Vakaus- ja kasvusopimus ja rahaliiton jäsenmaiden finanssipolitiikka

Julkaistu:

Euroopan rahaliiton jäsenmaiden finanssipolitiikkaan liittyvästä niin sanotusta kasvu- ja vakaussopimuksesta on viime aikoina keskusteltu ja sitä on kommentoitu eri tavoin. Sopimuksen mukaan julkisen sektorin budjettialijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia, ellei viimeisen neljän nejänneksen aikana reaalikasvu ole laskenut kahta prosenttia. Ecofinin ministerineuvosto päätti äänestyksen jälkeen joustaa asiassa Ranskan ja Saksan tapauksissa. Seuraavassa muutamia asiaan liittyviä näkökohtia.

Tarvitseeko Euroopan rahaliitto finanssipolitiikan sääntöjä? Melko yleinen käsitys on: Kyllä.

Miksi? Siksi, että finanssipolitiikan säännöt rajoittavat julkisen sektorin velan kasvua ja tekevät Euroopan keskuspankille helpommaksi keskittyä inflaatiotavoittetta painottavaan rahapolitiikkaan.

Finanssipolitiikan säännöt – jos niistä pidetään kiinni – estävät huonon talouspolitiikkayhdistelmän, nimittäin löysän finanssipolitiikan ja kireän rahapolitiikan, mikä johtaa korkeisiin reaalikorkoihin ja näin heikentää taloudellisen kasvun edellytyksiä.

Voi tietysti kysyä tarvitaanko sääntöjä vai riittääkö, että finanssimarkkinat reagoivat maiden suuriin budjettialijäämiin ja korkeaan julkisen sektorin velkaan. Kokemukset viittaavat siihen, että näin ei ole tapahtunut, eli säännöt ovat hyödyllisiä Emun toimintaympäristölle, jossa jäsenmaiden finanssipolitiikka on hajautettua.

Seuraava kysymys on: Onko kasvu- ja vakaussopimus täsmennetty parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän on helppo vastata: Valitettavasti ei.

Tällä hetkellä säännöt ovat samanlaisia kaikille rahaliiton jäsenmaille ja painotus on budjettialijäämissä. Parempi sääntö olisi korostaa enemmän julkisen sektorin velkaa siten, että jos velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee, budjettialijäämän sallitaan olla suuremman kuin korkean velkaantumisen maissa.

Tämä lisäisi kannustimia alentaa julkista velkaa, koska se toisi mukaan lisää finanssipolitiikan joustavuutta. Toki sitä nytkin voi saada pyrkimällä olemaan poissa kolmen prosentin rajalta hyvinä aikoina. Tällöin negatiivisiin sokkeihin on helpompi reagoida talouden kehitystä vakauttavasti kuin jos ollaan koko ajan lähellä kolmea prosenttia.

Lopuksi on syytä kysyä: onko nykyinen päätöksentekojärjestelmä, jossa voidaan ryhtyä äänestelemään, sopiva järjestelmä. Tähänkin on helppo vastata. Ei ole.

Näin siksi, että jos säännöistä aletaan tilapäisesti luopua, kuten Ranskan ja Saksan kohdalla on tapahtunut, vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuus heikkenee ja sillä on huonoja vaikutuksia. Parempi päätöksentekojärjestelmä olisi pyrkiä automatisoimaan vakaus- ja kasvusopimuksen toteuttamista enemmän sen jälkeen, kun poliittinen järjestelmä on siitä päättänyt.

Rajoittaako kasvu- ja vakaussopimus suhdanteita tasoittavaa finanssipolitiikkaa? Ei normaaliolosuhteissa, jos julkisen sektorin budjettialijäämää pidetään esimerkiksi nollan tasolla. Silloin finanssipolitiikan automaattinen vakautus julkisten menojen ja verojen vastasyklisen käyttäytymisen kautta toimii vakauttavasti.

Tiivistäen: Vakaus- ja kasvusopimus on tarpeellinen Euroopan rahaliitossa, mutta sitä voisi parantaa yksityiskohdissa.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    2. 2

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    3. 3

      Seppälää haetaan konkurssiin

    4. 4

      Tiimari, Anttila, Erätukku, Seppälä... – jatkuuko syöksykierre?

    5. 5

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    6. 6

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    7. 7

      Kurja kesäsää iski pahasti Seppälään – ”poikkeuksellisen onnistuneet” kululeikkaukset eivät auttaneet

    8. 8

      Ruotsin keskuspankilta povataan muutoksia inflaatiopolitiikkaansa

    9. 9

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    10. 10

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    3. 3

      Seppälää haetaan konkurssiin

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Näkökulma: Tässä on valtion suurin rahoittaja – pitäisikö kehua vai haastaa oikeuteen?

    6. 6

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    7. 7

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    8. 8

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    9. 9

      Lindexin toimitusjohtaja irtisanoutui

    10. 10

      Seppälässä vaarassa 270 työpaikkaa – ”Olemme kiitollisia pitkämielisyydestä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    8. 8

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    11. Näytä lisää