Perinteiset pankkikortit ovat tehneet tehtävänsä

Julkaistu:

Pankit haluavat korvata perinteiset pankkikortit nykyaikaisimmilla kansainvälisillä maksu- ja luottokorteilla. Pankit perustelevat muutoshaluaan sillä, että ne haluavat päästä eroon tappiota tuottavasta korttibisneksestä. Pankit ovat antaneet pankkikortit ilmaiseksi tai niistä on peritty hyvin pieni maksu. Jatkossa pankit haluavat tehdä korteista oikeaa bisnestä.

Perinteiset pankkikortit ovat jäämässä ilman erillistä päätöstäkin uusien korttien jalkoihin. Ensi vuonna magneettijuovaan perustuvia pankkikortteja aletaan vaihtaa turvallisemmiksi sirukorteiksi. Lisäksi asiakkaat ovat vaihtaneet pankkikorttejaan kansainvälisiksi maksukorteiksi, joissa on myös pankkikorttiominaisuus.

Pankkien halu ryhtyä tekemään bisnestä myös korteilla on ymmärrettävää. Tappiollisten toimintojen kompensoiminen muista toiminnoista saatavilla tuotoilla on vaikeutunut. Kovan kilpailun seurauksena lainamarginaalit ovat niin alhaalla, ettei ristiinsubventoimiselle ole suuria mahdollisuuksia. Myös Rata on kiinnittänyt huomiota pankkien tuotekohtaiseen kannattavuuteen.

Perustelut nykyisen korttibisneksen tappiollisuudesta eivät ole täysin kestäviä. Ilmaiseksi tai hyvin pientä maksua vastaan annetut kortit eivät sinänsä tuota mitään, mutta korttien käyttö on tuonut pankeille säästöjä monilla muilla alueilla. Kortit ovat olleet tärkeä askel siinä kehityksessä, jossa pankit ovat pystyneet sulkemaan konttoreitaan ja vähentämään tuhansia toimihenkilöitä. Säästöjä on tullut myös sitä kautta, että esimerkiksi kaupoista tulevien kolikoiden ja rahanippujen laskeminen on vähentynyt huomattavasti.

Pankkien kiinnostuksen kansainvälisiin maksu- ja luottokortteihin ymmärtää myös siitä syystä, että pankkeja kiinnostaa nimenomaan korttien luotto-ominaisuus. Pankit toivovat asiakkaittensa liittävän kortteihinsa kuukauden maksuajan lisäksi myös luotto-ominaisuuden. Korttiluotto on pankeille huomattavasti kannattavampaa kuin perinteinen pankkilaina.

Korttiluottojen korkotaso on aivan eri tasoa kuin esimerkiksi julkisuudessa paljon käsiteltyjen asuntoluottojen. Korttiluotto on pankeille korkean korkotason lisäksi muutenkin kustannustehokasta, koska se tarvitsee myöntää vain kerran.

Asiakkaiden kannalta korttien turvallisuuden lisääminen on hyvä asia. Kansainväliset maksuaika- ja luottokortit maksavat asiakkaille kuitenkin huomattavasti perinteistä pankkikorttia enemmän. Lisäksi kauppa joutuu maksamaan jatkossa pankeille jokaisesta ostoksesta keskimäärin yhden prosentin suuruisen maksun samaan tapaan kuin ne nykyisin maksavat Luottokunnalle sen luottokorttien käytöstä. Pankit voivat rahastaa myös pankkien välisen siirtohinnoittelun kautta. Kaikki lisäkustannukset tulevat tavalla tai toisella kuluttajien maksettaviksi.

Korteista aiheutuvien kustannusten siirtämisessä suoraan korttien käyttäjien maksettavaksi ei ole sinänsä mitään moitittavaa. Samansuuntaista kehitystä on tapahtunut monilla muillakin aloilla.

Pankkien kannalta nykyisen kaltainen pankkikorttimalli on tehnyt tehtävänsä. Kuluttajille aiheutuvien kustannusten lisäämisessä pitää kuitenkin olla varovainen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    2. 2

      Seppälää haetaan konkurssiin

    3. 3

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    4. 4

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    7. 7

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    8. 8

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    9. 9

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    10. 10

      Total ostaa Maerskin öljy- ja kaasuliiketoiminnan 7,5 miljardilla dollarilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    3. 3

      Seppälää haetaan konkurssiin

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    8. 8

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    9. 9

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    10. 10

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    11. Näytä lisää