Vapaaehtoisista eläkevakuutuksista

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuskäytännön muuttamisesta ansiotuloverotuksesta pääomaverotuksen piiriin. Tällöin vakuutusmaksujen verovähennysoikeus muuttuisi tuloverotuksesta pääomaverotukseksi ja vähennyskelpoinen summa pienenisi 8500 eurosta 5000 euroon. Samalla eläkeikärjaa nostetaan 62 vuoteen.

Nykyinen toimiva, looginen systeemi halutaan purkaa ja tehdä siitä sekava. Tämä liittyy ilmeisesti hallituksen työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin. Tehdään systeemistä niin sekava, että se työllistää lisää ihmisiä?

Ilmeisesti hallitukselta on jäänyt huomaamatta se, että vakuutussäästöjä nostettaessa niistä maksetaan säästöjen ja myös kertyneiden korkojen osalta tuloveroa. Siis koroistakin maksetaan marginaaliveroa, ei pääomaveroa, kuten muissa säästömuodoissa.

Toinen seikka, joka on jäänyt hallitukselta huomaamatta on se, että moni alkaa nostaa vapaaehtoista eläkettä, mutta on edelleen työelämässä mukana, jolloin marginaaliverotuksen oletetulla alenemalla ei aikanaan tavoiteltua verotushyötyä saadakaan. Useimmat vakuutukset ovat sellaisia, että niiden säästösumma jää eläkevakuutusyhtiölle, kun asiakas on täyttänyt 65 vuotta. Siksi kaikilla on kiire nostaa varansa pois ennnen 65 ikävuottaan – ihan vaan kaiken varalta, ahneuksissaan.

Kolmas huomaamatta jäänyt seikka on se, että vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut vähentävät vuosittaisen ansiotulon määrää ja sitä kautta Kelan maksamia mahdollisia päivärahoja – valtio siis säästää. Tätä miinuspuolta vakuutusyhtiöt eivät luonnollisestikaan ole mainostaneet.

Neljäntenä seikkana hallitus ei halua mainostaa tehtyä eläkeuudistusta, joka tekee ”aikaisen” eläkkeelle jäämisen todella kalliiksi vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajalle/käyttäjälle. Viimeisten vuosien isot kertymäprosentit pitävät siitä huolen, ettei kukaan jää huviksen eläkkeelle ennenaikojaan. Monen terveys ei vaan enää kestä työelämän vaatimuksia, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse nykyään muuten kuin mielenterveydellisistä syistä.

Sairastelevan on vain nieltävä tappionsa ja jäätävä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen kautta eläkkeelle, jos on sellaisen ymmärtänyt hankkia. Muuten on vain kärsittävä, jos mielenterveys ei järky.

Jos nyt taannehtivasti muutetaan eläkkeen alkamisaika pahimmillaan 55 vuodesta 62 vuoteen, se merkitsee seitsemän vuoden siirtoa. Onko hallitus valmis siirtämään omien, eduskunnan ja kaikien palkansaajien vuoden 2005 palkkojen maksatuksen vasta vuodelle 2012. Tästähän muutoksessa on käytännössä kysymys!

Henkilö, joka on suunnitellut saavansa kuukausittain määrätyn summan rahaa käyttöönsä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksestaan 55 vuotiaana saakin sen vasta seitsemän vuotta myöhemmin käyttöönsä 62 vuotiaana.

Kannattaisi varmaan kysyä Ihalaiselta ja muilta ammattiyhdistyspomoilta, mitä he ja heidän jäsenistönsä olisivat tällaisesta seitsemän vuoden palkanmaksun siirrosta mieltä? Millä me eletään ne seitsemän vuotta?

Julkisen terveydenhuollon nykyään ontuessa pahasti, on aivan luonnollista, että kaikki ne joille on mahdollista ottaa vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, sellaisen ottavat, koska yksityisellä puolella itsensä hoidattaminen maksaa. Vapaaehtoisista eläkevakuutuksista nostettavalla rahalla voi myös hankkia itselleen asianmukaista ja nopeaa hoitoa.

Esimerkkinä Turusta voin kertoa eräästä rouvasta, joka kaatui taloyhtiön pihalla. Aluksi kaikki tuntui menneen kaatumisessa onnellisesti, mutta viikkoja myöhemmin olkapäätä alkoi kovasti särkeä. Hän varasi 8. maaliskuuta ajan terveyskeskuksesta, jonne sai ajan vasta 1. huhtikuuta Terveyskeskuksesta hän sai lähetteen röntgeniin 4. kesäkuuta päivälle! Koska särky oli kestämätöntä, hän meni yksityiselle lääkäriasemalle 19. huhtikuuta, ja siellä tehdyissä tutkimuksissa ja röntgenissä todettiin nivelpussin revenneen ja vaativan välittömän leikkauksen. Julkinen terveydenhuolto ilmoitti silloin, että heillä on 2–3 kuukauden jonotusaika, eli särkyä olisi kestettävä heinäkuun puoliväliin. Jos yksistyistä tutkimusta ei olisi tehty, olisi odotusaika mennyt syyskuun alkuun. Taloyhtiön vakuutus ei maksa kuin julkisen terveydenhoidon toimenpiteiden kulut.

Ovatko pääministeri ja hallitus todella sitä mieltä, että särkevän käden hoitoa pitää Suomessa odottaa julkisella puolella seitsemän kuukautta, kun asian saa yksityisellä puolella hoidettua parissa viikossa. Usein seitsemän kuukauden päästä tehtävällä leikkauksella ei saada lähellekään samanlaista lopputulosta, kuin aikanaan tehdyllä leikkauksella. Onko meillä todella varaa tällaiseen?

Kun tilanne todellisuudessa on näin surkea, ei minkäänlaisille vapaaehtoisten vakuutusten ottamiselle pitäisi heittää lisää hiekkaa rattaisiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    2. 2

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    3. 3

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    4. 4

      Käyrä hyppäsi kattoon – näillä luvuilla Suomi kasvaisi hurjaa vauhtia

    5. 5

      Osa Uudenkaupungin autotehtaan työntekijöistä on vuokratyöläisiä

    6. 6

      Edellistä luottamushuippua seurasi talouden sukellus – ekonomisti löysi syyllisen

    7. 7

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    8. 8

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    9. 9

      Oxfam: Eurooppalaispankeilla miljardien voitot veroparatiiseissa

    10. 10

      Trump-huolet ylsivät Helsingin pörssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    2. 2

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    3. 3

      Siperia opettaa: tiedetäänkö Venäjällä öljystä jotain, mitä muualla ei?

    4. 4

      Muut eivät huoli nurin mennyttä eläkekassaa – lasku lankeamassa kaikille palkansaajille

    5. 5

      Trumpin dollarille tuoma arvo katosi – ”Vaikutukset vasta alkaneet”

    6. 6

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    7. 7

      Raija Tapion huima urakehitys: Laboratoriohoitajasta lääkärikeskuksen toimitusjohtajaksi

    8. 8

      Maailman suurin keinotekoinen aurinko on komea näky: ”Jos menisit samaan huoneeseen, palaisit heti”

    9. 9

      Entinen VVO kertoo, miksi sen uusi nimi tarkoittaa koiraslohta

    10. 10

      Liki 40 % taloyhtiöistä jättää kylpyhuoneet remontoimatta putkiremontissa – voi olla riski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Tässäkö Suomen raskaimmat ja stressaavimmat työt? Katso 30 ammatin lista

    6. 6

      Autotehtaan 30 000 euron vuosipalkka herätti ihmetystä – näin Valmet Automotive vastaa

    7. 7

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    8. 8

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    9. 9

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    10. 10

      Mitä 250 000 eurolla saa Helsingissä, Tallinnassa ja Tukholmassa? HS: Asunnot hyvin eritasoisia

    11. Näytä lisää