan epämuodollisen oppimisen. Väitetään, ettei tietoyhteiskunta voi enää elää ilman elinikäistä oppimista.

Unesco lanseerasi elinikäisen oppimisen käsitteen Unescon kansainvälisessä aikuiskoulutuskongressissa Montrealissa 1960. Unescon käsitys perustuu humaaniin arvopohjaan, demokratian tavoitteeseen, globaaliin ajatusmalliin ja kasvatuksen yhdistämiseen elämään. OECD sisällytti elinikäisen oppimisen toimintoihinsa 1970-luvulla. Se painotti aikuiskasvatuksen merkitystä, taloudellisia tarpeita ja tehokkuuden oppimista. Nykyään OECD yhtyy pitkälti Unescon arvopohjaan ja näkemykseen.

Vuosi 1996 oli Euroopan elinikäisen oppimisen vuosi. Maaliskuussa 2000 Euroopan neuvosto asetti Lissabonissa strategisen tavoitteen, jonka mukaan Euroopasta tehdään elinikäisen oppimisen avulla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous. Vuonna 2001 Euroopan komissio lanseerasi lopullisen ehdotuksensa työllisyyden, aktiivisen kansalaisuuden, henkilökohtaisen kehityksen ja sosiaalisen integroitumisen tavoitteiden edistämiseksi. Vuonna 2002 Euroopan komissio päätti palkita eurooppalaisia yrityksiä, jotka investoivat elinikäiseen oppimiseen.

Suomalaisen yrityksen ja yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna voi sanoa, että tarvitsemme sellaista elinikäistä oppimista, joka tukee ja tuottaa ammattitaitoisia ja virkeitä ihmisiä työelämän tuleviin haasteisiin. Yksilön näkökulmasta tarvitaan elinikäistä oppimista, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja henkilökohtaista kehitystä. Tarvitsemme hidasta, sallivaa ja syvää oppimista, sekä kokemuksesta ja virheistä oppimista. Oppimiseen tarvitaan pohdiskelua ja reflektointia, sekä yhdessä muiden kanssa tapahtuvaa oppimista.

Tavoite suomalaisen elinikäisen oppimisen politiikassa tulisi olla näiden näkökulmien yhdistäminen sekä muodollisen oppimisen yhdistäminen työssä oppimiseen. Ammattikoulujen ja yleissivistävän lukiokoulutuksen välistä yhteistyötä on kiitettävästi kehitetty ja työssä oppimisesta on tehty luonnollinen ja merkittävä osa ammattitutkintoa. Liikkuvuushankkeet edistävät työssä oppimista toisessa EU-maassa.

Seuraava askel elinikäisen oppimisen saralla Suomessa on siis työpaikalla tapahtuva muodollisen ja epämuodollisen oppimisen onnistunut tiivis yhdistäminen. Suomen tulevaisuuden työpaikkojen pitää olla yhtä houkuttelevia opinahjoja kuin ammattikoulujen, lukioiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen. Vain tätä kautta taataan virkeitä työntekijöitä tulevaisuuden Suomeen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tarkistatko veroilmoituksen pikaisesti? Tästä syystä aikaa kannattaa käyttää tunti tai kaksi

    2. 2

      Näissä ammateissa työvoimapula on pahin – katso 15 ammatin lista

    3. 3

      Pentagon hyväksymässä ”Kuningasorin” – superkopteri nostaa 12 tonnia ja maksaa kuin synti

    4. 4

      Näin YIT:llä: Koeasu ensin, osta sitten

    5. 5

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    6. 6

      Turun seudulla puhutaan jo uudesta Nokiasta

    7. 7

      Näissä ammateissa työpaikkoja on liian vähän – katso lista pahimmista ammateista

    8. 8

      Kansa rynnisti asuntokaupoille Turussa – näin se on näkynyt hinnoissa

    9. 9

      Konkaripalomies Tapio kertoo työn arjesta: ”Tyttö hyppäsi syliin – ihanaa, kun tulitte!”

    10. 10

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    2. 2

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    3. 3

      Näissä ammateissa työpaikkoja on liian vähän – katso lista pahimmista ammateista

    4. 4

      Näissä ammateissa työvoimapula on pahin – katso 15 ammatin lista

    5. 5

      Tarkistatko veroilmoituksen pikaisesti? Tästä syystä aikaa kannattaa käyttää tunti tai kaksi

    6. 6

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    7. 7

      Suursijoittaja Rune Andersson myi kaikki osakkeensa: ”Tilanne on sairas”

    8. 8

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    9. 9

      Turun seudulla puhutaan jo uudesta Nokiasta

    10. 10

      Asuntomarkkinoiden hintakuilu kypsytti yrittäjän: ”Oraakkelit kertovat mitä hyvänsä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    6. 6

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    7. 7

      Palkka duunissa 5300 e/kk – miksi tämä koulutus ei kiinnosta?

    8. 8

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    9. 9

      Palkittua kerrostaloa hehkutettiin ”laadukkaasta rakentamisesta” – useita kosteusvaurioita muutamassa vuodessa

    10. 10

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    11. Näytä lisää