Veronalennukset maksavat itsensä – mutta vain osittain

Presidentti Ronald Reagan yritti aikanaan paikata USA:n liittovaltion suurta vajetta veronalennuksilla. Tätä samaa on nyt yrittänyt myös presidentti George W. Bush, ja tuloskin on ollut samanlainen eli hirvittävän suuri budjettivaje. Tämän niin sanotun Lafferin käyrän ideahan on elvyttää talouskasvua alentamalla veroja ja saada veropohjan kautta enemmän verotuloja kuin niitä menetetään veroprosenttien alentumisessa. Kennedyn aikana tässä onnistuttiin jollain lailla, mutta ei sen jälkeen.

Suomessakin kaivataan säännöllisin väliajoin veroelvytystä, joskin veronalennukset on aina tehty lähinnä rakennepoliittisin perustein. Verojen alentamisella on saatu muutamaan otteeseen näyttäviä tuloksia. Yhteisöveroa alennettiin 1990-luvun alussa reippaasti, ja tästä käynnistyi laman jälkeinen menestystarina, jossa sekä talous että yhteisöverokertymät kasvoivat useita vuosia erittäin nopeasti. Vuoden 2005 alustahan yhteisöveroprosenttia alennetaan jälleen, ja myös tällä alennuksella toivotaan olevan positiivisia talousseurauksia, vaikka kyse on selvästi verokilpailuun liittyvästä puolustuksesta.

Palkkaverotuksen kireys on koettu jos mahdollista vielä suuremmaksi pulmaksi. Veroasteikkoja on kevennetty tuntuvasti vuodesta 1995 lähtien, ja lisäpäätöksiä odotetaan jälleen viimeistään syksyllä, kunhan budjetin menoratkaisut saadaan varmistettua. Veronalennuksista huolimatta verokertymät ovat kasvaneet itse asiassa hämmästyttävän hyvin, mikä osoittaa, että kevennyksillä on ollut kannustavaa merkitystä.

Tutkimuksessakin on todettu, että työn verotuksen kevennysten avulla voidaan parantaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä. Työllisyysasteen kohottaminen on samalla erittäin tärkeä voimavara, jos mietitään mahdollisuuksia alentaa verotusta. Vatt on laskenut, että 100 000 henkilön työllistyminen, joka sattumalta on myös hallitusohjelmassa mainittu tavoite, parantaisi julkisen sektorin tasapainoa noin 1,8 miljardia euroa ja mahdollistaisi kokonaisveroasteen alentamisen noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Silti on muistettava, että vaikka viime vuonna ansiotulojen verotusta kevennettiin vajaalla miljardilla eurolla, työllisen työvoiman määrä supistui hieman.

Välillisen verotuksen puolella veronalennusten vaikutukset ovat eräiltä osin mutkikkaita. Autoveron alentaminen ja sen odotus vaikuttivat merkittävästi autokauppaan. Lisääntynyt kauppa on veronalennuksesta huolimatta ainakin aluksi kasvattanut veron tuottoa. Tämä vaikutus ei välttämättä jää pysyväksi. Samantapainen ajallisesti rajoitettu vaikutus liittyi alkoholijuomaveron alennukseen. Veron myötä halventunut viinan hinta on kasvattanut rajusti myyntiä, jonka ei silti edes toivota jäävän pysyvästi kovin korkealle tasolle.

Useista veronalennuksiin liittyvistä myönteisistä kokemuksista huolimatta alennukset eivät rahoita itseään kokonaan, vaikka karkeasti arvioiden puolet veromenetyksestä voikin tulla takaisin aktiviteetin kasvun kautta. Kaikki veronalennukset eivät lisää toimintaa, ja tätä kautta tulevat hyödyt ovat aina epävarmoja ja toteutuvat vasta pidemmän ajan kuluessa. Veronalennuskaavailuihin onkin suhtauduttu ainakin valtiovarainministeriössä varauksellisesti, jos vastaavia menovähennyksiä ei ole samanaikaisesti nähtävillä.

Varauksista huolimatta veronalennuspaineet ovat myös jatkossa hyvin vahvoja. Paineet liittyvät erityisesti työllisyysasteen nostotarpeeseen, vaikka veron tai sotumaksujen alennusten kustannustehokkuus ei olekaan välttämättä kovin suuri.

Kaikki kansainväliset järjestöt ovat Suomen veronalennusten tarpeesta liikuttavan yksimielisiä.

OECD suosittelee Suomelle veroasteen alentamista, kannustinjärjestelmän parantamista ja eläkeuudistuksen jatkamista työttömyyden alentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. EU toteaa hallituksen 70 prosentin työllisyysastetavoitteen vaikeaksi saavuttaa demografisten rajoitteiden takia ja toteaa keinoiksi erityisesti työn verotuksen keventämisen, aktiivisen työvoimapolitiikan ja ennenaikaisen eläköitymisen sääntöjen tiukentamisen.

IMF nostaa esille yhtälailla työnteon kannustimet, eläkejärjestelmän uudistuksen ja työn verotuksen keventämisen. Kaikki laitokset korostavat samalla julkisen menokurin tärkeyttä, jotta uskottavat veronkevennykset Suomessa ovat mahdollisia vaarantamatta julkisen talouden rahoitusasemaa. Selvästikään nämä laitokset eivät luota Lafferin käyrään. USA:n kokemukset ovat hyvä varoittava esimerkki. Eli: verokevennykset ovat oikein, mutta niiden ohella on pidettävä yllä tiukkaa julkisten menojen kontrollia.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    4. 4

      Saksalaispankki teki sen taas – siirsi vahingossa rahaa yli 5 miljardia euroa

    5. 5

      Nobel-voittaja Holmströmin mukaan palkkapuhe ymmärretään väärin: ”Ei kukaan sano, että palkkoja alennetaan”

    6. 6

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    7. 7

      Aurinkopaneelien hinnat vielä ”pohjamudissa” – ota nämä asiat huomioon, ennen kuin ostat

    8. 8

      Kommentti: Syydetäänkö Perälle ja kumppaneille yhä rahaa? Talvivaaran velkojat riidoissa – tästä on kyse

    9. 9

      Raija Tapion huima urakehitys: Laboratoriohoitajasta lääkärikeskuksen toimitusjohtajaksi

    10. 10

      Valtaosa maksaa entistä suurempia osinkoja – analyytikko nostaa esiin 3 kiinnostavaa pörssiyhtiötä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    2. 2

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    3. 3

      Aurinkopaneelien hinnat vielä ”pohjamudissa” – ota nämä asiat huomioon, ennen kuin ostat

    4. 4

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    5. 5

      Saksalaispankki teki sen taas – siirsi vahingossa rahaa yli 5 miljardia euroa

    6. 6

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    7. 7

      Nobel-voittaja Holmströmin mukaan palkkapuhe ymmärretään väärin: ”Ei kukaan sano, että palkkoja alennetaan”

    8. 8

      Kommentti: Syydetäänkö Perälle ja kumppaneille yhä rahaa? Talvivaaran velkojat riidoissa – tästä on kyse

    9. 9

      Näin Finnairin lentäjät pysyvät hereillä pitkillä lennoilla

    10. 10

      Valtaosa maksaa entistä suurempia osinkoja – analyytikko nostaa esiin 3 kiinnostavaa pörssiyhtiötä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka 30 000 euroa/vuosi, koulutusta ei tarvita – yksi vaatimus autotehtaalla kuitenkin on

    2. 2

      Ei työkokemusta, palkka liki 4 000 euroa – näissä ammateissa saa heti hyvät ansiot

    3. 3

      Tiesitkö, missä lentäjät nukkuvat lennoilla?

    4. 4

      Narisija valitti 5 pennin virheestä – 44 vuotta taloyhtiöiden hallituksissa istunut Eila iski takaisin

    5. 5

      Mahdottomana pidetty suomalaiskeksintö saikin sijoituksen Japanista

    6. 6

      Kiinalainen verkkokauppa koukuttaa – Suvi, 28: ”Haluan, että minulle on koko ajan tulossa paketteja”

    7. 7

      ”Omat rahat menneet ja ehkä vieraatkin” – toimi näin, jos epäilet katalaa +44 -huijausta

    8. 8

      Uusi suomalainen nousi Forbesin miljardöörilistalle

    9. 9

      Bruce Oreck: Tätä Suomen suurinta ongelmaa Slush ja Supercell eivät ratkaise

    10. 10

      Autotehdas palkkaa yli tuhat – näin paljon he saavat palkkaa

    11. Näytä lisää