Liito-orava joka tupaan

Julkaistu:

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Pertti Rassi kertoi viime kuussa eräässä seminaarissa tutkimuksesta, jonka yhtenä pienenä osana on maamme liito-oravakannan laskeminen. Pienenä, mutta vain ekologisesti.

Poliittisesti asia on sitäkin suurempi, ainakin kaikkien aitojen ympäristönsuojelijoiden kannalta. Esimerkiksi ympäristöministeriössä ollaan sitä mieltä, että uhanalaisten lajien suojelurahat tulisi suunnata uhanalaisten lajien suojeluun – eikä esimerkiksi niihin, joista jotkut järjestöt pitävät meteliä.

Rassin esitys oli tyrmäävä. Tutkimusruuduista on laskettu vasta kolmasosa, mutta jo nyt tiedetään, että liito-oravapareja on vähintään se 50 000, mikä oli aikaisemmissa arvioissa yläraja.

Lähellä on, että pareja löytyy yli 200 000, jolloin jokaiselle Suomen 446 000:lle yli kahden hehtaarin metsätilalle riittäisi ihan ikioma liituri.

Tulossa on muheva riita. Liito-oravan suojelustatuksen heikentämistä tultaneen esittämään. Ympäristöjärjestöt tuskin hyväksyvät tätä. Perustelutkin on jo esitetty, myös julkisuudessa.

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen nimittäin sanoi Johannesburgin ympäristökokouksessa syyskuussa 2002, että Lapin ja Itä-Siperian välinen alue "on itsessään luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas koska. . . uhanalaisten lajien määrä ei ole siellä niin suuri kuin tropiikissa".

Luontoa siis pitää suojella paitsi siellä, missä se on uhanalaista, myös siellä, missä se ei ole uhanalaista.

Sama linjaus näkyy myös järjestön suhtautumisessa Etelä-Suomen metsien luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Toki se allekirjoitti asiaa varten laaditun ohjelman, mutta vain siksi, että ohjelmaan varattu raha "kannatti ottaa pöydältä pois pyörimästä", kuten asian ilmaisi liiton työntekijä Tapani Veistola. Samassa, viime heinäkuisessa sähköpostiviestissään Veistola ilmoitti, ettei allekirjoittaminen tietenkään tarkoittanut ohjelman hyväksymistä muilta osin.

En aio nyt antaa muille tahoille neuvoja siitä, miten luonnonsuojeluliiton allekirjoituksiin erilaisissa sopimuksissa kannattaa suhtautua. Sen sijaan kysyn, miksi sitä ei kiinnosta luonnonsuojelu.

Etelä-Suomen metsien suojelutyössä on esimerkiksi havaittu, että alueen valtionmailla on korkeintaan 3 000 sellaista hehtaaria, jotka voisivat luonnonsuojeluliitonkin hyväksymien kriteerien mukaan olla suojelun arvoisia. Silti niitä pitäisi liiton mielestä suojella 200 000. Pelin henki on, että perustelut kyllä löytyvät.

Metsäsektorilla ei haluta lähteä tällaiseen, koska kunnollinen, oikeasti uhanalaiseen luontoon kohdistuva suojelu on tärkeintä sille itselleen – se on itse asiassa ainoa mahdollinen toimintatapa.

Turhien hehtaarien suojelemiseen ei ole sen kummemmin tarvetta kuin rahaakaan, eikä se saa edes ympäristöviranomaisten tukea – he kutsuvatkin tällaista metsäyritysten propagandasuojeluksi.

Kiinnostava kysymys on, miksi sitä ajavat ympäristöjärjestöt.

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Historiallinen pelastusoperaatio: Italia pelastaa ongelmapankkinsa 17 miljardin euron tuilla

    2. 2

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    3. 3

      Aktivistisijoittajan rahasto osti Nestlén osakkeita yli 3 miljardilla eurolla

    4. 4

      Poisto kaupparekisteristä uhkaa noin 950 yritystä – aikaa lokakuun alkuun

    5. 5

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    6. 6

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    7. 7

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    8. 8

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    9. 9

      Ulkomaisia turisteja viidennes enemmän kuin vuosi sitten – toiseksi kovin kasvuvauhti Euroopassa

    10. 10

      Danske Bankin hallitus hyväksyi suunnitelman: Suomen tytärpankista tulossa sivuliike

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    9. 9

      Historiallinen pelastusoperaatio: Italia pelastaa ongelmapankkinsa 17 miljardin euron tuilla

    10. 10

      Danske Bankin hallitus hyväksyi suunnitelman: Suomen tytärpankista tulossa sivuliike

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    10. 10

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    11. Näytä lisää