Luova luokka määräätulevaisuuden tahdin

Futurologian professori ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Markku Wilenius on kirjoittanut mielenkiintoisen, juuri ilmestyneen kirjan Luovaan talouteen. Hän liittyy hallituksen neuvonantajaan, professori John Zysmaniin siinä, että Suomi on taas suuren rakennemuutoksen edessä.

Wileniuksen perusteesin mukaan Suomen kilpailukyky pysyy vain, jos siirrymme nopeasti luovaan talouteen. Luovan talouden ydin on kulttuuriosaamisen ja taloudellisen osaamisen yhdistyminen, joka parhaimmillaan voi muodostaa Suomen talouden neljännen tukijalan metsä-, metalli- ja ict-klusterin rinnalle. Yksi kirjan sytyttävistä teemoista käsittelee ns. luovaa luokkaa ja sen vaikutusta talouteen. Termi on alun perin Richard Floridan kirjasta.

Luovan luokan ytimen muodostavat tutkijat, insinöörit, arkkitehdit, designerit, opettajat, taiteilijat, muusikot ja viihdealan ihmiset. Luovaan luokkaan kuuluu myös tätä laajempi ryhmä ihmisiä liike-elämästä, rahoituksesta, lakimaailmasta ja terveydenhuollosta. He ovat erikoistuneet ongelmanratkaisuun, heillä on hyvä koulutus ja paljon inhimillistä pääomaa, heille maksetaan uuden luomisesta ja he ovat itsenäisiä työssään.

Heitä yhdistää luovuus, yksilöllisyys, yhteiskunnallinen aktiivisuus, tasa-arvo, huoli ympäristöstä ja itsensä toteuttaminen työn kautta. Heidän elämäntyylinsä on kokeilevaa ja heillä voi olla monta elämää rinnakkain: on mahdollista olla vaikkapa puutarhuri, basisti ja yliopiston professori samanaikaisesti.

Luova luokka hakeutuu luoviin ympäristöihin ja välttää tylsiä, ahdasmieleisiä paikkoja. Luovuuden täytyy näkyä ja kuulua katu- ja yöelämässä, elävän musiikin tarjonnassa, innovatiivisissa organisaatioissa ja työverkostoissa.

Miksi Helsinki ei ole luovan luokan kehto?

1900-luvulla luova luokka Yhdysvalloissa kasvoi kolmesta miljoonasta työntekijästä nykyiseen 38 miljoonaan, ja vuodesta 1980 luovan luokan koko on kaksinkertaistunut. Nykyään luovaan luokkaan kuuluu noin 30 prosenttia kaikista työtä tekevistä, mikä esimerkiksi USA:ssa on suurempi kuin perinteinen työväenluokka.

Wilenius korostaa, että Suur-Helsingin alue on EU:n selvityksen mukaan yksi johtavia innovaatioalueita Euroopassa. Helsinkiä ei kuitenkaan ole systemaattisesti kehitetty luovan luokan ja innovaatioiden kehdoksi. Miksi?

Luovan luokan houkutteleminen tietyille alueille edellyttää juuri sellaista kulttuurisosaamista, johon Suomessa tulisi panostaa. Olisikin mietittävä, miten taide, musiikki, media, design, teatteri ja muut vahvaa luovaa panostusta vaativat alat pääsisivät paremmin kehittymään Suomessa.

Luovat toimialathan ovat yleensä pieniä yrityksiä, joista 90 prosenttia työllistää alle viisi ihmistä. Kuka ajaa niiden etuja? Ehkä näiden asioiden ymmärtäminen on ratkaisevin haaste Suomen tiellä kohti luovaa taloutta.

Kirjoittaja työskentelee tietojohtamisen professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Sähköposti pirjo.stahle@lut.fi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    2. 2

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    3. 3

      Lindström setvii sotkua: Yksityiset yritykset eivät haastattele työttömiä

    4. 4

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    5. 5

      Ensimmäinen suomalainen peliyhtiö pörssissä takoi hurjat luvut

    6. 6

      Onnibus irtisanoo 60 työntekijää

    7. 7

      Professori vertaa Sipilän hallitusta Trumpiin: ”Tulee sutta ja sekundaa, haukkua ja parkua”

    8. 8

      Yksi kuva kertoo, miten asuminen kallistuu – näillä eläkeläisillä jo 44 % tuloista

    9. 9

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    10. 10

      Velkojat hakevat Talvivaaraa konkurssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Onnibusin perustaja tarjoaa taksimatkaa jopa 2 eurolla – tällainen kyyti on luvassa

    3. 3

      Velkojat hakevat Talvivaaraa konkurssiin

    4. 4

      Valuvatko verorahat soten takia pois Suomesta? Selvitimme, miten 3 terveysjättiä maksaa veroja

    5. 5

      TM: Autovero aleni – näin kävi autokaupan hintojen

    6. 6

      Uudessakaupungissa tapahtuu: ensin Mersut, nyt katkaravut

    7. 7

      Sonera jää historiaan – nimi on nyt Telia

    8. 8

      Talvivaaran velkojien kärsivällisyys loppui: menot 400 000 euroa kuussa – ei tuloja

    9. 9

      Professori vertaa Sipilän hallitusta Trumpiin: ”Tulee sutta ja sekundaa, haukkua ja parkua”

    10. 10

      Onnibus irtisanoo 60 työntekijää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Kiinalainen verkkokauppa koukuttaa – Suvi, 28: ”Haluan, että minulle on koko ajan tulossa paketteja”

    3. 3

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    4. 4

      S-ryhmän varasto suljetaan – 470 työpaikkaa vaarassa

    5. 5

      Wahlroos lahjoitti yli 60 miljoonan osakepotin perheenjäsenilleen – myi Sammon osakkeita yhden sentin hinnalla

    6. 6

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    7. 7

      Bruce Oreck: Tätä Suomen suurinta ongelmaa Slush ja Supercell eivät ratkaise

    8. 8

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    9. 9

      Sote-uudistus: Jopa 60 000 suomalaista voi saada tuhansia euroja kuukaudessa omaan käyttöön

    10. 10

      Suomeen nousee 34 hirsipäiväkotia, ja sijoittajat riehaantuivat – ”Sisäilmaongelmat ovat todellisia”

    11. Näytä lisää