Ulkomaankauppaa

Julkaistu:

Kaikki suomalaiset varmaan toivovat, että Nokian hankaluudet ovat väliaikaisia. Me olemme tuudittautuneet viime vuosina uskomaan, että Suomi on maailman ykkösmaa kilpailukyvyssä, korruption torjunnassa ja tietotekniikassa – tai ainakin kärkipäässä.

Me toivomme ja uskomme, että näin tulee jatkumaan hamaan iankaikkisuuteen, kerran saavutettuna, ikimuistoisena nautintana. Tuudittautuminen epärealismiin on petollista.

Ei-aineellinen vienti on kannattavaa vientiä, mutta kilpailu alalla tulee kiristymään luonnonvarojen huvetessa kaikkialla. Suomen merkittävin aineellinen luonnonvara on tulevaisuudessakin uusiutuva metsä. Siksi metsäteollisuuden vientistrategia pitäisi miettiä uudelleen. Firmoittain mietitäänkin, mutta mietitäänkö kokonaisuutta laaja-alaisesti vuosikymmenien päähän?

Metsäteollisuuden vienti on 12 miljardia euroa, neljännes koko viennistämme. Siitä paperin osuus on puolet. Toinen puolikas jakautuu massan, kartongin, sahatavaran ja muiden puutuoteteollisuuden tuotteiden välillä.

Joitakin vuosia sitten kauhisteltiin, että tanskalaiset tekevät huonekaluja suomalaisesta sahatavarasta. Se sai meidät tuntemaan itsemme banaanivaltioksi.

Keskustelua on käyty kovasti siitä, pitäisikö ponnistelut vastaisuudessa keskittää paperin vai mekaanisten jalosteiden tuottamiseen. Kysymys on kategorisesti asetettuna väärä. Vaikka valmistaisimme jokaisesta mahdollisesta rungosta ensin lautaa ja koolinkia, sitten pöytiä ja tuoleja, jäisi prosessista kuitenkin yli niin paljon hukkapuuta ja lastua, että siitä kannattaisi tuottaa mieluummin paperia kuin energiaa. Viisas metsäteollisuus tuottaa kaikissa tapauksissa molempia, sekä mekaanisen puolen tuotteita että paperia. Massan vienti sitä vastoin on kyseenalaista, senkin arvo on miljardi euroa vuodessa.

Huomio kannattaisi kiinnittää siihen, että paperi ja sahatavara ovat molemmat puolivalmisteita. Suomen ei pitäisi viedä lankkua, eikä edes vaneria, vaan kalusteita ja puutaloja. Suomen pitäisi myös viedä paperin sijaan kirjoja ja muita painotuotteita.

Paperista saadaan viennissä 600 euroa tonnilta. Kirjapainon käyttämä paperi on keskimääräistä kalliimpaa ja maksaa 1 000 euroa tonni. Paperin lähtiessä painosta painoarkkeina sen hinta kaksinkertaistuu ja kirjana lähtiessä kolminkertaistuu. Suomen ei tulisi viedä paperirullia vaan kirjalaatikoita.

Tällainen strategia ei vielä parikymmentä vuotta sitten olisi ehkä ollut mahdollinen tai se olisi ainakin ollut hyvin hankala.

Nykyään tilanne on muuttunut. Eurooppa on markkina-alue ja käsikirjoitukset siirtyvät maasta toiseen hetkessä. Painotuotteiden taitto ja suunnittelu voi tapahtua missä hyvänsä. Kuljetusongelmaa ei ole.

Metsäteollisuuden asiana ei ole ajaa tällaista politiikkaa suoranaisesti, mutta välillisesti asia kuuluu myös sille.

Paperiteollisuuden asiakas on usein ulkomainen painotalo ja asiakkaan kanssa kilpailu ei ole viisasta. Ei sahankaan tarvitse suunnitella huonekaluja.

Sen sijaan kirjapainojen kannattaisi pohtia niitä mahdollisuuksia ja velvoitteita, joita nykyinen EU ja nopea tiedonvälitys yhdessä tarjoavat.

Kirjoittaja on tietokirjailija ja tekniikan tohtori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    2. 2

      Hallitus selvittää kolmen valtionyhtiön listaamista pörssiin – ”Nyt tarvitaan poliittista päätöksentekoa”

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    5. 5

      Lännen Media: Posti on kiinnostunut saattohoidon järjestämisestä Turussa

    6. 6

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    7. 7

      Suomeen suunnitellaan uutta 50 miljoonan euron datakeskusta

    8. 8

      Kiinalle toinen luottoluokituksen pudotus – paisuva velka lisännyt riskejä

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    2. 2

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    3. 3

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Nella, 16, johtaa pian Kotipizzaa – yhden päivän

    9. 9

      ”Hän sanoi hinnan ja ajattelin, että ei helkkari” – välittäjän arvio talosta järkytti Pakarisen pariskuntaa

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    9. 9

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    10. 10

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    11. Näytä lisää