Korkojen nousu laskeemyös valtionlainojen arvoa

Julkaistu:

Pitkien korkojen kohoaminen olisi hyvä uutinen uusia joukkolainahankintoja tai pitkän koron rahastosijoituksia suunnittelevalle sijoittajalle, sillä hänen odotettavissa oleva tuottonsa olisi koronnousun verran parempi kuin nykyisellä matalla korkotasolla. Mutta vanhoille joukkolaina- ja korkorahastosijoituksille koron kohoaminen tietäisi tappiota.

Markkinakorkojen kohoaminen painaisi joukkolainasijoitukset ja pitkän koron rahastosijoitukset ainakin laskennallisesti tappiolle, ovatpa sijoitukset kuinka luotettavien liikkeeseenlaskijoiden lainapapereissa tahansa. Arvoaan menettäisivät muiden lainojen mukana myös Suomen tai muiden eurovaltioiden obligaatiot niin kuin näihin varansa sijoittavat rahastotkin.

Joukkolainojen arvonmuutoksissa kyse on korkomarkkinoiden keskeisiin luonnonlakeihin kuuluvasta ilmiöstä, niin sanotusta korkoriskistä. Kiinteäkorkoisten lainapapereiden markkina-arvo muuttuu aina päinvastaiseen suuntaan kuin markkinakorot, joten koron kohoaminen laskee lainojen hintaa.

Korkoriski koskee jokaista sijoittajaa, jolla on salkussaan kiinteäkorkoisia joukkolainoja tai näihin varansa sijoittavia pitkän koron sijoitusrahastoja.

Selkeimmillään korkoriski on pitkän koron markkinoilla yleisimmässä lainatyypissä, kiinteäkorkoisissa kertakuoletuslainoissa. Näiden lainojen nimelliskorko on sama koko laina-ajalta, ja lainan liikkeeseenlaskija maksaa pääoman kerralla takaisin laina-ajan päätteeksi. Lainasta saatava todellinen tuotto mukautuu joukkolainamarkkinoiden kulloiseenkin markkinakorkotasoon lainan hinnan muutoksilla.

Kiinteäkorkoisten joukkolainojen markkina-arvo määräytyy lainan jäljellä olevan laina-ajan mukaan kyseiselle ajalle noteerattavan markkinakoron ja lainan nimelliskoron suhteesta.

Eniten lainan korkoriskiin vaikuttaa jäljellä oleva laina-aika ja markkinakoron muutoksen suuruus. Tappiota tulee sitä raskaammin mitä suuremmalla loikalla markkinakorot kohoavat ja mitä pidempiä lainoja sijoittajalla on salkussaan.

Suoraan joukkolainoihin varansa pannut sijoittaja voi sulkea silmänsä markkinakorkojen muutoksilta ja sijoituksensa arvonvaihteluilta pitämällä lainan eräpäivään saakka. Lainan markkina-arvon muutoksille altistuu vain se, joka myy tai ostaa joukkolainoja kesken laina-ajan.

Pitkän koron rahastoissa arvonmuutokset näkyvät joka päivä, sillä rahasto-osuuksien arvo perustuu rahaston salkussa olevien lainojen markkina-arvoon.

Korkomarkkinat noteeraavat erimittaisille joukkolainoille joka päivä markkinakorkoja, joita ammattilaiset kutsuvat myös tuotoiksi. Näillä markkinakoroilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten joukkolainojen ehdoissa määrättyjen nimelliskorkojen kanssa, vaan ne perustuvat korkomarkkinoiden kulloiseenkin kysyntään ja tarjontaan sekä esimerkiksi markkinoiden inflaatio-odotuksiin.

Markkinakoron, lainan nimelliskoron ja jäljellä olevan laina-ajan perusteella voidaan joukkolainamatematiikan perusteisiin kuuluvalla vakiokaavalla laskea yksittäisen joukkolainan hinta. Laskutoimitus ei onnistu millä tahansa taskulaskimella, mutta ei ole myöskään salatiedettä, vaan sujuu helposti esimerkiksi tavallisimpien taulukkolaskimien analyysifunktioilla.

Lainan hinnan ja hinnan muutoksen avulla sijoittajan on helpompi arvioida omaa voittoaan tai tappiotaan kuin pelkän markkinakoron ja lainan ehdoissa mainitun nimelliskoron vertailulla.

Korkosijoittajalle sijoituksen arvonkehityksen seuraaminen on oudompaa kuin osakesijoittajalle. Syy tottumattomuudelle on luonteva ja selvä: korkomarkkinat noteeraavat yksittäisille lainoille tuottoa eivätkä hintaa. Osakkeissa seuraamista helpottaa se, että pörssissä osakkeille noteerataan hintaa eikä esimerkiksi osinkotuottoa.

Vanhojen kiinteäkorkoisten joukkolainojen korkoriski ja hinnanmuutokset perustuvat lainamarkkinoiden alati muuttuviin tuottovaatimuksiin.

Pitkät markkinakorot vaihtuvat suuntaan tai toiseen joka päivä – yleensä prosenttiyksikön sadasosilla tai korkeintaan kymmenyksillä mutta joskus isommillakin rykäyksillä. Eri laina-ajoille noteerattava markkinakorko on se tuotto, jonka markkinoilla toimivat sijoittajat vaativat uusilta lainasijoituksiltaan suostuakseen ostamaan joukkolainoja.

Koska vanhojen kiinteäkorkoisten lainojen liikkeeseenlaskijan vuosittain maksama nimelliskorko on nimensä mukaisesti kiinteä, mukautuu lainojen todellinen tuotto markkinoiden kulloisiinkin tuottovaatimuksiin lainan hinnan muutoksella:

> Kiinteäkorkoisen joukkolainan arvo nousee, kun markkinakorko laskee

> Kiinteäkorkoisen joukkolainan arvo laskee, kun markkinakorko nousee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    2. 2

      Metson ralli piti – Afarak kiisi puoli tuntia

    3. 3

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    6. 6

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    7. 7

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    8. 8

      Kiina harkitsee avautuvansa lisää ulkomaisille sähköauton valmistajille

    9. 9

      Kaupankäynti Afarak Groupin osakkeella keskeytetty

    10. 10

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    2. 2

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    3. 3

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    4. 4

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    7. 7

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    8. 8

      Fiva huolissaan kotitalouksien veloista – ja yleistyneestä asuntolainamuodosta

    9. 9

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    10. 10

      Kaupankäynti Afarak Groupin osakkeella keskeytetty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    6. 6

      Tulot jopa 5000 e/kk, mutta rahat eivät silti riitä – näin hyvätuloinen suistuu köyhyyteen

    7. 7

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    8. 8

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    9. 9

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    10. 10

      Töihin peruskoulupohjalta ja ilman kokemusta, palkka jopa liki 4 000 €/kk – töitä on taas tarjolla

    11. Näytä lisää