Luottojohdannaiset vähentävät pankkien luottoriskejä

Yksi viime vuosikymmenen pankkikriisien tulos on luottojohdannaisten markkinat. Toistaiseksi luottojohdannaiset muodostavat vain noin 3 prosenttia kaikesta johdannaiskaupasta, mutta kaupankäynti kasvaa kovaa vauhtia. Rahoitusvalvojat ovat kiitelleet mahdollisuutta riskien jakamiseen, mutta ne ovat samalla varoittaneet uudenlaisista riskeistä.

Luottoriskin ottaminen johdannaisten kautta on helpompaa kuin luotonannon kautta. Luottoriski on markkinailmiönä täysin erilainen kuin valuuttakurssin tai korkotason muutos. Siten sijoittajalle pelkkä kokemus johdannaismarkkinoista ei riitä vaan hänen on tunnettava myös luottoriskien hinnoittelu.

Suurin osa luottojohdannaisten sijoittajista onkin kerännyt kokemusta jo yrityslainojen avulla. Markkinavalvojat ovat olleet jonkin verran huolestuneita myös luottojohdannaismarkkinoiden keskittyneisyydestä.

Alunperin luottojohdannaismarkkinoiden syntyyn vaikutti myös luottojohdannaisten luottoja löysempi kohtelu pankkien vakavaraisuuslaskennassa. Tulevissa vakavaraisuussäännöissä tulkintoja on kuitenkin selkeytetty, eikä johdannaisia enää käytetä vakavaraisuusaseman parantamiseen.

Luottojohdannaisilla samoin kuin luottojen arvopaperistamisella erityisesti pankit voivat säätää omaa luottoriskiasemaansa. Jos pankin luottosalkussa on liikaa painoa tietoliikenneyhtiöillä, luottoja ei tarvitse välttämättä irtisanoa, vaan riskiä jaetaan muille pankeille tai sijoittajille. Käytännössä vakuutusyhtiöt ovat ottaneet kaupankäynnin kautta lisää luottoriskejä.

Luottojohdannaisten tärkein instrumentti on yksittäiseen luottoon liittyvä sopimus, luottoriskiswap (CDS). Siinä suojauksen myyjä ottaa kantaakseen luottoon liittyvän riskin maksua vastaan. Jos luototetun yhtiön luotonhoito keskeytyy, suojauksen myyjä korvaa tappiot suojauksen ostajalle. Luottoriskijohdannaiset muistuttavat siten vakuutuksia.

Käytännössä korvaus tapahtuu esimerkiksi niin, että suojauksen myyjä maksaa ostajalle lainan koko nimellisarvon ja ottaa lainan haltuunsa. Vastaava sopimus voidaan tehdä myös kokonaisesta luottosalkusta.

Tällaisia luottoriskisopimuksia on tehty esimerkiksi Nokian, Fortumin, UPM:n, Stora Enson, Metson, M-realin, Elisan, Telia-Soneran, Sammon ja Okon lainoille.

Yrityslainojen tuottovaatimus on luottoriskin vuoksi korkeampi kuin esimerkiksi valtionlainoilla. Ylituoton vuoksi lainan merkitsijällä on periaatteessa varaa maksaa suojauksen myyjälle palkkio riskin kantamisesta. Kaupankäyntiä voi vilkastaa se, että johdannaismarkkinoilla ja lainojen käteismarkkinoilla riskit on voitu hinnoitella eri tavoin.

Luottojohdannaisten kauppa on hyvin keskittynyttä. Kymmenen suurinta pankkia ja pankkiiria pyörittää noin 70 prosenttia markkinoista. Keskittyneisyys voi olla ongelma, jos joku avainpelureista joutuu kriisiin.

Pohjoismaisista taloista luottojohdannaismarkkinoilla toimivat aktiivisimmin SEB ja Nordea. Pohjoismaiset sijoittajat ovat vasta opettelemassa markkinoita.

SEB:n johtaja Anders Svenssonin mukaan suomalaiset instituutiosijoittajat ovat olleet kiinnostuneempia luottojohdannaisista kuin esimerkiksi ruotsalaiset.

Vuonna 1997 syntyneillä luottojohdannaismarkkinoilla ei ole vielä kokemusta laajasta pankkikriisistä.

Esimerkiksi Suomessa tehtiin pankkikriisin aikana luottotappioita suunnilleen saman verran kuin kanaalitunnelin rakentaminen maksoi. Karkeasti noin puolet tappioista meni veronmaksajien piikkiin ja pankit ja niiden omistajat kärsivät loput. Prosessi kaatoi Kansallispankin ja suurimman osan säästöpankeista.

Mielenkiintoinen ajatusleikki on, että miten luottojohdannaiset olisivat riskejä jakaneet. Luultavaa on, että riskien alkaessa realisoitua, riskinottohalukkaita ei enää löydykään. Ehkä riski olisi jakautunut tasaisemmin kansainvälisille pankeille.

Mahdollista on kuitenkin myös, että johdannaiset olisivat kaataneet kotimaisten pankkien lisäksi myös jonkun kotimaisen vakuutusyhtiön.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    7. 7

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    8. 8

      Valtiovarainministeriö: Hallitus ei pysty kääntämään velkasuhdetta

    9. 9

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    10. 10

      Euroja on enemmän kuin ikinä – jos summa olisi Suomella, valtion rahoitus olisi turvattu vuosisadoiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    2. 2

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    3. 3

      Rauman telakka sai ison tilauksen puolustusvoimilta

    4. 4

      Uusi tulorekisteri otetaan käyttöön – mahdollistaa reaaliaikaisen verotuksen

    5. 5

      Lähdössä reissuun? Mieti minä päivänä tankkaat

    6. 6

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    7. 7

      Sijoitusneuvonnassa ihmisellä ja robotilla on samat säännöt – mutta kumpi on luotettavampi?

    8. 8

      Sadat ovat saaneet ajokortin reilulla tonnilla – ”Tulokset näyttävät hyviltä”

    9. 9

      Google ja Facebook myönsivät: lankesivat massiiviseen huijaukseen

    10. 10

      Nordean pääanalyytikko: ”Yksin Trump voi aiheuttaa lähinnä harmia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Perintövero voi iskeä ankarasti – katso 7 vinkkiä, joilla voit pienentää maksuja

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    5. 5

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    6. 6

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    7. 7

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    8. 8

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    9. 9

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    10. 10

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    11. Näytä lisää