Kreikka ylikunnossaolympialaisten alla

Kreikan talous on kasvanut parina viime vuonna nopeasti, ja Kreikka on tätä kautta kuronut elintasokuilua kiinni. Silti Kreikka kuuluu edelleen euroalueen köyhiin maihin ja myös työttömyys on suurta: nykyinen yhdeksän prosentin työttömyysaste on sama kuin Suomessa.

Kasvun odotetaan jatkuvan olympialaistenkin vauhdittamana tänä vuonna edelleen neljän prosentin tuntumassa. Kasvu ylittää niin sanotun potentiaalituotannon kasvuvauhdin jopa parilla prosentilla. Lähes sama vauhti jatkuu ensi vuonna, vaikka olympialaisten ylimääräinen veto loppuu, kun maailmantalouden nousu vahvistuu, ja myös euroalueen odotetaan viimein pääsevän irti taantumasta. Kreikan ylikunnosta ja kasvun rajoittimista kielivät kuitenkin suuri vaihtotasevaje, nopea inflaatio ja ehkä ennen kaikkea julkisen talouden kasvavat vajeet ja edelleen yli sadan prosentin velkaantuneisuus.

Kreikan suuresta julkisesta velasta ei enää juuri tehdä erityistä numeroa sen jälkeen, kun Irlanti kykeni omalla onnistuneella kasvustrategiallaan ja EU:n rakennerahastojen tuella pääsemään vastaavasta velkataakasta eroon. Kreikan julkista velkaa ja ennen kaikkea alijäämää on kuitenkin alkanut kasvattaa eräiden määrittelyjen mukaan leväperäinen julkisen talouden hoito. Viime vuoden tavoitteena oli vajaan prosentin vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja nyt on ajauduttu jo yli kolmen prosentin rajan. Pelkona on, että parin vuoden takainen Portugalin tapainen tilastokorjaus paisuttaa edelleen viime vuoden vajetta.

Tilastotarkistukset melkein varmasti ajavat Kreikan alijäämän myös tänä vuonna yli kolmen prosentin rajan, koska enää ei ehditä reagoida uusilla toimenpiteillä, jotka purisivat tänä vuonna. Kreikalla lienee edessä vähintään tiukat keskustelut liiallisen alijäämän menettelystä, vaikka Saksa ja Ranska onnistuivat omalla kohdallaan saamaan lisäaikaa. Samalla tulee testatuksi, sovelletaanko suuriin ja pieniin euromaihin eri standardeja.

Kreikkaa koskevat leväperäisyyssyytökset saavat tukea tilastoista. Virkamiesten palkat ja sosiaaliset tulonsiirrot ovat kasvaneet pari prosenttia budjetoitua enemmän. Erityisesti viime syksynä hyväksytty sosiaalipaketti kasvattaa menoja myös tänä ja ensi vuonna. Verotusta on samaan aikaan kevennetty. Tässä on kyse myös hallituksen vaihtumisesta – maaliskuussa valtaan nousi Uusi demokratia Costas Karamanlisin johdolla, vanhat "synnit" tehtiin Pasok-puolueen hegemonian aikana. Uusi hallitus on sitoutunut uuteen talouspolitiikkaan, mutta kurssin muutos vie aikaa. Erityisen tärkeä pidemmän aikavälin linjaus on Kreikan taloutta vaivaavan korruption kitkeminen. Työmarkkinapolitiikka on yhtä lailla kuuma peruna.

Hallituksella on iso urakka edessään. Perusongelmia ovat edelleen puutteellinen infrastruktuuri kasvukeskusten ulkopuolella, lainsäädäntö, byrokraattinen hallinto ja verotus. Ulkomaisten suorien sijoitusten puutteen nähdään olevan seurausta näistä vaikeuksista, joita on aiemminkin yritetty korjata.

Kreikan julkista taloutta koskevat tilastot ovat myös joutuneet silmätikuksi. Kreikka joutui jo tarkistamaan velkatilastoja, mikä on nostanut velkaantumislukuja. Tässä vaiheessa epäillään julkisia menoja eräiltä osin alitilastoiduiksi. Sosiaaliturvarahastojen ja EU-rahoituksen tilastointi on parina viime vuonna ollut ilmeisen summittaista.

