Indeksisijoittajaei arvaile turhia

Julkaistu:

Sijoitus: Indeksirahastoja ei ole vielä kaikkiin tarpeisiin,eikä indeksin valinta ole samantekevää
Sijoitusmarkkinoilla suositaan nyt voimakkaasti aktiivista ja näkemyksellistä sijoittamista. Vähän yllättäen tämä lisää myös passiivisen indeksisijoittamisen mielekkyyttä.

Sijoittajille tarjotaan esimerkiksi hedge- eli riskirahastoja, joiden salkunhoidon ideana on etsiä markkinoilta hinnoitteluvirheitä. Hinnoitteluvirheitä pyritään hyödyntämään velka- ja johdannaisvipujen avulla.

Spekulatiivisten sijoitusten lisääntyminen on sijoitusmarkkinoiden toiminnalle hyödyllistä. Tehokkaiden markkinoiden oletuksiin kuuluu, että kaikki mahdollinen markkinoita koskeva tieto on otettu huomioon sijoituskohteiden hinnoittelussa.

Mitä enemmän markkinoilla toimii aktiivisia sijoittajia, sitä paremmin tehokkaiden markkinoiden oletus toteutuu. Tehokkailla markkinoilla kellään ei pitäisi olla tiedollista tai muuta ylivoimaa tuottojen saamiseksi.

Indeksisijoittamista sanotaan passiiviseksi sijoittamiseksi. Periaatteessa indeksirahasto sisältää valitun markkinaindeksin arvopaperit niiden markkina-arvojen mukaisin painotuksin, eikä aktiivisia valintoja muuten tehdä. Indeksisijoittaja tavoittelee keskimääräistä tuottoa mahdollisimman pienin kustannuksin. Indeksisijoittamista voi harrastaa kaikilla markkinoilla, joilta löytyy vertailuindeksi. Käytännössä idea ei kuitenkaan aina toimi.

Indeksirahastotkaan eivät ole ihan samanlaisia. Eroja syntyy kohdemarkkinoiden ja vertailuindeksien valinnasta, kuluista sekä hiukan myös käytännön sijoitustoimista.

Indeksi- ja hedge-sijoittajien tavoitteet ovat lähes vastakkaiset. Hedge-sijoittaja hakee markkinoista riippumatonta positiivista jatkuvaa tuottoa. Indeksisijoittaja sietää myös markkinoiden laskusta johtuvia tappioita, koska tuotto-odotus on pitkällä tähtäimellä hyvä. Osa hedge-sijoittajista pyrkii välttämään tappioita melko kovin kustannuksin, osa hakee kovia voittoja kovalla tappioriskillä.

Suomen osakemarkkinat ovat paras esimerkki siitä, että indeksirahasto ei välttämättä ole lääke kaikkiin vaivoihin. Tuoreimman rahastoraportin mukaan ainoat Suomeen sijoittavat indeksirahastot, Seligsonin indeksiosuusrahasto ja indeksirahasto kuuluvat muutaman heikoimmin tuottaneen rahaston joukkoon sekä viiden, kolmen että yhden vuoden tuotoilla.

Seligsonin rahastot käyttävät viiteindeksinä Hex 25 -indeksiä, jossa on mukana pörssin 25 vaihdetuinta osaketta. Osakkeet ovat mukana markkinapainoin, mutta yksittäisen yhtiön painoarvo rajoitetaan kymmeneen prosenttiin indeksin neljännesvuosittaisissa tarkistuksissa.

Suomen keskittyneillä markkinoilla Nokia, UPM, Stora-Enso ja TeliaSonera kattavat yhdessä noin 40 prosenttia indeksirahastojen salkusta. Fortum ja Sampo nostavat kuuden yhtiön painoarvon jo yli 50 prosentin.

Helsingin pörssissä suomalainen indeksisijoittaja joutuu siis ottamaan runsaasti yhtiökohtaista riskiä, vaikka indeksisijoittamisen ideana on sijoittaa kokonaisiin markkinoihin. Yhtiökohtainen riski on myös toteutunut viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana, kun osakemarkkinoilla ovat nousseet voimakkaimmin pienten ja runsaasti osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeet ja sijoittajat ovat joutuneet pettymään erityisesti Nokian kehitykseen.

Eurooppaan sijoittavat indeksirahastot sijoittuvat tuottovertailuissa oikeaoppisesti puolen välin kahta puolta. Mielenkiintoisesti niissäkin vertailuindeksin laajuus on vaikuttanut viimeaikaisilla osakemarkkinoilla.

Kaikkein suurimpia yhtiöitä painottavat indeksit ja rahastot jäävät tällä hetkellä tuotoissa jälkeen laajemmille myös keskikokoisia yrityksiä sisältäville indekseille.

Suosittuja Stoxx 50- ja Euro Stoxx 50 -indeksejä kuvaa, että Suomesta näihin indekseihin mahtuu vain Nokia. Nämä indeksit eivät siten kuvaa kovin hyvin viime vuonna virinnyttä kiinnostusta pieniin yhtiöihin. MSCI Europe sisältää noin 600 yritystä, joten viimeaikainen kehitys on suosinut sitä. MSCI Pan Euro -indeksissä yhtiöitä on reilut 200.

Suomessa myytävissä indeksirahastoissa sijoitusstrategiana on yleensä sijoittaa indeksin yhtiöihin markkinapainojen mukaan. Poikkeuksena on oikeastaan vain Conventumin ja Mandatumin tehostetut indeksirahastot. Conventumin tehostetuissa rahastoissa käytetään aktiivisesti johdannaisvipua, jolloin osakeriski voi olla yli tai alle sata prosenttia pääomista. Mandatumin rahastossa pelataan osakkeiden pienillä yli- ja alipainotuksilla.

Myös muut rahastot käyttävät johdannaisia ja pieniä painotuseroja silloin, kun ne tasapainottavat rahasto-osuuksien lunastusten ja merkintöjen eroja. Näin indeksirahastot pärjäävät vertailussa myös osingot sisältäville tuottoindekseille.

Sekä Conventumin että Mandatumin tehostetut indeksirahastot ovat parin vuoden ajan kyenneet lupauksensa mukaisesti voittamaan vertailuindeksinsä hiuksenhienosti.

– Aina kun pyritään lisätuottoon, voi tulla myös sitä toista puolta, Sampo Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen kuitenkin muistuttaa.

Indeksirahastojen tuottovertailut ovat ongelmallisia, sillä todellisia eroja ei synny kovin paljon, ja suuri osa niistä johtuu noteeraushetkestä. Päivän arvo voi olla sidottu kello 13, 15 tai 16 markkinatilanteeseen. Eurooppalaisten indeksien päätöskurssi lasketaan yleensä kello 18.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    3. 3

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    9. 9

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    10. 10

      Tavallinen vai itsepalvelukassa? Toinen on jopa neljä kertaa nopeampi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    6. 6

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    7. 7

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    10. 10

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää