Suuri illuusio

Julkaistu:

Surullisin kirja työhuoneeni kirjahyllyssä on Norman Angellin lähes sata vuotta sitten ilmestynyt The Great Illusion: A Study of the Relation of Military Power in Nations to Their Economic and Social Advantage (suom. Valtojen näköhäiriö: tutkielma sotilasvallan merkityksestä kansojen taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle asemalle), jossa sotilaalliset valloitukset yritettiin todistaa aikansa eläneiksi.

Angellin perustelu oli yksinkertainen: modernin aikakauden pitkittyneissä teollisissa sodissa kaikki häviävät. Eniten häviävät häviäjät, mutta myös voittajat voivat huonommin kuin rauhanajan oloissa. Lukemattomat isät, pojat ja aviomiehet ovat kuolleet, samoin useat äidit, vaimot ja tyttäret. Valtavasti omaisuutta on tuhottu, huomattava määrä rakennustaidetta muutettu kivimurskaksi. Takavarikot vahingoittavat laillista järjestystä, jolle nykyaikaisen teollisuuden menestys perustuu. Voittajat voivat parhaimmillaankin väittää olevansa vain pieniä eivätkä suuria häviäjiä. Nykyaikainen teollinen sodankäynti on erittäin merkillistä peliä, kuten tietokone vuonna 1982 valmistuneessa elokuvassa Sotaleikit asian ilmaisi: "Ainoa tapa voittaa on olla pelaamatta".

Angellin aikoihin jotkut ihmiset väittivät, että sota oli merkittävä keino edistää kansallista vaurautta ja että kaupan kukoistus oli sotilaallisen voiman ansiota. Angellia askarrutti, kuinka pangermanistista aatetta ajaneet poliitikot saattoivat ennen ensimmäistä maailmansotaa uskoa, että Saksan vauraus edellytti mittavaa taistelukalustoa, vaikka tällaisen kaluston puuttuminen ei millään tavoin vaikuttanut Norjan, Tanskan tai Hollannin kukoistukseen. Hän ounasteli järkevän valtiomiestaidon aikakautta, jolloin jokainen pääministeri ja ulkoministeri käsittäisi, että riidanalaisten asioiden luonteesta riippumatta sitova sovintomenettely oli parempi strategia kuin sota.

Angell oli tietenkin oikeassa arvioidessaan, että ainoa tapa estää nykyaikaista teollista sotaa muuttumasta kaikkien kannalta tuhoisaksi murhenäytelmäksi oli mahdollisimman nopea aselevon solmiminen. Valtiot, jotka pitävät aggressiivista sodankäyntiä keinona saavuttaa vaurautta, ovat käyneet perin harvalukuisiksi ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Esimerkkeinä voitaisiin mainita Japanin keisarikunta, joka käynnisti toisen maailmansodan Tyynellä valtamerellä, sekä Saddam Husseinin yritys kaapata haltuunsa kaksi öljykenttää. Tietyssä mielessä hallitukset ovat ottaneet vaarin Norman Angellin opetuksesta.

Kirjahyllyni surullisin teos Angellin kirja on kuitenkin siksi, että ihmiset ovat löytäneet muita syitä käydä sotia. Teosta seuranneina vuosina olemme saaneet todistaa maailmanhistorian kauheimpia ja verisimpiä sotia. Olemme sotineet säilyttääksemme siirtomaavallan ja tämän jälkeen tehdäksemme siitä lopun. Olemme nähneet tuhoamissotia, jollaista Hitlerin natsit kävivät paitsi juutalaisia ja mustalaisia myös puolalaisia ja venäläisiä vastaan.

Olemme todistaneet etnisiä sotia ja sotia, joita on käyty, jotta hallitukset lakkaisivat teurastamasta kansalaisiaan. Uskonnollisia sotia on puolestaan nähty enemmän kuin koskaan sitten kolmekymmenvuotisen sodan päättymisen 1648.

Kuitenkin on olemassa myös aihetta toivoon. Julius Cesarin ajoista aina vuoteen 1945 vähintään yksi aseistettu armeija on ollut joko paraikaa marssimassa tai ainakin aikeissa marssia yli Rein-joen. Nyt niitä ei ole ainuttakaan. Vain hivenen yli 150 vuotta sitten Yhdysvallat näytti valmistautuvan sotaan maailman tuon ajan ainoan supervallan kanssa muuttaakseen Brittiläisen Kolumbian Vancouverin kaupungiksi, jota johdettaisiin Washingtonista pikemmin kuin Ottawasta tai Lontoosta.

Vancouver on ihastuttava kaupunki ja minusta olisi suurenmoista, jos Brittiläisen Kolumbian äänestäjät kuuluisivat Yhdysvaltoihin, koska luulen, että he toisivat varsin terveellisen lisän amerikkalaiseen äänestäjäkuntaan. Kukaan ei kuitenkaan ajattele, että tämän takia kannattaisi ryhtyä sotimaan. Vielä sata vuotta sitten ranskalaisen poliitikon olisi ollut yhtä mahdotonta ajaa rauhaa ja liennytystä Saksan kanssa kuin nykypäivän arabipoliitikon Israelin kanssa.

Ulkopolitiikan akateemiset "realistit", jotka eivät minusta jostakin syystä tunnu kovin realistiselta joukkiolta, ovat esittäneet syyksi Ranskan ja Saksan vihamielisyyden lakkaamiseen sen, että molemmilla oli toisen maailmansodan jälkeen suurempi pelonaihe – nimittäin Venäjä, joka Stalinin aikoihin oli kauhistuttava, Hrushtshevin aikaan pelottava ja Brezhnevin kaudella huolestusta herättävä. Nämä realistit ennustivat, että kunhan kylmä sota olisi ohitse, Ranska ja Saksa alkaisivat uudelleen kalistella sapeleita, sillä niiden vihamielisyys kuuluu kansainvälisen voimapolitiikan tragedioihin.

Mutta vaikka kylmä sota on ollut ohi jo viisitoista vuotta, Ranskan ja Saksan aseellinen konflikti tuntuu nykypäivänä yhtä epätodennäköiseltä kuin vastaava selkkaus Yhdysvaltain ja Kanadan välillä.

Toivon, että syy Reiniä ylittävien aseellisten joukkojen katoamiseen on Jean Monnetin, Robert Schumannin, Konrad Adenauerin ja heidän seuraajiensa huolella rakentama yhtenäinen Eurooppa, ei niinkään toisen maailmansodan kauhujen muisto. Tässä tapauksessa edessämme oleva globalisoituneen talouden aika saattaa muodostua 1900-lukua rauhanomaisemmaksi aikakaudeksi. Muussa tapauksessa Angellin perustelut saattavat kaikessa osuvuudessaan jäädä yhtä vähävaikutteisiksi kuin ennenkin.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    4. 4

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    7. 7

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    8. 8

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    9. 9

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    10. 10

      Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    3. 3

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    6. 6

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    7. 7

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    10. 10

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää