Hyvinvointivaltion rasistisuusnäkyy muukalaisvihan nousuna

Julkaistu:

Manner-Euroopan hyvinvointivaltioita jäytää kaksi väestöllistä ongelmaa. Ensimmäinen näistä on Euroopan väestön ikääntyminen. Toinen on Euroopan unionin tulevista uusista jäsenmaista sekä unionin ulkopuolelta saapuva siirtolaisvirta.

Hiljattain ilmestyneessä kirjassamme Fighting Poverty in the US and Europe: A World of Difference minä ja Edward Glaeser pohdimme, miksi hyvinvointivaltio on niin paljon anteliaampi Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Yksi tärkeä selittävä tekijä on Yhdysvaltain huomattavasti suurempi rodullinen kirjavuus verrattuna tässä suhteessa yhtenäisempään Länsi-Eurooppaan.

Ajatelkaapa seuraavaa esimerkkiä: kansainvälisen World Value Survey -kyselytutkimuksen mukaan 60 prosenttia amerikkalaisista uskoo köyhien olevan ”laiskoja", kun sen sijaan vain 26 prosenttia eurooppalaisista ajattelee näin. Yllättävää ei liene, että köyhien laiskuuteen uskovat suhtautuvat kielteisemmin tulonsiirtoihin ja sosiaaliturvaan. Tutkimukset osoittavat myös, että Yhdysvalloissa vähemmistöihin nurjasti suhtautuvat henkilöt vastustavat muita yleisemmin tulonsiirtoja ja suhtautuvat todennäköisemmin kylmänkiskoisesti myös köyhiin.

Keskiluokkaisten valkoisten amerikkalaisten näyttää olevan helpompi nähdä köyhät ihmisinä, jotka eivät ansaitse valtion tukea, jos he ajattelevat köyhien olevan erilaisia. Tylysti, mutta rehellisesti sanottuna välinpitämättömyys on helppoa, jos köyhien oletetaan olevan pääsääntöisesti mustia. Tämä on hankalampaa Norjassa, missä sekä rikkaat että köyhät ovat valkoisia ja usein lisäksi pitkiä ja vaaleatukkaisia.

Mittava kokemusperäinen ja tilastollinen aineisto osoittaa, että ihmiset luottavat samaa rotua oleviin ja seurustelevat heidän kanssaan useammin kuin toista rotua olevien kanssa. Juuri tämän takia poliittiset opportunistit ovat Yhdysvalloissa jo pitkään turvautuneet rodullisiin perusteluihin saattaakseen sosiaalipalvelut ja tulonsiirrot huonoon huutoon. Tämä pätee niin etelävaltioissa vuoteen 1964 vallinneeseen Jim Crownin rotuerottelujärjestelmään kuin Ronald Reaganin kauden häpeällisiin syytöksiin Cadillaceilla ajelevista mustista sosiaaliturvakuningattarista. Veroihin ja tulonsiirtoihin jo ennakolta torjuvasti suhtautuvat oikeistopoliitikot käyttävät rotukysymystä taatakseen itselleen myös köyhien valkoisten äänet – puhtaasti taloudellisin perustein tämä väestönosa saattaisi nimittäin äänestää varsin eri tavalla.

Syvemmällä tasolla rotunäkökohdat vaikuttavat myös Yhdysvaltain poliittisten instituutioiden luonteeseen. Euroopassa 1900-luvun kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä laajalti omaksuttu suhteellinen vaalitapa ei koskaan mennyt läpi Yhdysvalloissa, koska tämä järjestelmä olisi antanut mustille edustajille mahdollisuuden tulla säännöllisesti valituiksi.

Sen sijaan Euroopassa sosialistiset ja kommunistiset puolueet ajoivat suhteelliseen vaalitapaan perustuvat järjestelmät läpi juuri siksi, että ne avaavat ovet myös vähemmistöjen edustajille (tässä tapauksessa sosialisteille ja kommunisteille itselleen).

Ne harvat amerikkalaiskaupungit, jotka ottivat järjestelmän käyttöön edistyksellisellä aikakaudella eli vuosina 1910–1930, luopuivat siitä nopeasti – tai oikeammin ne pakotettiin siihen – estääkseen mustien edustajien tulemisen valituiksi. Nykyään ainoa amerikkalainen kaupunki, joka käyttää suhteellista vaalitapaa, on vasemmistolaisuuden tyyssijana tunnettu Cambridge Massachusettsissa.

Suhteellista vaalitapaa pidetään yleisesti yhtenä tekijänä, joka edistää tulonsiirtopolitiikan toteutumista antamalla vähemmistöille poliittista valtaa. Koko mantereen kattava aineisto osoittaa, että tulonsiirtoihin kanavoituvat julkiset menot kasvavat vaalijärjestelmän suhteellisuuden lisääntyessä.

Eikä tässä kaikki. Monet tulonsiirto-ohjelmat ovat Yhdysvalloissa osavaltiokohtaisia. Rodullisesti moniaineksisemmilla osavaltioilla on pienemmät tulonsiirto-ohjelmat myös otettaessa huomioon niiden tulotaso. Sosiaaliturva on suhteellisen yltäkylläinen mantereen pohjois- ja luoteisosan lähes täysin valkoisissa osavaltioissa (esimerkiksi Oregonissa ja Minnesotassa) ja joissakin Uuden Englannin osavaltioissa (esimerkiksi Vermontissa). Sen sijaan se puuttuu kokonaan kaakon ja koillisen monirotuisista osavaltioista.

Manner-Eurooppa on muuttumassa etnisesti yhä kirjavammaksi sitä mukaa, kun uusia tulokkaita saapuu Itä-Euroopasta ja kehitysmaista. Muukalaisvihaa lietsovat puolueet ovat nousussa kaikkialla Euroopassa; joissakin tapauksissa ne ovat jo vallassa. Esimerkkeinä mainittakoon Jörg Haider tai edesmennyt Pym Fortuyn tai hivenen lievemmässä muodossa Italian Pohjoinen Liiga. Pian jopa Euroopan arvostetuimmat konservatiivipuolueet viljelevät retoriikkaa ”ulkomaalaisista, jotka tulevat juhlimaan meidän verorahoillamme”.

Yksinkertaisesti sanottuna: kun keskiluokkaiset eurooppalaiset alkavat ajatella, että huomattava osa köyhistä on äskettäin maahan muuttaneita siirtolaisia, heidän syvään juurtunut uskonsa hyvinvointivaltioon alkaa horjua. Jopa Euroopan vasemmistoälymystö yhdistää nykyään rikollisuuden ja lähiöiden kurjuuden siirtolaisuuteen. Tästä ei enää ole pitkä matka valituksiin verorahojen tuhlaamisesta siirtolaisten sosiaaliturvaan.

Kun tämä tapahtuu – en siis sano jos vaan kun – jäljelle jää periaatteessa kolme reagointitapaa. Ensimmäinen näistä on sulkea rajat köyhiltä siirtolaisilta ja poistaa näin kaikki yhteydet köyhyyden ja siirtolaisuuden väliltä. Toinen tapa on rajoittaa sosiaalietuisuudet jollakin keinolla syntyperäisiin asukkaisiin. Kolmas vaihtoehto on pienentää kaikkien sosiaalietuisuuksia, koska niiden poliittinen kannatus on hiipumassa.

Ensimmäinen strategia on lyhytnäköinen ja toinen vastenmielinen. Henkilökohtaisesti toivon kolmannen tien voittavan, koska se merkitsisi rajojen säilyttämistä suhteellisen avoimina, syrjinnän välttämistä ja valtion vähäisempää puuttumista asioihin.

Huoleen ei kuitenkaan ole syytä: eurooppalainen hyvinvointivaltio säilyy edelleen anteliaampana kuin amerikkalaisten kitsas sosiaaliturva, mutta se saattaa muuttua paremmin hallittavaksi ja vähemmän tunkeilevaksi. On surullista ja masentavaa, että tämä lopputulos saavutetaan etnisen vihamielisyyden takia. Asian valoisa puoli on siinä, että eurooppalainen hyvinvointivaltio on todella leikkausten tarpeessa.

Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa ja teoksen Fighting Poverty in the US and Europe: A World of Difference (Oxford University Press) toinen kirjoittaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      IMF myönsi Kreikalla reilun 1,5 miljardin lainan, mutta vain ehdollisena

    3. 3

      Kilpailu Aasian-reiteillä kiristyy – Finnairin täytyy vakuuttaa nihkeät koneenvaihtajat

    4. 4

      Kävitkö työhaastattelussa? Nämä kahdeksan merkkiä kertovat, miten sujui

    5. 5

      Asiakkaan allekirjoitus paperissa ei vapauta yrittäjää vastuusta, jos jotain sattuu

    6. 6

      Brexitin seuraus: Frankfurt alkaa käydä ahtaaksi

    7. 7

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    8. 8

      Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen lähtivät kesälomalle: Näin vähän suomalainen käytti rahaa

    9. 9

      Wärtsilälle kertyi tilauksia odotettua enemmän

    10. 10

      Teollisuusliitto harkitsee painostustoimia Delta Autoa vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      Audi-mainos meni pieleen: ”Naista verrataan eläimeen ja käytettyyn autoon”

    3. 3

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    4. 4

      Pankit myyvät mielenrauhaa, mutta se voi käydä kalliiksi

    5. 5

      Kävitkö työhaastattelussa? Nämä kahdeksan merkkiä kertovat, miten sujui

    6. 6

      Nordean Kaperi varoittelee puhumasta ”normaalista” korkotasosta

    7. 7

      Kovan tulosaamun saldo pörssissä: Finnair ja Wärtsilä kiitävät, Fortum ja Nordea putoavat

    8. 8

      Brexitin seuraus: Frankfurt alkaa käydä ahtaaksi

    9. 9

      Kilpailu Aasian-reiteillä kiristyy – Finnairin täytyy vakuuttaa nihkeät koneenvaihtajat

    10. 10

      Finnair kovassa nousukiidossa: kaikkien aikojen paras toisen neljänneksen tulos

    11. Näytä lisää
    1. 1

      S-ryhmän 60 prosentin ”happy hour” leviää koko maahan

    2. 2

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    3. 3

      Ei mitään muutosta 43 vuodessa – suomalaisten suosikkijuoma maksaa lähes tismalleen yhtä paljon

    4. 4

      Uskomaton päivä: kuusi suomalaisyhtiötä antoi tulosvaroituksen – yksi romahti pörssissä täysin

    5. 5

      Haluatko rikastua? Sijoitusguru kertoo, mitä tilillä makaaville rahoille kannattaisi oikeasti tehdä

    6. 6

      ”Nuori nainen on aikamoinen riski pienelle firmalle” – kokemukset työhaastatteluista kirvoittivat kovia kommentteja

    7. 7

      Tässä ovat maailman suurimmat yritykset, joista et ole kuullutkaan – tiesitkö Lidlin takaa löytyvästä monimiljardööristä?

    8. 8

      Kuivan maan mökeillä on uusi, suuri ostajajoukko: ”Se on varasuunnitelma”

    9. 9

      Bernerin ehdotus: 14 muutosta ajo-opetukseen – ”Tulee olemaan ajokorttiluokkia, joissa hinta voi puolittua”

    10. 10

      Näin säästät 100 euroa kuussa – katso 14 helppoa vinkkiä

    11. Näytä lisää