Taloudellinen integraatio ja verokilpailu

Julkaistu:

Euroopan unionin laajentumisen ja rahaliiton perustamisen myötä – ja jo aikaisemminkin – taloudellinen integraatio on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun toimintojen liikkuvuuden tiellä olevat esteet poistuvat tai vähentyvät. Tämä on herättänyt kysymyksen, pitäisikö jäsenmaiden verotusta pyrkiä harmonisoimaan. Monien havainnoitsijoiden mielestä pitäisi, jotta jäsenmaiden kesken ei syntyisi verokilpailua, joka alentaa veroasteita ja johtaa hyvinvointivaltion palvelujen supistumiseen.

Taustalla oleva ajatuskuvio on karkeasti ottaen seuraava: Kun taloudellisten toimintojen liikkuvuuden tiellä olevat esteet vähenevät tai poistuvat, tuottajat pyrkivät siirtymään maahan, jossa on alimmat veroasteet. Ilman verotuksen koordinointia eli veroasteiden harmonisointia verot ja sitä kautta verotulot ja mahdollisuus tuottaa julkisia palveluja laskevat, koska maat pyrkivät reagoimaan samansuuntaisesti muiden maiden veroasteiden laskuun.

Onko näin tapahtunut? Monilta osin ei. Kun katsoo yritysveroasteiden kehitystä Euroopan maissa esimerkiksi parinkymmenen viime vuoden aikana, jolloin verotusta ei ole harmonisoitu sopimuksilla, edellämainittu käsitys veroasteiden alentumisesta ei saa empiiristä tukea. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että maat saattavat tarjota pääomalle infrastruktuurietuja eli positiivisia ulkoisvaikutuksia. Tällöin maiden on mahdollista pitää liikkuvia tuotannontekijöitä myös tilanteessa, jossa veroasteet ovat naapurimaita korkeammat.

Verokilpailututkimus on paljolti perustunut ajattelukehikkoon, jossa työvoima on liikkumatonta alueiden välillä mutta pääoma liikkuvaa ja jossa oletetaan yritysten kohtaavan puhtaan kilpailun ja vakioiset mittakaavatuotot toiminnoissaan. Aivan viime aikoina on alettu rakentaa talousmaantieteellisiä malleja, joissa epätäydellisestä kilpailusta ja kaupankäyntikustannuksista johtuvat agglomeraatio- eli kasaantumisvaikutukset tuottavat voittoja liikkuvalle tuotannontekijälle. Yrityksillä on kannustin siirtyä alueille, joilla on niille hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia kuten hyvä infrastruktuuri ja paljon kysyntää.

Jos maat kilpailevat veroilla tällaisessa tilanteessa, ydinmaiden – joihin taloudelliset toiminnot ovat kasaantuneet – ja reunamaiden – joissa agglomeraatiota ei esiinny – välille syntyy verokuilu. Tämä tarkoittaa sitä, että ydinmaiden valtiot voivat pitää veroasteita korkeammalla, koska siellä olevat yritykset ansaitsevat paremmin kuin reuna-alueilla. Mutta verokuilu on ei-monotoninen suhteessa talouden avoimuuteen kaupankäyntikustannuksilla mitattuna. Ensin se leventyy ja sitten kaventuu, kun kauppa tulee avoimemmaksi.

Talousmaantieteellisen ajattelukehikon mukaan veroasteiden harmonisointi samalle tasolle ei ole kokonaishyvinvointia kasvattava toimintatapa. Harmonisoinnin sijasta politiikan kannalta parempi vaihtoehto on asettaa verotukselle alaraja. Usein esitetty idea, että harmonisoimaton verokilpailu ajaa hyvinvointivaltion alas, ei siis välttämättä toimi, eivätkä empiiriset havainnot toistaiseksi tue sitä tuotannon sijoituspäätösten suhteen.

Finanssipääoman suhteen tilanne on luonnollisesti erilainen. Verotuksen harmonisointikysymys ei siis ole yksiselitteinen, vaan riippuu taloudellisten toimintojen luonteesta.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    5. 5

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    8. 8

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    9. 9

      Alko saa uuden toimitusjohtajan Snellman Groupista – palkka 28 500 euroa

    10. 10

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    5. 5

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    6. 6

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    7. 7

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    8. 8

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    9. 9

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    10. 10

      Kommentti: Sukupolvien tuloerot paljastavat myrkyllisen yhtälön – Suomi on matkalla kohti konkurssia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    3. 3

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    4. 4

      Matka Espanjaan avasi silmät: Harri, 28, kasvattaa omaisuuttaan arjen säästökikoilla ja etenee kohti unelmaa

    5. 5

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    8. 8

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    9. 9

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    10. 10

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    11. Näytä lisää