Ylimääräinen lyhennys onvarma sijoitus

Julkaistu:

Sijoitus: Matalien korkojen aikana lainanhoidosta säästyvät eurot kannattaa ennemmin käyttää ylimääräisiin lainanlyhennyksiin kuin kulutukseen tai epävarmoihin sijoituksiin. Lisälyhennys on riskitön sijoitus, joka tuottaa takuuvarmasti lainakoron verran.
Ennenaikaiset lyhennykset ovat asuntolaina-asiakkaan varmin sijoitus, jota harva pankki kuitenkaan oma-aloitteisesti suosittelee asiakkailleen. Matalien korkojen aikana nopeutetusti maksettu laina säästää asiakkaan korkokuluja – mutta vastaavasti kutistaa pankin korkotuloja.

Pankit suosittelevat mieluummin laina-ajan pidentämistä ja kuukausittain ”säästyvien” eurojen sijoittamista esimerkiksi rahastoihin.

Lainanhoidon sivussa aloitettu sijoitustoiminta voi toki osoittautua kannattavaksi, mutta varmaa tuloa sijoitustoiminta tarjoaa vain sijoituskohteet myyvälle pankkikonsernille. Pankki hyötyy myös laina-ajan pidentämisestä, sillä koko laina-ajalta kertyy korkoja sitä runsaammin mitä pidemmäksi laina-aika venyy.

Omista euroistaan tarkka laina-asiakas kääntää matalan korkotason omaksi edukseen.

Ylimääräiset lyhennykset typistävät laina-aikaa – ja ennen kaikkea pienentävät lainamäärää ja lainasta koituvia kustannuksia. Vapaaehtoiset lisälyhennykset ovat riskitön sijoitusmuoto, jonka varma tuotto on sama kuin lyhennettävän lainan korko, laskennallisesti jopa hieman suurempi.

Nyt ylimääräisten lyhennysten pitäisi olla useimmille laina-asiakkaille riskittömyyden lisäksi helppo sijoitustapa, sillä vaihtuvakorkoisten lainojen korot ovat poikkeuksellisen alhaalla. Jos laina on mitoitettu järkevästi ja lainanhoitokuluihin on jätetty parinkin lisäprosentin verran nousuvaraa, pitäisi nyt jäädä suurehkon lainan hoidosta kuukausittain satakin euroa säästöä.

Tavallisessa 100 000 euron asuntolainassa sadan euron ylimääräinen kuukausittainen lyhennys voi 15–20 vuoden laina-aikana säästää kokonaiskuluja jopa 5 000 euroa.

Ellei tällaisen lainan hoidossa jää nykyisten matalien korkojen aikana ainakin sadan euron nousuvaraa, on laina alunperin liian suuri.

Asiantuntijoiden mukaan uutta asuntolainaa harkitsevien olisi hyvä varautua laskelmissaan ainakin 2–3 prosenttiyksikön korkojen nousuun.

Lainanottajan pitäisi siis laskea, pystyykö hän maksamaan suunnittelemansa lainan kuukausimaksut 5–6 prosentin korolla, varovaisimmat neuvovat tekemään saman ”stressitestin” jopa 7 prosentin korolla. Muutos nykyiseen 3 prosenttiin olisi suuri, mutta entistä pidempien, jopa 20 vuoden mittaisten laina-aikojen kuluessa korot ehtivät muuttua moneen kertaan.

Kukaan ei tiedä varmasti, milloin korot seuraavaksi kohoavat ja kuinka paljon.

Se on kuitenkin selvää, että juuri nyt asuntolainojenkin korkotason määrittelevät markkinakorot ovat matalammalla kuin kertaakaan vapaiden korkomarkkinoiden aikana. Nyt korkotasoa pitävät alhaalla muun muassa yleisen talouskehityksen heikkous ja keskuspankkien poikkeuksellisen löysä rahapolitiikka.

Asiantuntijat ovat viime aikoina ennakoineet korkojen nousua tämän vuoden loppupuolelle. Laina-asiakkaalle nykyistä korkeampien korkojen todennäköisyys on sitä suurempi mitä pidempi hänen lainansa on.

Lainapääomaa kannattaa pienentää mahdollisimman paljon ennen asiantuntijoiden ennustamaa korkojen kohoamista. Kun korot seuraavaksi taas nousevat, kasvavat lainanhoitokulut sitä raskaammin mitä enemmän lainapääomaa on jäljellä.

Jäljellä olevan laina-ajan pituus vaikuttaa lainakustannuksiin samalla tavalla kuin lainamäärä: mitä enemmän laina-aikaa on jäljellä korkojen kohotessa sitä enemmän lainakustannukset kasvavat.

Siksi laina-ajan pidentäminen esimerkiksi sijoitustoiminnan aloittamiseksi voi osoittautua kalliiksi virheeksi – etenkin, kun paraskin talletuskorko häviää lainakorolle eikä yksikään muu sijoitus ole yhtä varma kuin ylimääräinen lainanlyhennys.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    2. 2

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    3. 3

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    4. 4

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    5. 5

      Oikeusasiamies: Merkittävä määrä velallisia saanut virheellisesti maksuhäiriömerkinnän

    6. 6

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    7. 7

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    8. 8

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    9. 9

      EU aloittaa tutkinnan Bayerin Monsanto-kaupasta

    10. 10

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    2. 2

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    3. 3

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    4. 4

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    5. 5

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    6. 6

      Oikeusasiamies: Merkittävä määrä velallisia saanut virheellisesti maksuhäiriömerkinnän

    7. 7

      Diabeteslääkkeiden korvaus pieneni yli 300 000 suomalaiselta – etujärjestö: osa jättänyt lääkkeet ostamatta

    8. 8

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    9. 9

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    10. 10

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Seppälää haetaan konkurssiin

    11. Näytä lisää