Viime joulukuussa julkaistu Kreikan vakausohjelman tarkistus herätti kritiikkiä lähinnä sen takia, että siinä ei esitetty pidemmän aikavälin laskelmia väestön ikääntymisen vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen. Toisista yhteyksistä tiedetään, että myös Kreikassa ikääntyminen tulee kasvattamaan runsaasti julkisia menoja. Kun nyt on pelättävissä, että jo nykytilanne on aiemmin arvioitua heikompi, tällaisten kestävyyslaskelmien puute ja varautumattomuus tuleviin menotarpeisiin on varsinainen Damokleen miekka.

Kreikan taloudella on tietenkin myös ilmiselviä vahvuuksia, joista keskeinen on ehkä viime vuosien toteutunut vahva talouskasvu. Talouskasvu luo dynamiikkaa ja tuo työpaikkoja ja ennen pitkää myös ulkomaisia sijoituksia. Kreikka on itse investoinut vahvasti infrastruktuuriin muun muassa EU:n rahoituksen avulla ja on tätä kautta vahvistanut talouskasvun perustaa.

Kreikka ei ole onnistunut toistaiseksi kovin hyvin hankkimaan ulkomaisia suoria sijoituksia, mutta esimerkiksi olympialaisten tuoma julkisuus voi auttaa. Matala lähtötaso mahdollistaa osaltaan komeita kasvulukujakin.

Suomen kannattaa seurata Kreikan tapahtumia, myös muita kuin olympiauutisia. Kreikan viime vuosien talouskehitys muistuttaa useissa suhteissa Suomen aikaisempaa kehityskaarta. Kreikka ottaa nyt kiinni muuta euroaluetta, nopea talouskasvu pitää yllä vaihtotasevajetta ja inflaatiota. Julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin, mikä kasvattaa julkista vajetta.

Elokuvateattereissa pyörivässä "Troijan sodassa" eräs kaikkien aikojen supersankareista, Akilleus, tekee suomalaisiakin urheilun ystäviä sykähdyttävän huikean keihäänheittosuorituksen ja osallistuu useisiin muihinkin kamppailulajeihin ennen sortumistaan. Myös Kreikan taloudella on omat herkät kantapäänsä, mutta pidemmän aikavälin näkymät ovat vähintään kohtuulliset.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    2. 2

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    3. 3

      Pääekonomisti: Ranskan päätöksillä paljon väliä suomalaisille

    4. 4

      Pelot helpottivat – kulta halpeni vauhdilla

    5. 5

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    6. 6

      Italian luottoluokituksen lasku ei ollut yllätys – ”Ongelmat ovat vielä edessä ja ratkeamatta”

    7. 7

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    8. 8

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    9. 9

      Näkökulma: Ranska pelaa kovien panosten talousrulettia

    10. 10

      ”Toiselle loppusiivoukseksi riittää, että imuroi huoneen keskeltä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    2. 2

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    3. 3

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    4. 4

      Näkökulma: Ranska pelaa kovien panosten talousrulettia

    5. 5

      ”Toiselle loppusiivoukseksi riittää, että imuroi huoneen keskeltä”

    6. 6

      Puhelimet pois turisteilta – tässäkö Suomen uusi matkailuvaltti?

    7. 7

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    8. 8

      Nordean pankkipalveluiden katko ohi – kortit ja verkkopankki jälleen käytössä

    9. 9

      Valuutta­markkinoilla jeni ja rupla vahvistuvat – odotukset talouskasvusta viriävät

    10. 10

      Pelot helpottivat – kulta halpeni vauhdilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pankkia vaihtamalla voi säästää yli tuhat euroa vuodessa

    2. 2

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    3. 3

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    4. 4

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    5. 5

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    6. 6

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    7. 7

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    8. 8

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    9. 9

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    10. 10

      Nordea: Varatkaa käteistä sunnuntaiksi

    11. Näytä lisää