Korkojen aikakausi lähestyy

Julkaistu:

Yksi pääsky ei tee kesää, eikä yhden kuukauden kestänyt normaali työllisyyden kasvu ja hintojen nousu Amerikassa liioin tarkoita, että Yhdysvaltain keskuspankki olisi haudannut pelkonsa taloudellisesta pahoinvoinnista ja deflaatiosta. Mutta tulee aika, jolloin maailman korkotaso alkaa jälleen nousta keskuspankkien valmistautuessa torjumaan ylöspäin hiipivää inflaatiota.

Kun tuo hetki koittaa – tapahtuipa se tänä keväänä, vuonna 2005, 2006 tai 2007 – Yhdysvallat ja globaali talous joutuvat kohtaamaan uudenlaisia taloudellisen haavoittuvuuden pisteitä. Nämä heikot kohdat heijastavat kolmen viime vuoden aikana koettua menestystä, rahatalouden elvytyksen käyttämisessä tuotannon laskun patoamiseen ja työttömyyden hillitsemiseen.

Lyhytaikaiset korot ovat hämmästyttävän alhaalla: euroalueella vain kahdessa prosentissa, Yhdysvalloissa yhdessä ja Japanissa nollassa prosentissa. Ekspansiivinen rahapolitiikka on ollut menestyksekästä, mutta vain siksi, että se on ajanut korkotason historiallisen alas ja sijoittajat on saatu vakuuttumaan siitä, että lainakustannukset säilyvät nykytasollaan vielä pitkään.

Rahatalouden elvytyksen merkittävin seuraus on ollut varallisuushintojen nousu: mikä tahansa voittoa, osinkoa tai korkoa tuottava muuttuu huomattavasti houkuttelevammaksi ja arvokkaammaksi rahassa mitattuna, kun korot ovat erittäin alhaalla ja kun niiden odotetaan siellä myös pysyvän. Tämä selittää kuilun, joka erottaa toisistaan yhtäältä kiinteistöjen nykyiset hinnat USA:ssa, osakkeiden hinnat New Yorkissa, Lontoossa ja Frankfurtissa. Korko-odotukset selittävät pitkäaikaisten obligaatioiden hinnat kaikkialla maailmassa ja toisaalta sen, millainen niiden perusarvon voitaisiin tavanomaisissa oloissa odottaa olevan.

Mitä siis tapahtuu, kun keskuspankit alkavat nostaa korkoja? Vuonna 1994 lyhyiden korkojen kohoaminen johti pitkien korkojen nousuihin ja pitkäaikaisten obligaatioiden hinnanlaskuihin. Pitkien korkojen nousut olivat vähintään kaksinkertaisia suhteessa siihen, mitä tuon ajan taloustieteelliset standardimallit ennustivat. Lisäksi korot nousivat huomattavasti enemmän maailman syrjäisissä kehittyvissä talouksissa kuin teollisuusmaiden ydinjoukossa.

Näin ollen ensimmäinen meitä uhkaava huolenaihe vuodesta 2005 alkaen, jolloin maailman korkotaso kaikkien todennäköisimmin nousee, on uusi rahoituskriisien aalto nousevilla markkinoilla. Meksikon, Brasilian, Turkin, Argentiinan, Korean, Malesian ja Thaimaan kaltaisten maiden kohdalla 1990-luvun aikakirjat osoittavat, että korkoerot voivat kasvaa ja pääomavirrat muuttaa suuntaa hämmästyttävän nopeasti riippumatta siitä, kuinka suotuisassa valossa Kansainvälisen valuuttarahaston virkamiehet ja suurimpien pankkien analyytikot maan politiikkaa arvioivat.

Nousevien markkinoiden korkoerot ovat nyt epätavallisen pienet. Yhdysvaltoihin suuntautuvia virtoja lukuun ottamatta kansainväliset rahavirrat eivät ole vielä saavuttaneet tasoa, joka liitetään pörssikuplan järjettömään ylenpalttisuuteen. Näin voi vielä käydä ennen kuin korot alkavat nousta. Tämä on hälyttävä mahdollisuus, eikä kenenkään pitäisi yliarvioida kansainvälisten rahoitusvirtojen vakautta, kuten 1990-luku opetti.

Toinen vaara kumpuaa varallisuushintojen korkeasta tasosta teollisuusmaiden ydinjoukossa. Yhdysvaltain keskuspankissa vallitseva ajattelutapa – jonka kannattajiin itse kuulun – näyttää olevan, että vallankumous informaatioteknologian alueella jatkuu, Yhdysvaltain potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti pysyy erittäin korkeana ja tuotantokuilu on näin muodoin suhteellisen suuri. Tämä merkitsee, että korkojen on kenties pysyttävä matalina vielä varsin pitkään.

Lisäksi luottamus Yhdysvaltain keskuspankkiin on varsin korkealla, ja viimeisetkin jäännökset 1970-luvun inflaatioriskibonuksesta on puserrettu ulos korkoprosenteista. Tämän seurauksena korkotaso tulee pysyttelemään matalana 1980- ja 1990-luvun normein mitattuna vielä senkin jälkeen, kun tuotanto palaa potentiaaliselle tasolleen.

Kaikki tämä merkitsee tietenkin hyviä uutisia niille, jotka omistavat varallisuusarvoja, kuten pitkäaikaisia obligaatioita, osakkeita tai kiinteistöjä. Itse asiassa korkojen alentamisen tavoitteena oli nimenomaan pitkän aikavälin varallisuushintojen korottaminen, tarjoaahan arvopaperien omistajien ja erityisesti kiinteistönomistajien rikastuttaminen kiihokkeen kulutukseen.

Huonot uutiset ovat kuitenkin siinä, että vaikka korkojen odotetaan pysyvän alhaalla jonkin aikaa, ne eivät pysy näin alhaalla loputtomiin. Ja kun korot nousevat, varallisuushinnat laskevat. Juuri tällaisina ajanjaksoina – eritoten varallisuusarvojen laskiessa nopeasti ja tuntuvasti – näemme, kuinka hyvin keskuspankkimme kykenevät suoriutumaan tärkeimmästä tehtävästään: rahoituksellisen epävakauden vähentämisestä ja taloudellisen vakauden edistämisestä.

Tällaisina ajanjaksoina näemme myös, kuinka suuri osa pitkäaikaisten obligaatioiden, kiinteistöjen tai osakkeiden omistajista pitää näitä varallisuusarvoja hallussaan siksi, että niiden hinnat ovat kohonneet useiden viime vuosien ajan eikä suinkaan siksi, että he pitäisivät niiden nykyhintoja houkuttelevina reaalitaloudellisin perustein. Päätöksentekijöiden kannalta kysymys on ratkaiseva, sillä ihmiset, jotka ostivat pitkäaikaisia varallisuusarvoja aikana, jolloin niiden hinnat näyttivät jatkuvasti kohoavan, myös myyvät heti, kun hinnat näyttävät muuttavan suuntaa. Erityisesti Yhdysvaltain kauppataseen vaje on vaarassa muodostua jättiläismäiseksi epävakauden lähteeksi, jos pitkän aikavälin varallisuushinnat putoavat merkittävästi.

Ainakin maailman talouspolitiikasta päättäviä odottavat haasteet ovat useiden seuraavien vuosien aikana varsin erilaiset kuin ne vaatimukset, joita he ovat joutuneet käsittelemään Nasdaqin kuplan puhkeamisen jälkeen. Inflaation riskit eivät ole todennäköisesti niin tuhoisia kuin tuottavuuden romahtamisesta ja deflaatiouhasta aiheutuvat vaarat. Mutta kuten 1990-luku meille opetti, tämä ei suinkaan tarkoita, että tulevia haasteita olisi helpompi käsitellä.

Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      VM: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisilta 37 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 lisää – näin se tapahtuu

    2. 2

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    3. 3

      Metson ralli piti – Afarak kiisi puoli tuntia

    4. 4

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    7. 7

      Suomella pyyhkii nyt hyvin – huomasitko nämä 10 iloista talousuutista?

    8. 8

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    9. 9

      Norjan öljyrahaston arvo ylitti 1 000 miljardin dollarin rajapyykin ensimmäistä kertaa

    10. 10

      Veronmaksajat: Veromuutosten vaikutus palkansaajan ostovoimaan on yksi euro

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    2. 2

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    3. 3

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    4. 4

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    5. 5

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    6. 6

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    7. 7

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    8. 8

      Fiva huolissaan kotitalouksien veloista – ja yleistyneestä asuntolainamuodosta

    9. 9

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    10. 10

      Kaupankäynti Afarak Groupin osakkeella keskeytetty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    6. 6

      Tulot jopa 5000 e/kk, mutta rahat eivät silti riitä – näin hyvätuloinen suistuu köyhyyteen

    7. 7

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    8. 8

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    9. 9

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    10. 10

      Töihin peruskoulupohjalta ja ilman kokemusta, palkka jopa liki 4 000 €/kk – töitä on taas tarjolla

    11. Näytä lisää