Onko Euroopan unionintietoyhteiskuntastrategia kestävä?

Julkaistu:

Keskusteltaessa tietoyhteiskuntastrategioista esille nousee kysymys siitä, mikä tietoyhteiskuntastrategioiden suhde on televiestintämarkkinoiden vapauttamiseen. Markkinoiden vapauttaminen myös televiestinnässä oli pääkysymys Euroopan komission Bangemann-raportissa vuonna 1993 ja Action Planissa vuonna 1994. Markkinoiden liberalisointi voi olla se aloite, joka nousee voimakkaimmin esille niistä tietoyhteiskunta-aloitteista, joista keskusteltiin jo 1990-luvun alkupuolella Euroopassa.

Televiestintämarkkinoiden vapauttaminen pitää ymmärtää olennaisena osana EU:n tietoyhteiskuntastrategiaa. Vaikka erilaisia käsityksiä tietoyhteiskuntastrategian osista ja suunnasta on ollut esillä, EU:n yleinen strategia voidaan nähdä vastauksena teknologian ja kansainvälisen talouden kehitykselle ja yleisesti osana markkinoiden vapauttamista. Voidaan otaksua, että yhteisymmärrys EU:n tietoyhteiskuntastrategiasta on varsin laaja EU-maiden päätöksentekijöiden keskuudessa. Toki yhteisymmärrys heilahtelee ja eri yksityiskohdat painottuvat riippuen kyseisen maan kehitysvaiheesta ja toimijoista.

EU:n televiestintämarkkinoiden ja radio- ja TV-markkinoiden strategioissa voidaan nähdä selvä eroavuus. Televiestintämarkkinoiden kehittämisessä painopiste on selvästi ollut vapauttamisen ja deregulaation puolella. Esimerkiksi markkinoilla toimiville yksityisille yhtiöille on annettu vapaus investoida televiestintäverkkoihin.

EU:n strategia radio- ja TV-toiminnassa painottaa kulttuuripolitiikkaa, ja sen voidaan väittää olevan julkisen edun logiikan hallinnassa. Media-alalla poliittisena pyrkimyksenä on ollut säilyttää julkinen sfääri, joka edustaa moniarvoisuutta ja kansallista itsemääräämistä. Tavoite on ollut tarjota moninainen media-kokonaisuus, joka sisältää sekä julkisia että yksityisiä mediatoimijoita.

EU:n tavoitteena on yhtenäistää televiestinnän ja radio- ja TV-toiminnan strategiat yhteen yleiseen tietoyhteiskuntastrategiaan. Tämän vuoksi EU:ssa on jouduttu ottamaan huomioon eriäviä intressejä, kuten vastakohtaparit taloudelliset ja kulttuuriset intressit sekä paikalliset ja globaalit intressit.

1990-luvun alkupuolen jälkeen painopiste EU:n laatimissa tietoyhteiskuntakehittämistavoitteissa on selvästi ollut taloudellisissa intresseissä. Tämä ei koske pelkästään televiestintämarkkinoiden kehittämistä. Myös mediapuolella edellytykset ja intressit ylläpitää laajaa niin sanottua public service -toimintaa ovat muuttuneet. Muutokset, joilla on ollut vaikutuksia muun muassa public service -yhtiöiden organisaatioon, talouteen sekä ohjelmatarjontaan, ovat seurausta yhtiöiden taloudellisista realiteeteista, kiristyvästä kilpailutilanteista – ja ilmiselvästi myös sovelletusta strategiasta tai politiikasta.

On kyseenalaista, voidaanko nykyisellä tietoyhteiskuntastrategialla ylläpitää ja turvata tiedon, informaation, ideoiden, mielipiteiden ja kulttuuristen aktiviteettien vapaa ja tasapainoinen liikkuvuus. Jos tavoitteena on saada kokonaiskuva ajetusta tietoyhteiskuntastrategiasta eikä vain tietystä taloudellisesta tai teknologisesta näkökulmasta, pitäisi myös ottaa huomioon sovelletun strategian seuraukset ja sen vaihtoehdot. Ainoaa oikeaa tietä ei ole.

Väitettä EU:n tietoyhteiskuntastrategian kestämättömyydestä voidaan perustella sillä, että EU:n johtavat päätöksentekijät, strategianlaatijat ja markkinatoimijat eivät ole ottaneet riittävästi huomioon tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Toisin sanoen kehitys digitaaliseen tietoyhteiskuntaan tai talouteen on ehkä liian sinisilmäisesti annettu mennä vapaan markkinalogiikan mukaan.

Kirjoittaja on media- ja tekijänoikeuden tutkija Vaasan yliopistossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    2. 2

      AL: Taloyhtiö vastuussa leikkipaikan turvallisuudesta – vaikkei talossa edes asuisi lapsia

    3. 3

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    4. 4

      Suomalaisten talousluottamus nousi uuteen ennätykseen

    5. 5

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    6. 6

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    7. 7

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    8. 8

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    9. 9

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    10. 10

      BBC: Yhdysvallat saattaa kieltää läppärit kaikilla kansainvälisillä lennoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Täältä saat parhaan koron talletukselle – ”On houkuteltava asiakkaita”

    3. 3

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    4. 4

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    5. 5

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    8. 8

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    9. 9

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    10. 10

      BBC: Yhdysvallat saattaa kieltää läppärit kaikilla kansainvälisillä lennoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    3. 3

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    4. 4

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    5. 5

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    9. 9

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää