Luottojohdannaiset vähentävät pankkien luottoriskejä

Julkaistu:

Yksi viime vuosikymmenen pankkikriisien tulos on luottojohdannaisten markkinat. Toistaiseksi luottojohdannaiset muodostavat vain noin 3 prosenttia kaikesta johdannaiskaupasta, mutta kaupankäynti kasvaa kovaa vauhtia. Rahoitusvalvojat ovat kiitelleet mahdollisuutta riskien jakamiseen, mutta ne ovat samalla varoittaneet uudenlaisista riskeistä.

Luottoriskin ottaminen johdannaisten kautta on helpompaa kuin luotonannon kautta. Luottoriski on markkinailmiönä täysin erilainen kuin valuuttakurssin tai korkotason muutos. Siten sijoittajalle pelkkä kokemus johdannaismarkkinoista ei riitä vaan hänen on tunnettava myös luottoriskien hinnoittelu.

Suurin osa luottojohdannaisten sijoittajista onkin kerännyt kokemusta jo yrityslainojen avulla. Markkinavalvojat ovat olleet jonkin verran huolestuneita myös luottojohdannaismarkkinoiden keskittyneisyydestä.

Alunperin luottojohdannaismarkkinoiden syntyyn vaikutti myös luottojohdannaisten luottoja löysempi kohtelu pankkien vakavaraisuuslaskennassa. Tulevissa vakavaraisuussäännöissä tulkintoja on kuitenkin selkeytetty, eikä johdannaisia enää käytetä vakavaraisuusaseman parantamiseen.

Luottojohdannaisilla samoin kuin luottojen arvopaperistamisella erityisesti pankit voivat säätää omaa luottoriskiasemaansa. Jos pankin luottosalkussa on liikaa painoa tietoliikenneyhtiöillä, luottoja ei tarvitse välttämättä irtisanoa, vaan riskiä jaetaan muille pankeille tai sijoittajille. Käytännössä vakuutusyhtiöt ovat ottaneet kaupankäynnin kautta lisää luottoriskejä.

Luottojohdannaisten tärkein instrumentti on yksittäiseen luottoon liittyvä sopimus, luottoriskiswap (CDS). Siinä suojauksen myyjä ottaa kantaakseen luottoon liittyvän riskin maksua vastaan. Jos luototetun yhtiön luotonhoito keskeytyy, suojauksen myyjä korvaa tappiot suojauksen ostajalle. Luottoriskijohdannaiset muistuttavat siten vakuutuksia.

Käytännössä korvaus tapahtuu esimerkiksi niin, että suojauksen myyjä maksaa ostajalle lainan koko nimellisarvon ja ottaa lainan haltuunsa. Vastaava sopimus voidaan tehdä myös kokonaisesta luottosalkusta.

Tällaisia luottoriskisopimuksia on tehty esimerkiksi Nokian, Fortumin, UPM:n, Stora Enson, Metson, M-realin, Elisan, Telia-Soneran, Sammon ja Okon lainoille.

Yrityslainojen tuottovaatimus on luottoriskin vuoksi korkeampi kuin esimerkiksi valtionlainoilla. Ylituoton vuoksi lainan merkitsijällä on periaatteessa varaa maksaa suojauksen myyjälle palkkio riskin kantamisesta. Kaupankäyntiä voi vilkastaa se, että johdannaismarkkinoilla ja lainojen käteismarkkinoilla riskit on voitu hinnoitella eri tavoin.

Luottojohdannaisten kauppa on hyvin keskittynyttä. Kymmenen suurinta pankkia ja pankkiiria pyörittää noin 70 prosenttia markkinoista. Keskittyneisyys voi olla ongelma, jos joku avainpelureista joutuu kriisiin.

Pohjoismaisista taloista luottojohdannaismarkkinoilla toimivat aktiivisimmin SEB ja Nordea. Pohjoismaiset sijoittajat ovat vasta opettelemassa markkinoita.

SEB:n johtaja Anders Svenssonin mukaan suomalaiset instituutiosijoittajat ovat olleet kiinnostuneempia luottojohdannaisista kuin esimerkiksi ruotsalaiset.

Vuonna 1997 syntyneillä luottojohdannaismarkkinoilla ei ole vielä kokemusta laajasta pankkikriisistä.

Esimerkiksi Suomessa tehtiin pankkikriisin aikana luottotappioita suunnilleen saman verran kuin kanaalitunnelin rakentaminen maksoi. Karkeasti noin puolet tappioista meni veronmaksajien piikkiin ja pankit ja niiden omistajat kärsivät loput. Prosessi kaatoi Kansallispankin ja suurimman osan säästöpankeista.

Mielenkiintoinen ajatusleikki on, että miten luottojohdannaiset olisivat riskejä jakaneet. Luultavaa on, että riskien alkaessa realisoitua, riskinottohalukkaita ei enää löydykään. Ehkä riski olisi jakautunut tasaisemmin kansainvälisille pankeille.

Mahdollista on kuitenkin myös, että johdannaiset olisivat kaataneet kotimaisten pankkien lisäksi myös jonkun kotimaisen vakuutusyhtiön.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    5. 5

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    6. 6

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    7. 7

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    8. 8

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    9. 9

      Näillä remonteilla nostat asuntosi arvoa

    10. 10

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    7. 7

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää