Osakkeiden äänivaltaeroei ole suuri ongelma

Julkaistu:

Euroopan komissio yritti yritysvaltausdirektiivin säätämisen yhteydessä viime vuonna poistaa lainsäädännöllisesti osakkeiden äänivaltaerot. Komissio ei onnistunut tavoitteessaan, vaan EU:n jäsenvaltiot kävelivät komission yli. Lähinnä Pohjoismaiden aktiivisen lobbauksen ansiosta yritysvaltausdirektiiviin kirjattiin poikkeama, joka sallii jatkossakin osakesarjojen jakamisen enemmän ja vähemmän äänivaltaa sisältäviin osakkeisiin.

Komission esitys äänivaltaerojen poistamiseksi oli periaatteessa ihan oikea. Yhdenmukainen käytäntö osakkeiden äänimäärissä olisi markkinoiden toimivuuden kannalta hyvä asia. Valta pörssiyhtiössä pitäisi olla suoraan suhteessa siihen, kuinka paljon yritykseen on sijoittanut varoja.

On kuitenkin hyvä, ettei komission esitys mennyt läpi. Äänivaltaerojen poistaminen lainsäädännön keinoin ei ole oikea tapa toimia. Se olisi johtanut pitkiin ja vaikeisiin oikeudenkäynteihin, koska äänivaltaansa menettäneet olisivat todennäköisesti hakeneet korvausta. Esimerkiksi ruotsalainen Wallenbergin suku vertasi komission esitystä varkauteen. Wallenbergien käsityksen mukaan komission esityksessä oli kysymys omaisuuden anastamisesta. Wallenbergit pitävät valtaa monissa yhtiöissä merkittävien äänivaltaerojen turvin.

Helsingin pörssissä on paljon yhtiöitä, joilla on kaksi erillistä osakesarjaa. Huolimatta äänivaltaerosta osakkeiden arvostuksissa ei ole suuria eroja. Muutos on 1980-lukuun verrattuna suuri. Silloin äänivaltaisista osakkeista maksettiin jopa kaksinkertaisia hintoja pienemmän äänivallan osakkeisiin verrattuna. Tällä hetkellä äänivaltaisempi osake on keskimäärin 53 senttiä kalliimpi kuin vähemmän äänivaltainen osake.

Monissa pörssiyhtiöissä kahdesta osakesarjasta on jo luovuttu vapaaehtoisesti. Ongelmatonta osakesarjojen yhdistäminen ei ole. Esimerkiksi lääkekonserni Orionissa omistajat hylkäsivät noin vuosi sitten yhtiön johdon esittämän osakesarjojen yhdistämisen. Yhtiön johto perusteli osakesarjojen yhdistämistä markkinoiden paineilla, sillä kansainvälisten sijoittajien uskotaan vieroksuvan osakesarjojen äänivaltaeroja.

Professori Vesa Puttosen mielestä äänivalta ei kiinnosta sijoittajia. Hän itse ostaisi vähemmän äänivaltaisia osakkeita, koska ne ovat tyypillisesti paljon likvidimpiä. Osakevaihto on Puttosen mielestä tärkeämpää kuin äänivalta ja sen merkitys tulee edelleen kasvamaan.

Osakkeiden äänivaltaero ei ole merkittävä ongelma. Sijoittajat tietävät sijoitusta tehdessään, onko yhtiön osakesarjoilla äänivaltaeroja. Jos sijoittaja haluaa valtaa, hänen pitää ostaa äänivaltaisempia osakkeita. Näin ei käytännössä useinkaan toimita, koska eriäänisten osakkeiden hintaerot ovat pieniä. Sijoittajien kannalta saattaa olla hyvä asia, että yrityksellä on selkeä vastuullinen ja valtaa käyttävä omistaja.

Äänivaltaero on ylimenokauden työkalu, joka helpottaa esimerkiksi sukuyhtiöiden listautumista pörssiin. Osakkeiden äänivaltaerot tulevat kuitenkin pikku hiljaa markkinoiden paineessa poistumaan ilman lainsäädäntöäkin. Äänivallasta ei enää makseta, ja osakkeen arvon kehittymisen kannalta osakkeen likviditeetin merkitys on äänivaltaa suurempi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    3. 3

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    4. 4

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    5. 5

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    6. 6

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      Luvut paljastavat isot erot – katso, miten suuren osan eläkkeestäsi maksat itse

    9. 9

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    10. 10

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    3. 3

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    4. 4

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    5. 5

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää