Täällä vartioin minä

Julkaistu:

Henkilö: Meniren toimitusjohtaja Stefan Björkman ei pelkää kotinsa tai omaisuutensa puolesta. Hän sanoo, että jokaisella ihmisellä on hyvin erilainen turvallisuuden tarve. Turvapalveluista uutta nousua etsivä Menire luottaa kuitenkin siihen, että tarve kasvaa lähivuosina tasaisesti.
Entisen teknosijoitusyhtiö Meniren uusi pieni toimisto on kauniissa kivitalossa Helsingin ydinkeskustassa. Naapurihuoneistojen ovissa komeilevat Securitaksen ja Falckin mainostarrat.

– En ole vielä ehtinyt myydä naapureille palveluitamme, Stefan Björkman vitsailee. Menire on nyt vuodessa saanut haltuunsa 10 prosentin osuuden pääkaupunkiseudun turvallisuus- ja vartiointipalveluista. Yhtiö osti viime vuonna Turvatiimin ja viime kuussa Vartioässät.

Turva-ala tuo jo kaksi kolmasosaa Meniren liikevaihdosta. Yhtiöllä on valvottavaa pääkaupungin lisäksi Lahdessa, Salossa ja keskisellä Uudellamaalla.

– Tämä riittää meille ainakin hetkeksi. Ainoastaan Securitas voi aidosti sanoa olevansa tällä alueella suurempi toimija.

Meniren irtautuminen teknopainotteisuudesta alkoi pari vuotta sitten, jo ennen Björkmanin toimitusjohtajanimitystä. Pakko olikin, sillä teknohuuman jäljiltä yhtiöllä riitti poiskirjattavaa epäonnisista sijoituksista. Yhtiön johtoryhmä alkoi miettiä uusia kasvualoja.

– Päätimme tutkia turvallisuusalan markkinoita, ja sattumalta Turvatiimissä yritysjärjestelyt tulivat ajankohtaisiksi. Ei näitä voi ennakoida, mikä yhtiö milloinkin sopivaan saumaan osuu. Nyt se oli Turvatiimi, ja ajankohta sopi kaikille hyvin, Björkman kertoo.

Hän oli aikoinaan Koneen johtajistossa seurannut kiinteistö- ja turvallisuussektorin toimia, joten ihan maallikkona hän ei alalle siirtynyt.

– Toisaalta olen aina ollut vähän eri paikoissa, kuin mihin työ- ja koulutustaustani viittaisivat. Olen saneerannut urheiluvälineliikettä, markkinoinut hissejä ja perustanut pankkiiriliikettä.

Lapsuudessaan pitkään Turkissa asunut Björkman on työskennellyt erilaisilla ulkomaankomennuksilla.

– Tiedän, miltä tuntuu asua maissa, joissa ihminen joutuu itse huolehtimaan asuinpaikkansa turvallisuudesta. On hyvä huomata, että meillä kotien turvallisuusbisneksen tarve on vielä erittäin vaatimatonta, hän sanoo.

Samalla kun Björkman viihtyy kotimaassa juuri hyvän turvallisuuden takia, hän iloitsee myös siitä että turvallisuusalaa ei ole täällä vielä kilpailtu kokonaan tukkoon.

– Suomessa vajaa kolmasosa markkinoista on yhä suurten turvallisuusketjujen ulkopuolella, yksityisten yrittäjien hallussa. Nämä ovat yleensä jonkun alueen tai kaupungin paikallisia markkinajohtajia. Kyllä heitä on varmasti yritetty vuosien mittaan ostaa moneen kertaan, joten öykkärimäisillä valtaamisyrityksillä heitä ei kannata lähestyä.

Björkmanin mukaan Menire etsii yhä Etelä-Suomesta ostokohteiden lisäksi myös yhteistyökumppaneita ja kulujen säästössä tärkeitä liittoutumia. Esimerkiksi Turvatiimi ja Vartioässät yhdistävät nyt päivystyksiä ja taloushallintoaan. Pieniä yhtiöitä kiinnostanee myös pääsy laiteyhteistyöhön: alan tekniikkakeskeisyys lisääntyy, eivätkä hankinnat ole halpoja.

– Tällä alalla teknotuntemus on erittäin tärkeää. Tulevaisuudessa valvontapalveluissa käytetään yhä enemmän seuraavan sukupolven teknologiaa, verkkoa ja mobiilia.

Tuloksentekomielessä turva-alalta ei vastaisuudessakaan saa niin upeita voittomarginaaleja kuin teknoyhtiöiden ohjelmistokeksinnöistä. Leipä on kuitenkin varmaa, ja jopa tasaisesti levenevää.

– Yksi valtavien mahdollisuuksien alue ovat laitekannan asennus- ja huoltosopimukset. Näiden ulkoistamisessa ja ketjuttamisessa turvallisuusala on vuosia jäljessä esimerkiksi hissialaa.

Yritykset maksavat turvapalveluista auliisti, koska kaupassa kuin kaupassa on nykyisin paljon kallista varastettavaa tai pilattavaa. Liikekeskusten toimitiloissa on myös yllin kyllin tietoa ja tiedostoja, jotka kelpaisivat väärinkäyttäjille.

– En muista, että meitä olisi suoraan syytetty pelon tuotteistamisesta. Asiakkaamme ovat enimmäkseen yrityksiä, jotka ovat tottuneet pienentämään vahinkojen vaaraa jo ennakolta, Björkman sanoo. Näkyvä suojaus ja valvontapartiot toimivat tavallaan vakuutuksena lannistamassa rikollisten aikeita.

Kotien turvapalveluille syntyy Björkmanin mielestä todellista kysyntää siinä vaiheessa, kun perheillä alkaa olla riittävästi suojattavaa omaisuutta. Tuloerojen kasvusta huolimatta näin ei vielä yleisesti ole. Kasvukeskusten kultahammasrannikoilta löytyy silti jo omakotitaloja, joita kiertävät sähköaidat, liiketunnistimet ja valvontakameroiden mastot.

– Sopiva tai riittävä turvallisuuden taso on jokaiselle henkilökohtainen asia. En minä pysty arvostelemaan heidän ratkaisujaan. Ymmärrän kyllä, että monta kertaa murron kohteeksi joutunut haluaa tehdä kaikkensa, ettei kokemus toistuisi, Björkman pohtii.

– Tallentava, esimerkiksi verkkoon yhdistetty kaukovalvontalaitteisto kiinnostaa monia. Eihän sillä ilkivaltaa tai murtoja estetä, mutta monelle riittää pelkästään se, että näkee esimerkiksi kuka siellä kesämökillä kävi pahanteossa. Epätietoisuus luo pelkoja ja epävarmuutta, ja kyse on aina pohjimmiltaan tunteista.

Vaikka kaukovalvontalaitteiden hinnat laskevat, aktiivinen valvonta pysynee aina kalliina.

Ainakaan kovin moni omakotiasuja ei saa aukotonta turvaa järkevään hintaan vielä moneen vuoteen.

– Kysytäänpä asiaa toisinpäin. Jos maksaisit turvapalvelusta 20 euroa kuussa, uskoisitko todella että sillä hinnalla kotiisi tulee henkilökohtainen vartija heti, jos jotain tapahtuu?

Björkman on itse tähän asti pärjännyt kotonaan perinteisillä varokeinoilla. Tämä kevät kuitenkin muutti tilannetta - tosin syynä on vain uteliaisuus omien yhtiöiden myymiä järjestelmiä kohtaan.

– Seuraavan puolen vuoden aikana kotiini tulee todennäköisesti aika paljon uutta ja vaihtuvaa turvatekniikkaa. Ajattelin kokeilla näitä lähinnä teknisestä mielenkiinnosta, diplomi-insinööri Björkman tunnustaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    2. 2

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    3. 3

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    4. 4

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    5. 5

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    6. 6

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    7. 7

      Kiina harkitsee avautuvansa lisää ulkomaisille sähköauton valmistajille

    8. 8

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    9. 9

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    10. 10

      Kaupankäynti Afarak Groupin osakkeella keskeytetty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    2. 2

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    3. 3

      Pääministeri Sipilä: Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    6. 6

      Suomessa 3 500 autoa, Ruotsissa 50 000 – tästä syystä kaasuauto ei ole yleistynyt

    7. 7

      Fiva huolissaan kotitalouksien veloista – ja yleistyneestä asuntolainamuodosta

    8. 8

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    9. 9

      Kommentti: Montako virkamiestä tarvitaan viemään läpi rautatieuudistus?

    10. 10

      VR:n pilkkominen etenee vähin äänin: puolen miljardin euron varainsiirto, Heliövaara ulos työryhmästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      5000 €/kk tienaava Tiina otti eron, osti huonekaluja ja auttoi työtöntä tytärtään – sitten alkoi synkkä kurimus

    3. 3

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    4. 4

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    5. 5

      84-vuotias savolaissijoittaja lahjoitti koko 4,3 miljoonan euron salkkunsa norppien suojeluun – luksuselämä ei kiehtonut

    6. 6

      Tulot jopa 5000 e/kk, mutta rahat eivät silti riitä – näin hyvätuloinen suistuu köyhyyteen

    7. 7

      Nordea tiedusteli erikoisella kirjeellä poliittista vaikutusvaltaa – epäilevä Tuomo, 75, ei aio vastata

    8. 8

      Töihin peruskoulupohjalta ja ilman kokemusta, palkka jopa liki 4 000 €/kk – töitä on taas tarjolla

    9. 9

      Töitä tarjolla, peruspalkka 1 700 €/kk – ja hakemuksia tulvii

    10. 10

      Seppälän konkurssimyynti alkoi aamulla – ”Jotenkin arvasi, että näin tässä lopulta käy”

    11. Näytä lisää