Kreikka ylikunnossaolympialaisten alla

Julkaistu:

Kreikan talous on kasvanut parina viime vuonna nopeasti, ja Kreikka on tätä kautta kuronut elintasokuilua kiinni. Silti Kreikka kuuluu edelleen euroalueen köyhiin maihin ja myös työttömyys on suurta: nykyinen yhdeksän prosentin työttömyysaste on sama kuin Suomessa.

Kasvun odotetaan jatkuvan olympialaistenkin vauhdittamana tänä vuonna edelleen neljän prosentin tuntumassa. Kasvu ylittää niin sanotun potentiaalituotannon kasvuvauhdin jopa parilla prosentilla. Lähes sama vauhti jatkuu ensi vuonna, vaikka olympialaisten ylimääräinen veto loppuu, kun maailmantalouden nousu vahvistuu, ja myös euroalueen odotetaan viimein pääsevän irti taantumasta. Kreikan ylikunnosta ja kasvun rajoittimista kielivät kuitenkin suuri vaihtotasevaje, nopea inflaatio ja ehkä ennen kaikkea julkisen talouden kasvavat vajeet ja edelleen yli sadan prosentin velkaantuneisuus.

Kreikan suuresta julkisesta velasta ei enää juuri tehdä erityistä numeroa sen jälkeen, kun Irlanti kykeni omalla onnistuneella kasvustrategiallaan ja EU:n rakennerahastojen tuella pääsemään vastaavasta velkataakasta eroon. Kreikan julkista velkaa ja ennen kaikkea alijäämää on kuitenkin alkanut kasvattaa eräiden määrittelyjen mukaan leväperäinen julkisen talouden hoito. Viime vuoden tavoitteena oli vajaan prosentin vaje suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja nyt on ajauduttu jo yli kolmen prosentin rajan. Pelkona on, että parin vuoden takainen Portugalin tapainen tilastokorjaus paisuttaa edelleen viime vuoden vajetta.

Tilastotarkistukset melkein varmasti ajavat Kreikan alijäämän myös tänä vuonna yli kolmen prosentin rajan, koska enää ei ehditä reagoida uusilla toimenpiteillä, jotka purisivat tänä vuonna. Kreikalla lienee edessä vähintään tiukat keskustelut liiallisen alijäämän menettelystä, vaikka Saksa ja Ranska onnistuivat omalla kohdallaan saamaan lisäaikaa. Samalla tulee testatuksi, sovelletaanko suuriin ja pieniin euromaihin eri standardeja.

Kreikkaa koskevat leväperäisyyssyytökset saavat tukea tilastoista. Virkamiesten palkat ja sosiaaliset tulonsiirrot ovat kasvaneet pari prosenttia budjetoitua enemmän. Erityisesti viime syksynä hyväksytty sosiaalipaketti kasvattaa menoja myös tänä ja ensi vuonna. Verotusta on samaan aikaan kevennetty. Tässä on kyse myös hallituksen vaihtumisesta – maaliskuussa valtaan nousi Uusi demokratia Costas Karamanlisin johdolla, vanhat "synnit" tehtiin Pasok-puolueen hegemonian aikana. Uusi hallitus on sitoutunut uuteen talouspolitiikkaan, mutta kurssin muutos vie aikaa. Erityisen tärkeä pidemmän aikavälin linjaus on Kreikan taloutta vaivaavan korruption kitkeminen. Työmarkkinapolitiikka on yhtä lailla kuuma peruna.

Hallituksella on iso urakka edessään. Perusongelmia ovat edelleen puutteellinen infrastruktuuri kasvukeskusten ulkopuolella, lainsäädäntö, byrokraattinen hallinto ja verotus. Ulkomaisten suorien sijoitusten puutteen nähdään olevan seurausta näistä vaikeuksista, joita on aiemminkin yritetty korjata.

Kreikan julkista taloutta koskevat tilastot ovat myös joutuneet silmätikuksi. Kreikka joutui jo tarkistamaan velkatilastoja, mikä on nostanut velkaantumislukuja. Tässä vaiheessa epäillään julkisia menoja eräiltä osin alitilastoiduiksi. Sosiaaliturvarahastojen ja EU-rahoituksen tilastointi on parina viime vuonna ollut ilmeisen summittaista.

Viime joulukuussa julkaistu Kreikan vakausohjelman tarkistus herätti kritiikkiä lähinnä sen takia, että siinä ei esitetty pidemmän aikavälin laskelmia väestön ikääntymisen vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen. Toisista yhteyksistä tiedetään, että myös Kreikassa ikääntyminen tulee kasvattamaan runsaasti julkisia menoja. Kun nyt on pelättävissä, että jo nykytilanne on aiemmin arvioitua heikompi, tällaisten kestävyyslaskelmien puute ja varautumattomuus tuleviin menotarpeisiin on varsinainen Damokleen miekka.

Kreikan taloudella on tietenkin myös ilmiselviä vahvuuksia, joista keskeinen on ehkä viime vuosien toteutunut vahva talouskasvu. Talouskasvu luo dynamiikkaa ja tuo työpaikkoja ja ennen pitkää myös ulkomaisia sijoituksia. Kreikka on itse investoinut vahvasti infrastruktuuriin muun muassa EU:n rahoituksen avulla ja on tätä kautta vahvistanut talouskasvun perustaa.

Kreikka ei ole onnistunut toistaiseksi kovin hyvin hankkimaan ulkomaisia suoria sijoituksia, mutta esimerkiksi olympialaisten tuoma julkisuus voi auttaa. Matala lähtötaso mahdollistaa osaltaan komeita kasvulukujakin.

Suomen kannattaa seurata Kreikan tapahtumia, myös muita kuin olympiauutisia. Kreikan viime vuosien talouskehitys muistuttaa useissa suhteissa Suomen aikaisempaa kehityskaarta. Kreikka ottaa nyt kiinni muuta euroaluetta, nopea talouskasvu pitää yllä vaihtotasevajetta ja inflaatiota. Julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin, mikä kasvattaa julkista vajetta.

Elokuvateattereissa pyörivässä "Troijan sodassa" eräs kaikkien aikojen supersankareista, Akilleus, tekee suomalaisiakin urheilun ystäviä sykähdyttävän huikean keihäänheittosuorituksen ja osallistuu useisiin muihinkin kamppailulajeihin ennen sortumistaan. Myös Kreikan taloudella on omat herkät kantapäänsä, mutta pidemmän aikavälin näkymät ovat vähintään kohtuulliset.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    6. 6

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    9. 9

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    10. 10

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää